Juuri tänään (ja eilen) olen ollut epätoivon vallassa

Tämä on vaikeaa!! Aloitin juuri toisen keskustelun, kun olen luullut, että vain esikoisemme on haasteellinen, ja olen hiljaa mielessäni kiittänyt jotain korkeampaa, että toinen lapsi sentään on niin helppo. Kunnes eilen päiväkodista yllättäen saimme kuulla, että kuopus oirehtii jotain siellä. Tunnen itseni aivan surkeaksi kasvattajaksi, enkä ole ko. keskustelun jälkeen juuri muuta pystynyt miettimään...



Mutta kai se niin on ajateltava, että ken leikkiin lähtee se leikin kestäköön. Mulle tulee onneksi näissä ongelmatilanteissa kova halu keksiä joku ratkaisu tilanteeseen, uusi toimintatapa. Ja sitten vaan kädet ristiin.