G: Mitä ostat itsellesi joululahjaksi?

kuinka ala-asteella opetettiin, että joululahjan ostaminen itselle on syntiä.

En ole uskovainen, mutta tuo jäi mieleen ja en ole ikinä ostanut lahjaa itselleni, koska koen sen olevan väärin.

nyt en keksi edes keksi mitä haluaisin

ps. en ole kuullut tuosta syntijutusta koskaan...mutta olen saanut monesti pahan mielen turhasta toisten antamasta lahjasta...

mutta en sitä mitenkään lahjana ajattele

tosin en sitten malttanutkaan odottaa jouluun asti vaan otin sen käyttöön heti. Mutta lahjaksi sen kuitenkin itselleni tarkotin.

paketoin muille vain risuja ja kiviä ja ostan itselleni kymmenittäin hienoja lahjoja. Sitten kun muut itkevät lahjoja avatessa niin kehaisen että kyllä kannatti olla kiltti...

Joskus on ostettu koko perheen yhteinen lahja, joku isompi hankinta.

mitä pitäisin varta vasten lahjana. Jos jostain ostan niin ostan tarpeeseen tai hemmotellakseni itseäni ja sitä voi tapahtua ihan ympäri vuoden.

värit chocolate ja chestnut :)

Siis itsensä hemmottelu (mutta ei muiden kustannuksella) on suositeltavaa joka ikiselle!!! Kyllä itseään pitää rakastaa ja saada oma olo hyväksi. Pieni lahjonta ei tee pahaa.



Olen itsekin uskovainen mutta kauhistuin, että jollekin on opetettu että itselle ostettu lahja on syntiä. Hertsileijaa:) Jos lahjan osto vie toiselta jotain tai aiheuttaa pahaa toiselle, silloin se on syntiä niinkuin mikä tahansa teko. Mutta hyvänen aika, Jumala tahtoo meidän rakastavan itseämme. On hyvä jos ihminen pitää itsestään huolta, arvostaa itseään ja vaikka välillä hemmotteleekin itseään. Ei pieni edullinen lahja niin paha juttu ole. Tietysti voi aina ajatella, että senkin rahan voi laittaa hyväntekeväisyyteen mutten näe tuollaista ajatusmallia hedelmällisenä. Hyvä tietysti jos laittaa osan omaisuudestaan muiden hyväksi.



Itsekin voisin kuvitella ostavani itselleni jotain ihanaa. Saapa nähdä:)

itselleni ihanan mekon jouluksi. käytettynä kylläkin, hintaa oli parikymppiä. puolet enemmän olisi maksanut uutena samanlainen.

T. ap:::)))



Ps. Me suomalaiset naiset olleen yleensä melko ankaria itsellemme- voihan itseäänkin hemmotella...

Ismo Alangon "irti" levyn, kun se vielä puuttui kokoelmasta. Puuttuu toki muitakin, mutta jospa se pukki toisi loput!

Vaikka kyllähän sitä koko perhe saa katsoa, mutta itseäni ja heikkonäköistä tyttöäni varten sen ostan. Olen siitä pitkään haaveillut ja nyt kun sain töitä, niin lopultakin saan sen hankittua.

Mies ei anna viedä suksia autoon ilman pussia.

paketoin sen kauniisti ja laitan muiden lahjojen joukkoon.

Tosin makasatan sen miehellä ja kiitän kauniisti kun paketti on avattu.

Minä saan mitä haluan ja mies pääsee pähkäilemisen, etsimisen ja hankkimisen vaivalta;)

ostan itselleni kauan haaveilemani Kalevala-korun papuranne kolmella helalla :) Se on ihana.

Saan siis lahjani etukäteen...Vartiainen&Metsäketo kirkkokonsertti :)

Ei ole ollut mikään käytäntö, mutta viime jouluna mieheltäni saama lahja oli sellainen pohjanoteeraus, että en kehtaa sitä edes tässä nimettömänä kertoa... Joten ilmoitin marraskuun alussa, että ostan tänä vuonna sitten itse joululahjani :D Ostin musiikkia ja korun ja aion ne laittaa myös pakettiin ja muiden lahjojen joukkoon.

Hiukan mietin vielä, hankkisinko itselleni myös ne teatteriliput, joita olen turhaan toivonut viimeiset 8v joululahjaksi (mies kysyy viikkoa ennen joulua mitä ihmettä voisi minulla ostaa - vastaan, että osta vaikka teatteriin liput ja hän on ostanut kuitenkin jotain ihan älytöntä). Mutta ehkä turhaa tehdä omasta joulustaan mitään vittuilun riemujuhlaa.

Joka vuosi ostan jotain, vaikka useammankin lahjan. En paketoi niitä tai mitään, mutta kutsun lahjoiksi:)



Mieluummin ostan itse kuin alan toivoa muilta. En kuitenkaan saa juuri sitä, mihin olen ihastunut.

Saatan myös lahjoa itseäni rankan työviikon jälkeen, jostain erityisestä onnistumisesta, lohdutukseksi jostain.... Jotenkin tuntuu suotavammalta ostaa itselleen jotain jostain SYYSTÄ. Mistäköhän sekin johtuu? Tämän takia varmaan sanon niitä lahjoiksi.

Ja jouluhan on yksi hyvä SYY;)