Onko käynyt virpojien morkkaajat mielessä...

Onpas täällä oikein aikuisia ihmisiä taas tänään.

Kotonaankin tietysti voi halutessaan olla, mutta silloin kyllä luulisi jokaisen tietävän, että ovikello todennäköisesti soi ainakin kerran tai pari.

Vierailija:

Miksi pitäisi kotoaan lähteä pois? Kai nyt kotonaan saa olla silloin kun haluaa?

Muutin Helsinkiin reilu 20 vuotta sitten. Ensimmäisenä palmusunnuntaina soi ovikello ja siellä täysin tuntematon lapsi virpoi. Se oli minulle yllätys ja kauhistus. En tainnut antaa mitään, kun en tiennyt tällaista olevankaan. Sen jälkeen en ole oveani avannut virpojille.



Sitten minulle tuli lapsia. Kun vanhin oli koululainen, ekaa kertaa kaverit suunnittelivat virpomista. Minä en ollut hänelle tapaa opettanut, koska se on minusta edelleen tyhmää. Annan kuitenkin lasteni mennä virpomaan, koska kaveritkin niin tekevät. Valmisteluissa en auta. Ainoa mitä teen, annan rahaa, jotta saisivat ostaa oksankoristeita. Siksi alistun myös avaamaan meidän oven virpojille ja yritän hymyillä heille ja antaa jotain pientä.



Kun olin lapsi, meillä oli tapana virpoa vain lähisuku (äiti, mummu jne.) ja palkka saatiin pääsiäisaamuna. En voi vieläkään sietää tätä noitana virpomista ja olen tyytyväinen sinä kauniina päivänä, kun omat lapset eivät enää halua lähteä virpomaan. Minäkään en sitten enää avaa oveani virpojille.



Me olemme olleet köyhä perhe. Pääsiäinen ei kuitenkaan minulle ole koskaan merkinnyt karkin syömistä ja en ole kärsinyt siitä, jos lapseni eivät ole saaneet pääsiäisenä kaiken maailman herkkuja. Ainoa kiitos,mitä tästä saan, ovat lasten iloiset kasvot ja siksi siedän tällä hetkellä tätä virpomaan menoa.

Extraa tulee, jos on vieläpä panostanut vitsaan enenmmän kuin sen yhden sulan verran.

Huonokäytöksiset saavat myös palkkansa, mutta pienemmän suklaamunan tai konvehdin. Avaan nykyisin valikoiden oven virpojille, onneksi ikkunasta näkee millanen porukka on tulossa.

Vastaa vain kohteliaasti lapsen kysyessä saako virpoa, ettei saa.

Vai eikö muka ole?

sietämään virpojia vaan siksi että joku heistä SAATTAA olla vähäosainen, eikä IKINÄ muulloin saa karkkia.

No, kuitenkin vastaus kysymykseesi: ei.

Opetetaan sitten näille vähäosaisille, jotka eivät saa karkkia kuin yhtenä päivänä vuodessa, vähän käytöstapoja samalla.

Nykyään en enää avaa. Sääli niitä jotka ovat asiaa varten pukeutuneet jne, mutta näitä huonokäytöksisiä en jaksa.

Ei ne trullit ole ainoat jotka ovikelloa soittaa! Vai onko teillä?

Sitä paitsi, kyllä lasten pitää oppia sietämään myös pettymyksiä, ei aina saa sitä mitä haluaa.

Hyvin pärjäsimme vaikka leipiä emme leiponeet taikka syöneet hernekeittoa (sisäfilettä parikin kertaa kuussa), kertaakaan ei ollut asiaa leipäjonoon. Meillä ei tosin polteta eikä juoda, eli rahaa ei mennyt siihenkään ja terveenä pysyimme (vaikka vauva korvikkeella, hui!). Eli sanoisin omasta kokemuksestani ettei vähäosaisia aina tarvitse sääliä, meidän pojasta ei ainakaan näe päällepäin että asiat olisivat huonosti :).



Tämän kirjoitin niille, joilla on tarve sääliä muita.

Eli pitäkää se ovi kiinni, eikä sellainen ovisilmäkään tietty huonompi hankinta ole, ne pienet riiviöt kun tulevat oven taakse ensi vuonnakin (ja niillä on vielä huonommat tavat ja rumemmat karahkat, joka kaivaa nenää ja toinen pyllistää, mutta sellaisia ne ovat)

Joka pääsiäinen ovikello alkoi pirisemään jo yhdeksältä aamulla. Kolmessa tunnissa ovella oli käynyt 25-30 virpojaa. Tuli ihan laskettua, kun hämmästytti jatkuva pimputtelu. 3-4 lapsen ryhmissä useimmat kiertelivät, ja ihan 13-vuotiaitakin poikia oli.



Ihan ok, jos muutama kävisi mutta 30 lasta on jo sellainen määrä, että menee maku koko kerjuuhommasta. Kävisivät vain sukulaisia ja kavereiden perheitä virpomassa.