VOI HELVETT*LÄINEN, voi virpojien törkeyttä!

Meillä on käynyt nyt 5 virpomisporukkaa, kaikki sellaisia eskari-tokaluokkalaisen ikäisiä. Kaikki pukeutuneet hienosti, naamatkin maskeerattu ja hienoja, monihaaraisia oksia joissa sulkia ja muuta koristetta. Yhdellä porukalla oli mukana " teini" , mutta kaksi muuta olivat niin pieniä että isosisko taisi olla mukana - ja hänkin pukeutunut.



Kolmen hegen porukassa on vaihtelevasti tarjottu yhtä vitsaa ja useampaakin, olen sanonut että kiitos meille riittää yksikin kun on noin hienoja vitsoja.



Kaikki ovat kysyneet luvan, kiittäneet ja toivottaneet hyvää pääsiäistä!



Omat lapsemme ovat askarrelleet vitsoja päiväkodissa ja eilen tehtiin yhteisuumin lisää vitsoja. Ihan tuttujen lähinaapurien luona tytöillä oli 2-vuotias pikkuveli pupupuvussa mukana (minä saatoin silti), ja pariin paikkaan menivät sitten vielä kahdestaan. Joka paikassa oli ilahtunut vastaanotto, lähinnä tuttujen lapsiperheiden ja vanhusten luona kävivät.

tässä meidän nurkilla asuu paljon lapsiperheitä. Arvosteluni ei kohdistu niinkään lapsiin, vaan vanhempiin jotka hyväksyvät tällaisen toiminnan. Tuskin ne penskat salaa lähtevät virpomaan, vanhemmat tietävät tästä touhusta. Mielestäni jokaisen vanhemman pitäisi vähän katsoa että mitä päästävät pentunsa tekemään. Varsinkin kun yleisesti on tiedossa että tällä virpomisella on vähän negatiivinen sävy, pidetään kerjäämisenä. No, kyllä se kerjäämiseltä vaikuttaa eikä sellaiselta ilahduttamiselta (mitä se silloin oli kun itse kävin virpomisretkellä kersana) jos tökätään joku risu käteen ja kuka tahansa näkee, että minkäänlaista vaivaa tuohon tuotokseen ei ole käytetty. Tuo on noin 15 sekunnin homma teipata yksi pieni sulka kiinni risuun.



-ap

jossa virpomisella ei ole " yleisesti negatiivinen sävy" eikä myöskään teini-ikäisiä karkkipaperilla risun somistaneita " noitia" ole näkynyt.



Oamkotitaloalueella kaikki tietävät ja tuntevatkin toisensa enemmän tai vähemmän ja virpojiin suhtaudutaan myönteisesti, meilläkin on kaikki vitsat oven suussa lasipurkissa ja ovikranssi koristeltu höyhenillä.

Ok, mekin asutaan Espoossa. Ja yhä olen sitä mieltä, että ei ole lapsen vika, jos vanhemmat eivät osaa opastaa. Kotoahan ne kauniita tavat ovat lähtöisin. Jos lapsi ei saa kotoa ohajusta, mistä hän ne oppisi?

Jos huonoista käytöstavoista palkitaan säkillisellä karkkia niin eihän hän opi muuta kuin että huonot käytöstavat kannattaa.

Tänä vuonna oli teipattu muutama höyhen kiinni. Ei paljon jaksa ilahduttaa. Ja kassit tietenkin ojossa koko porukalla. Palkkion annoin, mutta aika paska fiilis jää itelle moisesta kerjäämisestä.

Koristelimme eile lapsien kanssa oksia ja osassa höyhenistä oli rautalanka mukana, osassa ei. Meillä ei satu olemaan ohutta rautalankaa kotona, joten kiinnitimme ne toiset höyhenet teipillä (ohuella suikaleella huomaamattomasti) koska halusimme jokaiseen oksaan useamman höyhenen ja eri värejä.



Samoin silkkipaperisuikaleita avitimme teipillä kun eivät muuten pysyneet ehjinä kiinni. Ja jokainen virvottava sai kaksi oksaa, toinen pajua kissojen kera ja ja toinen koivua.



Mielelläni kuulisin ensi vuotta varten, miksi teippi on pannassa?

Koulussa kiusattu joutuu vaihtamaan koulua, ei kiusaaja. Jatkakaa vaan tätä linjaa, niin saatte kärsiä!

naureskelen nimittäin vieläkin noille risuille jotka tässä pöydällä lepäävät. En muista mainitsinko aiemmin, mutta tuossa toisessa on yksi pajunkissa ja toisessa neljä. Ihan oikeesti, ei mitään yritystä kyllä. Ei muuten soinut enää ovikello, ja varmaan lähdetään tästä itsekin ulos, joten eiköhän tän pääsiäisen virpomiset olleet tässä. Ensi vuonna en taida avata ollenkaan ovea virpojille.



Katsoin jotain toista ketjuakin samasta aiheesta, ja niinpä, tuntuu että hyväksikäyttöä tämäkin jollain tasolla on. Yritetään saada jopa rahaa virpomalla, ei kuitenkaan välitetä ilahduttaa vitsan saajia. Ei mun elämä mene pilalle noista ankeista risuista, mutta ihmettelen yleisesti tätä tapojen puutetta ja röyhkeyttä. Olisi ollut ihan kiva laittaa nätit oksat vaikka maljakkoon. Näitä ei tarvitse laittaa. Sama juttu joulun kanssa: ainut asia millä on lapsille merkitystä on kalliit lahjat. Mihin tämä maailma on oikeasti menossa, kun niin moni aikuinen tuntuu hyväksyvän tällaisen toiminnan? Tämä ei siis ole tarkoitettu niille jotka näkevät vaivaa koristelussa, askartelu ainakin joskus oli lasten mielestä kivaa, eikö se sitten enää ole kun tuollaiset tekeleet menevät " läpi" ? Jo se, että lähdetään muovikassien kanssa (kas kun ei Alkon) liikkeelle, kertoo että eniten odotetaan isoja lahjuksia. Laitettais lapset vaan suoraan kerjäämään ovelta ovelle.....



Plääh.

Ei se kauniin näköistä ole, mutta jos muuten on nähty vaivaa koristelussa niin kyllä kai sen teipin kestää. Tuosta se nyt töröttää aika pahasti, kun yksi parin sentin sulka on kiinnitetty isolla teipinpalalla....



-ap

Meillä ei käynyt yhtään virpojaa. Sääli. Antaisin iloisille naapuruston lapsille ihan mielelläni karkkia tai jonkun kivan tarra-arkin kerran vuodessa, vaikka ei mitään ihmeoksia olisikaan tarjolla.



Ne on kuitenkin pieniä koululaisia ne virpojat! Siinä voi kaveriporukka keksiä, että mennäänkin virpomaan ja sitten porukalla taitetaan pari oksaa. Osaa varmaan isompana vähän nolotta se touhu ja tietenki ihan syystä. Mutta hei, ei meidän talous ainakaan muutamaan koululaisele annettuun suklaamunaan kerran vuodessa kaadu, vaikka ei vastalahjaksi saataisikaan muuta kuin yksi oksa pienellä teippipalalla.

joista kaksi poikaa yhtäaikaa pukeutuneina rosvoiksi(!) ja he antoivat yhden vitsan, jossa ei ollut yhtään koristeita eikä haaroja, vain muutama pajunkissa!!=( Heillä oli kyllä mukanaan koristeltujakin vitsoja mutta antoivat tämän ei-koristellun! Ei kyllä tullut kovin kivaa fiilistä siitä.. ja molemmat odottivat käsi ojossa karkkia! Heidän jälkeensä tuli ilmeisesti näiden kaveri yksinään muovikassin kanssa ja hänen oksansa ei edes ollut paju eikä siinä ollut myöskään mitään koristeita! Kävi meillä vielä kaksi tyttöäkin virpomassa ja heillä oli sentään koristellut oksat ja hyvä käytös.

" Ne on kuitenkin pieniä koululaisia ne virpojat!"



Kunpa olisivatkin- viidenluokkalaisia parhaimmillaan täällä päin (Helsinki).

Muutenkin epäilen, että moni täällä joka muistelee kuinka heidän lapsuudessaan ne risut olivat niin ja niin ylenpalttisen hienoksi koristeltuja, muistaa väärin. Ei olisi ensimmäinen kerta kun lapsuuden muisto paljastuisi " vääristyneeksi" lapsen silmillä nähdyksi jutuksi. :P Eli, varmaan oli ne tikut hienoja teidän mielestä kun olitte lapsia. Ja ehkä ne on tänään niille nykylapsille.

vitsa, se ainoa, jonka sain oli ohuen ohut 20cm:n piiska. Koristeena keltainen kreppipaperin suikale sekä pari höyhentä. Namit kelpasi kovin, pienin kääntyi vielä takaisin hakemaan lisää.



Tarkoituksella en varaakaan isompia suklaamunia vaan niitä pieniä ruohomunia ja muita suklaakuvioita, joista nyt ei kauheasti kuluja tule vaikka enemmän joutuukin koreihin mättämään. Yhdeksän Kindermunaa olisi jo aika paljon...



Itse en pidä virpojista, virpomisesta yleensäkään enkä päästä omia lapsiani kerjuulle - ikinä. Pystyn kyllä ostamaan heille pääsiäisnamit itsekin.

MISSÄ TEIDÄN KÄYTÖSTAPANNE OIKEIN OVAT????



KEHTAATTEKIN TÄÄLLÄ HAUKKUA PIENIÄ LAPSIA!!



Onko kenellekään tullut mieleen, että jollakulla on vanhemmat alkoholisoituneita (meidän naapurissa esm yksi perhe) ja lapsille ei taatusti ole ostettu ainuttakaan sulkaa tai silkkipaperin palaa. Silti hekin haluavat lähteä virpomaan niinkuin naapurin lapsetkin. Ei ole äiti heitä aamulla laittamassa valmiiksi, sieviä vaatteita pukemassa ja kasvoja maalaamassa!! Äiti makaa sammuneena tai krapulassa ja isä teillä tietymättömillä.. Mun käy niin sääliksi sellaisten perheiden lapset ja annan aina tuplaten palkkaa heille. Saavat edes yhtenä päivänä vuodessa mahan täydeltä makeaa..

Minä kyllä ajattelen, että viidesluokkalaiset, siis 11-vuotiaat lapset, ovat vielä aika pieniä. Nehän ovat vielä ala-asteella.

En odota sen ikäisiltä kautta linjan vielä kovin hyvää harkintakykyä sen suhteen, minkälainen lahjan ja vastalahjan pitää olla kerran vuodessa tapahtuvassa tapakulttuurissa, jos kotona ei ole joku aikuinen opettamassa tapoja. Ja niin kuin joku sanoi, niille joilla ei tosiaan ole aikuista siinä, antaisin ihan mielelläni pääsiäistervehdyksen (=vähän karkkia) vaikka ilman virpomisoksaa.



Ja minustakin tuntuu, että osalla on aika kullannut muistot niistä omista oksista. Pienelle lapselle se muutama hassu kreppipaperin pala ja teipattu sulka on voinut tuntua tosi hienolle!

Tuskin kukaan niitä aarteenaan loppuvuotta säilyttää, oli niin tai näin.

Roskiinhan ne menevät kuitenkin.

Vai ootte te niin hienoa väkeä että teille pitää olla kullasta tehdyt oksat vähintäänkin, että edes oven avaatte ja timanteilla koristellut, että yks pikku suklaamuna edes irtoaa... Ne on pieniä lapsia, äly hoi!!

Vierailija:

Tuskin kukaan niitä aarteenaan loppuvuotta säilyttää, oli niin tai näin.

Roskiinhan ne menevät kuitenkin.