itkua aamusta iltaan 11kk lapsella

Kahden pojan äitinä tiedän miten rasittavaa on kun itkua on aamusta iltaan. Kun ei osaa kertoa tunteitaan muuten niin itkee välttämättä ei ole sairas vaikka sitäkään ei koskaan tiedä. ainakin meillä aika usein flunssia ym tauteja on edeltänyt todella itkuiset päivät.



Toisaalta 11 kuukauden ikäinen saattaa kärsiä myös eroahdistuksesta. Pystyy jo itsenäisesti tekemään juttuja ja liikkumaan ja siten pääsee eroon äidistä. Se on samanaikaisesti kiva mutta myös pelottava tunne. Meillä 12 kuukautinen kuopus kärsii kyllä tästä paljon enemmän kun esikoinen vaikka kyllä minusta hänkin aika pitkään oli itkuinen ja kiukkuinen. Kun oppi sanoja ja ilmaisemaan itseään ja kävelemään niin helpotti. Kuopus on lähes mahdoton. saattaa leikkiä ihan ok ja teen hommia, kuopus havahtuu missä äiti ja lähtee etsimään. Tietää huoneet missä saatan olla ja etsii jos ei löydä itku. Vaikka tietää missä huoneessa olen mutta ei näe minua ts. vaikka ovi kiinni huutaa kun viimeistä päivää ihan lohduttomana. Ei tajua, että jos minua ei näy en katoa mihinkään. Häntä ei kukaan muu voi rauhoittaa kun minä jos näin käy ja n. 11 kuukauden iässä juuri ei sekään auttanut. Nyt rauhoittuu sylissä ja pelkästään kun näkee minut. En tiedä auttaako teidän vaivaan mutta tuli vain mieleen. Paljon vain haleja ja vakuutteluja äiti on tässä ei katoa vaikkä ei näkyisi ja sitten vaan kannustamaan itsenäisyyteen. Ei hätää, ei hätää. Herkät yhteisest hetket vain kunniaan. Juuri ennen nukkumista istun kuopuksen kanssa kahdestaan isossa sängyssämme ja pompimme ja sukellamme ja hän nauraa ja taputtaa. Saa kaiken huomion ja hän määrää leikin tahdin. Jaksamista vain itse ainakin kahden pojan jälkeen olen saanut tarpeekseni itkusta no jaa niin muistaakseni sanoin esikoisenkin kohdalla vuoden iässä mutta helpotusta on tulossa lupaan sen kun pikkuisesi puhuu ja pystyy sanomaan mitä haluaa tarvitsee onko pipi vai väsyttääkö!

Jos pelkät allergiatestit on tehty se ei vielä meinaa ettei olisi allergiaa. jos lapsi on kokoajan itkuinen kyllä siihen joku syy täytyy olla. Mene lastenlääkärin vastaanotolle. Itse lähtisin karsimaan ruokavaliota ja kokeilemaan löytyykö sittenkin allergiaa. Meillä allergiset lapset olleet tyytyväisiä aina kun ruokavalio on sopiva ja sitten kun on jotain mikä ei sovi ovat itkuisia ja kärttyisiä ensin ja sitten tulevat muut oireet. Esikoisen kanssa meni kauan ennenkuin tajusin vilja-allergiat. Jälkeenpäin katsoen oireet olivat selvät, itkuinen kärttyinen, ei syönyt kunnolla, maha vähän väliä löysä jne.

peeterin kanssa samaa mieltä eli ainoastaan osa allergioista näkyy testeissä. Iso osa suolioireisista allergikoista reagoi viiveellä ja tämäntyyppinen allergia ei verikokeissa näy (ei ole igE-välitteistä). Kyllä jatkuvaan itkuun jokin syy on, joten suosittelen myös lastenlääkärin puoleen kääntymistä.

Voiko siis olla allergiaa vaikka 5kk ollaan syöty viljoja hyvällä menestyksellä, mutta nyt sitten 10kk iässä alkoi tämä itkeminen?



Unohdin tuohon ekaan viestiin laittaa että tätä itkua on kestänyt sellanen kuukauden verran sitä ennen kaikki oli ihan hyvin, 10kk iässä siis alkoi tämä itkeminen.

Kuullostaisi siis pikemminkin eroahdistukselta. Rankkaa aikaa. Meillä kesti esikoisella noin pahana pari kuukautta ja sen jälkeen helpotti, kunnes taas paheni. Sanoisin, että tuota kautta oli meillä 8kk-1.5-vuotta. Onneksi tämä toinen lapsi on toista maata. Koeta kestää...



(Hylkiikö muuten isää/kautta muita hoitajia?) Meillä oli vielä kymmenen kertaa rankempaa, kun isä oli kotona. Silloin piti huutaa ja roikkua kiinni koko aika, kun muuttoin saattoi riittää ihan lahkeessa roikkuminen.

Meillä esikoisella käytettiin kotimaisia viljoja 8kk iästä noin 1,5v. ikään saakka ja sitten oltiin ilman 3v saakka. Alkuun viljoista ei tullut mitään oireita ja oireet alkoivat pikkuhiljaa , joten oli vaikea todeta. Toki itkuisuus voi olla eroahdistusta, mutta jos itku ei helpotu sylissäkään en oikein uskoisi siihen. Meilläkin esikoinen huusi aina kun äiti hävisi näkyvistä, vaikka isä olisi ollut vieressä. Tämä kuitenkin helpottui kun pääsi äidin syliin. Mahakipuitkuihin ei sylikään auttanut, eikä oikein mikään, vasta kun tajusin jättää kotimaiset viljat pois, jäi itkutkin.