Haluatko kysyä jotain neljän pojan äidiltä?

eli ikäerot ovat 1v 2kk, 2v. 2kk ja tasan 3v. Esikoinen oli 5v. 5kk, kun neljäs syntyi. Nyt kuopuskin on jo 1v. 6kk.



Ap

joten en tiedä, mitä ajattelen asiasta esim. viiden vuoden kuluttua, mutta juuri tällä hetkellä tuntuu, että tämä on juuri sopiva määrä.



Ap

Rankinta oli ehkä se aika, kun kolmas oli vauva ja vanhemmat lapset vain 2- ja 3-vuotiaita ja rakensimme taloa... Silti koin, että kolmosen vauva-ajasta osasin vasta nauttia täysillä - turhia stressaamatta - ja aloin olla varma otteissani, eikä minun tarvinnut kysellä kenenkään mielipiteitä - osasin olla äiti luonnollisesti ja juuri omien resurssieni mukaan. Ja tämä neljäs on ollut mitä ihanin kokemus! :) Kaksi ekaa meni " harjoitellessa" ja välillä poden omantunnontuskia, menikö jokin asia/asiat pieleen ja oliko lapsille tarpeeksi aikaa? Mutta näitä kai miettii moni muukin.



Ap

Kuopuskin nukkuu yönsä jo yleensä heräilemättä, eivätkä isommat juuri yöllä vaivaa - mitä nyt 4-vuotias joskus huutelee vettä. Sitten, kun sairastavat yhtäaikaa, yölläkin voi olla melkoista rumbaa. Päivällä on harvoin hiljaista hetkeä. Toisaalta, kun yksikin on pois, sen heti huomaa. :) Esikoinen oli viime yön serkuillaan ja heti oli NIIN rauhallista ja hiljaista. :)



Ap

Toivossa on hyvä elää, että pojat vielä tuovat meidän taloon tyttöjäkin! :) Kymmenen vuoden kuluttuahan niitä voi seisoa jo pitkä liuta oven takana. ;)



Ap

ovat meillä nakki-ja jauhelihakeitto. :) Sekä perunamuusi ja lihapullat, ranskalaiset nakeilla, poronkäristys, kinkkukiusaus, kana ja riisi. Ja tokihan ovat innoissaan, kun joskus pääsevät hampurilaiselle tai pizza-Raxiin herkuttelemaan. Aika yllättävää, että meillä eivät esim. makaroonilaatikko ja lasagne tee juurikaan kauppaansa!



Lempilelut/leikit ovat puupalikat, dublot, pikkulegot, Bioniclet, pikkuautot, leikkikeittiö astioineen ja tarvikkeineen. Paljon myös lukevat sarjiksia ja kirjoja (kirjastossa käydään viikottain), pelaavat tietsikalla, katsovat piirrettyjä. Ulkona rymyävät metsässä ja rakentelevat kaikesta lautaromusta jotain.4-vuotias viihtyy pitkiä aikoja mielikuvitusleikeissään, mieluiten yksin, mutta välillä jakaa rooleja muillekin.



Ap

Yksi päivä tytärteni kanssa lastenvaateliikkeessä kuulin kahden, ilmeisesti poikien äidin, keskustelevan keskenään siitä, miten kamala väri pinkki on ja miten se pitäisi kieltää. Ja että kuinka onnellista on saada poika, eikä inhottavaa tyttöä.

pakko omasta puolesta sanoa - en tykkää minäkään pinkistä, enkä inhoa tyttöjä!

Pakko kysyä, onko lähisuku ja ystävät ymmärtäneet pitää suunsa kiinni että jokin toinen sukupuoli olisi toivotumpi kuin toinen..? Tai ehkä se ei ole poikien äideillä sama juttu..? Mua vaan itseäni sieppaa joka kerta, kun kerron että tammikuussa meille tuli tyttö - noh, ensi kerralla sitten poika! jaa- tuli mikä tuli ja kaikki hyvin, luulisin sen olevan tärkeintä!

t. kolmen tyttären äiti.

Terveisiä vain kaikille teille neljän pojan äideille.

Meillä on neljä poikaa (10 v, 8 v, 3 v ja 1 v) ja odotan viidettä lasta, joka rakenneultran perusteella vaikuttaisi myös pojalta.



Meillä neljänteen raskauteen saakka kuului kommentteja siitä, että tyttöä oltais " tekemässä" mutta nyt viidennen kanssa ihmiset toteaa, että eikai sieltä nyt muuta tule kuin poika. Eli tytön odotukset on loppuneet tai sitten ovat huomanneet, että turha sitä on höpöttää. Ja aika moni on sanonut, että kyllä teillä on hieno sarja poikia, kun viideskin vielä syntyy.



Tottahan me ollaan joka kerta vähän toivottu, että perheeseen tyttökin saataisiin eli ei kyllä mitenkään inhota tyttöjä. Kuinka joku voikin niin sanoa. :/



Hienoa on ollut, että ollaan jo neljä tervettä lasta saatu ja toivotaan, että tämä viideskin raskaus menisi hyvin ja terve lapsi saataisiin maailmaan.