Kokemuksia Citalopramista? Luin sivuvaikutuksista ja en tiedä uskallanko aloittaa lääkkeen!
Esim. pysyvät seksiongelmat arveluttavat. Wikipediassa sanottiin, että ovat harvinaisia, mutta mikäköhän on oikea esiintyvyys? Eihän kaikki tapaukset millään tule esille... Ja hoidon aikasia seksiongelmia arveltiin olevan jopa 60 prosentilla! Entäs lisääkö lääke itsemurhariskiä? Mulla ei ole ollut ikinä " oikeita" itsetuhoisia ajatuksia, mutta saako tämän nupin sekaisin? Lääkäri vakuutti lääkkeen olevan vaaraton kaikilta osin, mutta ainahan sitä voi huono tuuri olla ja lääke olla todella epäsopiva. Toisaalta, tällä mun taustalla pahatkin sivuvaikutukset ovat anteeksiannettavissa... Jos saisin elämäni kuntoon, voisin siitä hyvästä maksaa aika kovankin hinnan. Haluaisin nyt ihan käyttäjän kokemuksia, ne ovat kuitenkin aidompia kuin lääkärin arvioimat!
Kommentit (15)
Seksiongelmista en tiedä, kun en koskaan ole orgasmia saanut muutenkaan.
Aluksi tulee ihan kamala väsymys ,mutta se alkaa hellittämään muutaman viikon kuluttua.
Sitten huomaa mikä lääkkeenoikea vaikutus on.
Oli ns. tietämättäni masentunut ja hyvin stressaaantunut muutaman vuoden.
Siihen liittyi raivokohtauksia ja totaalista henkistä väsymystä.
kun vihdoin koin ahaa elämyksen että olen masentunut en epäröinyt alkaa käyttämään lääkkeitä.
Aluksi tosiaan väsytti enemmän kuin koskaan. Olinkin saikulla pari viikkoa. Nukuin noin 16 tuntia vuorokaudesta.
Mulle lääkäri suostui kirjoittamaan sl kooodiksi unettomuus.
Ettei onneksi papereissa lukenut masennus.
Lisäksi aloitin unilääkkeet koska en saanut nukuttua kuin 2-3 tuntia yössä.
kolmen viikon jälkeen huomasin että raivoaminen alkoi loppumaan. nykyisin pinnani kestää paljon paremmin ja kun suutun se ei ole enää hallitsematonta pää punaisena raivoamista.
Olen syönyt nyt 6kuukautta ja mieli on tasaantunut. enää ei ole niitä totaalisia arvottomuuden tunteita.
saan jopa siivottua oman kodin . Jihuu!
Mulle ei tullut mitään muita sivuoireita kuin se alun JÄRKYTTÄVÄ väsymys.
älä vaan lopeta itekseen sen syömistä sillä sivuoireet on silloin kovat. se täytyy lopettaa hikljalleen annostusta vähentäen ja lääkärin kanssa yhteistyössä.
Jos lääke ei sovi, voi etsiä jonkun sopivamman yhdessä lääkärin kanssa.
Mietin sitäkin ennenkuin menin lääkärille valittamaan, että tuleeko siitä olemaan haittaa joskus tulevaisuudessa? Vaikka sitten kun pyrin presidentiksi tai eduskuntaan tai tappelen lasten huoltajuudesta? Oletteko ikinä miettineet sitä? Masennusta ym mielen sairauksia ei lueta sairaudeksi vaan hulluudeksi ja kyvyttömyydeksi... :(
Ja tämä siis lasten syntymän jälkeen. Reagoin todella voimakkaasti hormonivaihteluihin ja saan voimakkaita raivonpuuskia. Tämä siis tasoitettiin lääkkellä.
Olen ihan normaalisti käyttäytyvä ihminen silloin kun en imetä.
kiireinen, ettemme ole ehtineet istua alas ja kunnolla jutella. Siis haluaisin, että pitää mua silmällä jos menen ihan syyntakeettomaksi! Luin aikaisempia ketjuja masennuslääkkeisiin liittyen, ja siellä joku tunsi olevansa ihan kuin humalassa.
Itse olen syönyt kyseistä lääkettä nyt vuoden verran. Alussa oli pari viikkoa enemmän masentuneisuutta, muita sivuvaikutuksia en huomannut. Mutta sitten kun lääke alkoi vaikuttamaan todella, niin elämä on aivan erilaista! Yöunetkin on parantuneet huomattavasti lääkeen aloituksen myötä, ja sitäkin kautta parempi olo itsellä.
Johtuuko se siis yöunista vai lääkkestä muutenkin? Saatko enenmmän aikaiseksi? Olet energisempi?
Mulla oli aluksi tosi rajut oireet, esim. tosi sekava olo. Nyt se on mennyt ohitse kyllä. Joissakin asioissa tämä lääke on auttanut paljon, toisissa huonontanut tilannetta. Minusta olotilani myös koko ajan hitaasti paranee, joten suosittelen ap kokeilemaan ja varaudu siihen että alussa VOI olla rankkaa, tai sitten ei. En ole myöskään varma siitä, että sopiiko tää lääke mulle kovin hyvin.
Alussa oli aika rankat sivuoireet pari ekaa viikkoa, mutta kun sen jaksoi alkoi elämä pikku hiljaa parenemaan.
Seksivaikeuksista olen kuullut, että orgasmin saanti vaikenee joillakin, mutta se on vain väkiaikaista. Itsellänikin oli parin viikon jakso juuri kun ei tuntunut oikein miltään, mutta eilen huomasin, että taas tekee mieli :)
Parantanut:
- ahdistus on vähentynyt todella paljon. Tämä on niin iso plussa, että jo tämän takia käytän lääkettä. Arki on paljon helpompaa, kun ihan joka asiasta ei saa inhottavia ahdistuspiikkejä.
- Mielialani ovat tasaantuneet. En saa enää masiskohtauksia.
Huonontanut:
- Samalla kun lääke leikkaa ikäviä tunteita, se leikkaa myös hyviä. Pari kertaa olen unohtanut ottaa lääkeen ja olen huomannut sen siitä että olen tuntenut jotain positiivista syvästi ja sitä tunnetta todella kaipaan. Haaveilen siitä ja se myös antaa motivaatiota ponnistella sitä kohti että voisi joskus lopettaa lääkeet.
- Orgasmi ei tunnu yhtä terävästi kuin ennen.
- Väsyttää enemmän kuin ennen.
- Univaikeudet, vaikka ne on kyllä helpottanut viime aikoina.
Mulla on ongelmana jatkuva alakulo ja todella alhainen vireystila... Ei kauheasti auta, jos lääkkeet väsyttävät sitten vielä enemmän! Pitäisiköhän harkita ennemmin vaikka amfetamiinia kuin noita lääkkeitä...
Ja mulla on eri lääke kuin sulla. Varmasti toi väsyasia on otettu huomioon kun sulle on määrätty toi lääke. Mun lääkäri sanoi että tämä mun lääke voi aiheuttaa väsymystä. Sinuna kokeilisin kyllä lääkettä. Sittenpähän tiedät eikä tarvi jossitella!
Ois kai tässä pakko tehdä jotain. Äsken tein Beckin testin ja laskin pisteet, sain vastaukseksi 34 (tai 27 parin kysymyksen tulkinnasta riippuen). Ja musta on tuntunut tältä koko aikuisikäni! Mua ei haittaisi ollenkaan tämä oma olotila, mutta yhteiskunta vaatii enemmän. Pakko olisi saada joku ammatti ja rahaa, jotta voisin toteuttaa erakoitumis-haaveeni eli saisin olla rauhassa masentunut. On tämäkin oravanpyörä. Olen opiskellut kohta kymmenen vuotta, saa nähdä tuleeko musta ikinä mitään, kun elämä vaan lipuu ohi. Olisi kai syytä aloittaa se lääkitys, ei tämä tästä huonommaksi ainakaan voi mennä!
Vähemmästäkin jossittelusta saa nupin sekaisin.
Ottaa vaan nyt ne lääkkeensä ja jos tulee jotain soittaa lääkärille!