¤¤¤¤ HEINÄHATUT, viikko 11 ¤¤¤¤

Neuvola käynti taas takana. Onko muita joilla sf mittaa on aika vähän? Mulla nyt rv 23 ja mitta on 17 cm, eli alakäyrillä mennään. Painoa tullut n.2,5 kg. Ahkerasti olen taas taustaillut, mut itellä näköjään tulee kirjoteltua silloin kun on jotain mietittävää...

K.N: Mulla oli myös 17cm viime viikolla, siis 23+1. Olen kyllä melko pitkä (174cm), oliskohan sillä tekemistä tuon sf-mitan kanssa kun mukulalla saattaa olla enemmän tilaa pituussuunnassa :) Painoa on tullut reilusti enemmän kuin sulla, tosin nyt näyttäisi taas pudonneen kun olen liikkunut ahkerammin. Kinttuja särkee iltaisin ja öisin ja ilmeisesti turvottaa, joten parempi pysyäkin liikkeellä... Ensi to on onneksi 4D niin pääsee tarkistamaan miten juniori oikeasti kasvaa oli sf-mitta sitten mitä tahansa :)



Madam M & pikkumango rv 24 tasan

Alko jo pelottaa, kuinka korkealle se kipuaa. Esikoisen aikana suht samoilla viikoilla oli mitta n 20cm...

Mulla toi lyhyt sf mitta ei varmaankaan voi johtua pituudesta kun olen vain hädin tuskin 158 cm pitkä :) Mut jospa se vain ois pieni vauva.... Rakenneultrassa kaikki kuitenki ok. Vaikka ei vastannutkaan viikkoja.

Jospas sitä minäkin pitkästä aikaa...



Sf-mitasta: mulla se oli kans tuon 17cm kun viimeksi mitattiin, rv oli 21+1. Enpä oo kaivanut aiempia äitiyskortteja esiin ja verrannut, miten edellisissä on tuo kasvu mennyt. Mutta tasaisesti menee keskiviivalla.



Suppareista: kannattaa ilman muuta jäädä saikulle, jos supistelee paljon. Mulla meneekin loppuraskaus saikulla/lomilla. Suppareita tulee välillä levossakin ja mun kohdalla ne on otettava tosissaan. Edelliset vauvelit on syntyneet 35+2 ja 36+6 (yritti tulla jo 33+, mutta saatiin pysähtymään). Syynä kohdunkaulan heikkous. Levättävä siis on, mutta toivottavasti vältyn sairaalassa makaamiselta... Onneksi nuo lapset on jo sen verran isoja, etteivät tarvitse koko ajan apuja. Mulla on eka kontrolli kohdunkaulan tilanteesta loppukuusta äitiyspolilla.



Oletteko muut muuten jo miettineet vauvalle vakuutusta? Mä kävin jo varaamassa. Meillä on kuopuksella lapsivakuutus, mutta esikoisella ei ja sitä ollaan kaduttu sen miljoona kertaa... Siksi en missään nimessä uskaltaisi nytkään olla sitä olla ottamatta. Esikoisella nimittäin todettiin puolivuotiaana sairaus, joka sittemmin ilmeni perinnölliseksi. Ei mikään vakava, mutta kuitenkin. Lääkärissä ollaan ravattu tiheään ja leikkauksiakin on ollut. Plus vielä lääkkeet päälle, joita ei kylläkään enää tarvita. Kuopuksella ei tätä sairautta ole. Vauvalla riski on 50/50. Lisäksi ystäväpiirissä on tapauksia, joissa vakuutus lapsella on todellakin säästänyt pitkän pennin. Eli suosittelen!



Tulipas paasaus, mutta antakee anteeks :-) Ihanaa viikonloppua kaikille, toivotaan paljon auringonpaistetta!



myLove 23+2

Pitää vielä lisätä tohon että viikolla 11 vauva kuitenkin vastasi täysin viikkoja ja tuossa vaiheessahan ei vielä yksilöllisiä eroja ole.

Vakuutuksesta oli puhetta.

Meinasin mennä myös ottamaan tulokkaalle vakuutuksen. Esikoiselle otettiin se silloin 2kk iässä, kun oltii liian myöhään liikkeellä odotusaikana.

Onneksi otettiin, nimittäin viimeisen viiden kuukauden aikana on ollut 3 korvatulesdusta, 2 poskiontelotulehdusta, kitarisan poisto ja yksi lääkehoitoa vaatinut flunssa.

Eilen vein taas pojan lääkäriin ja niin oli korvassa taas märkää, siis nyt on tuo kolmas korvatulehdus. Kotiin kun pääsiin, niin poika vielä oksensi, että nyt ollaan siis vatsataudin armoilla, hohhoijaa.



Onneksi poika pn muuten reipas, eikä turhia valittele. Olihan hän 11 ekaa kuukautta ihan terve, ei yhtään flunssaakaan.



Pikkusen huolettaa tuo vatsatauti, kun itse oleen tosi harvoin kipeä, enkä edes muista milloin mulla olis ollut vatsatauti.

Mitä mun nyt pitäis huomioida? Ainakin on se kuivumis riski. POika kyllä juo mehua, kun tarjotaan, mutta pari kertaa joi kerralla liikaa ja sitte tuli taas oksu. Maitohappobakteereitakin annoin. Mitään ei suostu syömään, mutta jos saisin hänet jotain syömään, niin mitä sen pitäis olla? Jostain luin, ettei maitotuotteita... Jogurtti kyllä ainakin vähän kelpais.



Tälläistä siis tänne, nyt vaan odotellaan, iskeekö tauti minuun tai mieheen...



mam80

Jokainen masu on yksilöllinen...



Mutta itse kävin ttl flunssan takia hakemassa saikku lapun. Lääkäri katsoi mahaani ja totesi että olet viisiin sen rv 30 jo ylittänyt. Kerroin että en, kun rv 24 on täynnä.

Lääkäri totesi vain, no sulla on ollut tota extraa sit jo etukäteen!!

En sanonut mitään, nauratti jälkeen päin :D Ei mulla kyllä hirveästi sitä extraa vatsassa ennen tätä ollut :) Vaikkakin en mitään pyykkilauta vatsaa ole omistanut ;)



Esikoisen aikana olin loppu raskaudessa miehen kanssa kuuntelemassa erään bändin keikkaa eräässä ravintolassa.

Eräs nainen katsoi kännisenä tehtäväkseen lääppiä mahaani, kutitella sitä ja kertoilla kuinka ihana se on. No kerroin hänelle ystävällisesti että jos lopettaisi, en halua että vatsaani lääpitään. Hän totesi että mitäs olen hankkiutunut raskaaksi.. Totesin että voi poistua hyvän sään aikana... Poket tulivat poistamaan naisen kun hän katsoi puolustuksekseen alkaa sylkemään päälleni.. Mies nauroi vieressä :) Hän olisi halunnut nähdä kun hermostun mahani kanssa ja teen naiselle selväksi ettei mun maha ole kuin mun.. No onneksi pidin itseni kasassa enkä vilauttanut " sormellista" ...

viikko on luojan kiitos ohi ja vielä olen suht hengissä :) jos istuminen on jo nyt näin rankkaa,niin mitenhän pystyn siihen vielä toukokuussa..*huoh*

kävin tänään päivystyksessä,kun taisinkin viimeksi mainita kutinasta.. no,nyt sitten vyötärölle,siinä,missä alushousut juuri hankaa ihoa,ilmestyi eilen todella nopeasti punainen tulehtunut alue,joka levisi siis juuri vyötärön mukaisesti,oli tulikuuma ja hemmetin kipeä.. nyt on myös nivusissa oleva rauhanen turvonnut.. lääkäri otti verikokeet ja soittaa niistä ilmeisesti kohta,jos tulehdusarvot on hyvinkin suuret,menen sitten sairaalaan ihan juuri vauvan takia.. en tiedä,mutta minä lannistuin jotenkin tästä ihan täysin..:/ muutenkin viikko on ollut yllättävän rankka,kyllä raskaus näköjään verottaa aikalailla voimia, enkä olisi yhtään jaksanut huolestua terveydestä.. kutinaan en kyllä saanut selvyyttä vieläkään,sitä täytyy kysyä sit neuvolalääkäriltä 25.päivä,ellei sitten tule jotain muuta asiaa sinne sairaalaan asti nyt viikonloppuna..

jossain taisi ihan olla aloitus suonikohjuista,olikohan se eppuliini,joka vastasit siihen.. siis niistä versioista,jota tulee tuonne alapäähän..? taitaa tuo liika istuminen aiheuttaa ne? ei ainakaan viime raskaudessa ollut mitään ongelmia,mutta nyt luulen,että sellainen on ilmestynyt (vaikeahan tuonne alas on kyllä itse nähdä mitään) ja on kyllä aika pirulloisen kipeä! Voiko niitä jotenkin ehkäistä tai sitten hoitaa?



sf-mitasta oli myös puhetta.. minulla se mitattiin ekaa kertaa siis edellisellä käynnillä,kun viikkoja oli 21 tai jotain sinne päin.niin oli tehty näköjään ekassakin raskaudessa,ei ennen noita viikkoja. nyt se mitta oli 22cm, edellisessä raskaudessa taisi olla muutama rv enemmän ja sf-mitta oli vain 19cm,joten täälläkin iso maha!:) potkut ovatkin nousseet välillä ihan ylös kylkiin asti,mutta useimmiten ne suuntautuu alavatsan tietämille.



lähdetään katsoo tänään yhtä loistoasuntoo,mistä ollaan molemmat ihan innoissamme,jospa se nyt tärppäis :)



rentouttavaa viikonloppua kaikille odottaville :)



-annu ja pikkukakkonen 24+3-

No eipä tule kovin usein kirjoteltua tänne, lukemassa käyn kyllä lähes päivittäin...



Tänään mulla oli rakenneultra ja ajattelin siksi kertoa kuulumisia. Meillä oli kaikki kolme lastakin mukana ultrareissulla. Olivat aluksi hetken aikaa huoneessa, että näkivät mistä on kyse. Eivät kyllä kauaa jaksaneet sitä ruutua tuijottaa, kun eivät paljoakaan siitä ymmärtäneet. Iskä oli sitten loppuajan heidän kanssaan odotushuoneen puolella. Vauvalla oli kaikki niin kuin pitääkin, suurinpiirtein vastasi kokokin viikkoja. Todella perusteellisesti kyllä nykyään tuossa ultrassa tutkitaan! Lopuksi kyselin vielä näkyisikö vauvan sukupuoli. Ja kyllähän sieltä aika selvä pippeli löytyi! Eli meidän esikoinen pysyy toistaiseksi ainoana prinsessana ja pojat saavat vahvistuksen jalkapallo ym. peleihinsä =)



Ultran jälkeen poikettiin vielä lastentarvikeliikkeeseen katsomaan tarjouksessa olleita Brion yhdistelmiä. Meillä kun on vaan sellaiset 8v vanhat perusvaunut, joista puuttuu kaikki kätevät hienoudet. No, päädyttiin sitten myös ostamaan ne yhdistelmät. sen verran hyvä tarjous oli. Ja värityskin oli sinivoittoinen..



Vointi on ollut aika hyvä olosuhteisiin nähden. Eihän sitä kovin helpolla pääse kolmen lapsen kotiäitinä.. Selkää alkaa helposti särkeä ja jalat väsyvät päivän aikana. Lisäksi vähänkin enemmän kävellessä alkaa helposti supistella. Välillä Prisman reissu päivän päätteeksi on jo liikaa..



Oikee enkeli ja Tintti 20+1

Nautin raskaudesta, vaikka onhan niitä jotain vaivojakin. Supistuksia tulee paljon vähemmän kuin esikoista odottaessa, nyt ne tosin tuntui jo rvlla 7 ja potkut tuntui mahan päälle jo rvlla 17. Silmissä alkaa olla turvotusta eli näkö heikkenee, jaloissa ei niinkään, mutta pidän silti tukisukkia suonikohjuehkäisymielessä..=) Ummetus on vaivannut välillä, etenkin anoppilareissun aikana..=P joten peräpukamiakin tulee, mutta toiv. taas häipyy synnytyksen jälkeen.



Oltiin äsken kuuntelemassa Mozartin Requiem ja vauva oli koko ajan liikkumatta, varmaan kuunteli yhtä antaumuksella kuin äitinsä. Esikoinen oli kotona aivan ikävissään mummin ja ukin kanssa. Sain siis aivan mahtavat halailut ja pusuttelut 2-v. esikoispojalta tullessani kotiin (olin poissa reilun tunnin). Jotain eroahdistusta taas...



Sairaslomista: supistuksissa tosiaan sairasloma ei ehkäise, jos synnytys on käynnistyäkseen. Yleensä kuitenkin lääkäreillä on kokemus, että supistukset rauhoittuvat 1-2vkn sairaslomalla, joten siinä mielessä kannattaa (ja etenkin rvlla noin 30 jonkun tutkimuksen mukaan).



Yritän nyt vältellä suppareita provosoivia tekijöitä, jotta jaksaisin viikon päästä hiihdellä Ylläksellä. Ihana päästä sinne; nauttia lumesta, tuntureista ja kohottaa kuntoa tulevaa synnytystä varten!



Mukavaa vkloppua ja muistakaa jumpata lantionpohjaa vaikka aina näille sivuille kirjoittaessa eli päivittäin ;)



t. hukka

Täällä kärsitään selkäkivuista. Mä jo luulin, ettei niitä tässä raskaudessa tule, kun on jo näin pitkällä. Esikoista odottaessa alkoivat jo paljon aiemmin. Varmaan eilisestä kävelystä selkä kipeytyi, vaikken paljon kävellytkään, mutta kylläkin reipasta vauhtia. Eikös joku muukin ollut kärsinyt aiemmin kovista selkäkivuista? No, onneksi olen kotiäitinä, niin voin itse suunnitella päivän kulun sen mukaan särkeekö selkää ja pystyn välttämään kävelyä, kun se tuntuu olevan pahin kivun aiheuttaja. :)



Mulla on tullut kova himo hedelmiin, varsinkin kiiveihin, vaikka olen niille vähän allerginenkin...



Anne rv 22+3