Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tyhmä kysymys tuli mieleen:
09.03.2008 |
Kun uskonasioista niin paljon vauhkotaan ja huudellaan OMIEN oikeuksien perään.
Miksi sitten vanhemmat päättävät saako lapsi käydä kirkossa vai ei?
Jos lapsesi haluaisi välttämättä mennä vaikka joulukirkkoon, estätkö?
Jos estät niin miksi? Eikö lapsellasi ole oikeus tutustua kaikkiin uskontoihin ja voi myöhemmin päättää uskoakko vai ei?
Miksi lapselta se oikeus viedään vanhemman vakaumuksen perusteella? Se vakaus mikä sinulla on, ei välttämättä ole myöhemmin lapsellasi. Miksi et voi tarjota kokemuksia vaan aina ollaan niin ehdottomia asiasta?
Kommentit (8)
erota kirkosta teini-ikäisenä?
Lopettakaa uskonnottomien syyttely ja katsokaa peiliin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hänen käsitteellinen ajattelunsa ei kerta kaikkiaan ole vielä sillä tasolla. Suurin osa uskonnottomista antaa varmasti lapsen valita itse vakaumuksensa - mutta siihen taataan parhaat mahdollisuudet sillä, ettei häntä aivopestä pienenä minkään kirkon jäseneksi.
Jotkut haluavat kasvattaa lapsensa kasvisruokavaliolla, ja toki lapsella on sitten kasvettuaan kuitenkin oikeus päättää syödä makkaraa. Toiset haluavat kasvattaa lapsensa vaikkapa kodissa, joka ei pursuile elektroniikkaa kuten tv:tä tai pleikkaripelejä, toiset taas antavat lastensa pelata joka pävä.
Lapset kasvatetaan käytänteiden, arvojen ja uskomusten suhteen erilaisissa kodeissa, niin se nyt vaan on. Ja vanhemmat päättävät yhdessä oman kotinsa suosimista käytänteistä ja arvoista. Viimeistään täysikäisenä lapsella on sitten laillinenkin oikeus valita omat arvonsa...Käytännössä tätä vapautta kasvatetaan yleensä kuitenkin lapsen kasvaessa myös perheen sisällä.
Itse en oikein ymmärrä ääripäiden kasvattajia, mutta sekin oikeus suomessa kasvattajilla kuitenkin on; lain puitteissa ja lapsen hyvinvointia vaarantamatta.
Miksi vanhemmatsaavat niin ratkaisevista asioista päättää (uskonto, kasvisruoka yms)
Tietenkin kotona on perusarvot, mutta miksi ei voisi antaa lapsen kokeilla esimerkiksi lihaa, käydä tarhan kanssa pari kertaa vuodessa kirkossa jne
Kotona sitten voi taas niitä vanhempien uskomuksia yms harrastaa. Mielestäni lapsille tulisi suoda oikeus kokeilla kaikkia vaihtoehtoja joita on valittavissa. Kun on kaikki kokeillut osaa itse sitten vanhempana päättää.
Kuinka nyt esimerkiksi ateistin lapsi joka ei koskaan saa käydä kirkossa yms voi vanhempana tietää toisesta vaihtoehdosta yhtään mitään jos vanhemmat ovat vain antaneet lapselle OMIAAn näkemyksiä?
Mielestäni olisi lapsen edunmukaista antaa kokeilla erivaihtoehtoja.
Itse olen luterilainen ja mikäli lapseni haluaa teininä erota kirkosta jos osaa esittää syyn miksi näin haluaa tehdä. ( En vain halua kuulua ei kuitenkaan riitä)
Lapseni nyt jo tietää eri uskonnoista, ruokatottumuksista yms ja saa kokeilla jatkossakin.
aivan kuin olisin itse kirjoittanut - en ymmärrä miksi vanhemmat laittaa lapsen niin ehdottomaan muottiin (esim. kasvisruoka vaikka tarhassa - lapsi ei ymmärrä miksi muut saa mutta minä en saa syödä lihaa/makkaraa jne) kai joustava voi olla. itse olen ateisti mutta lapseni saa aivan vapaasti mennä kirkkoon koulun kanssa yms, on ollut kaveriperheenkin kanssa kirkossa (ovat erittäin uskovainen perhe) jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osaisiko joku selittää miksi ei anna lapselleen vaihtoehtoja KOKEILLA muitakin asioita kuin se oma tapa?
Enkä nyt todellakaan ilkeilymielessä kysy, ihan uteliaisuudesta ja jos vaikka oppisin ymmärtämään tätä jyrkkää linjaa
Alue: Aihe vapaa
että ulkopuolisille ihmisille tulee se kuva, että meidän perhe on älykäs perhe.