Lasta EI tarvitse lyödä! Ikinä.

Meillä on jäähy (muutama minuutti kerrallaan) käytössä. Se tehoaa jonkun aikaa, mutta samat kolttoset tehdään taas parin päivän päästä--



Hirvittävän villi ja monesti "silmille hyppivä" lapsi. Joskus taas kiltti ja kultainen. Myös kiristys, uhkailu ja lahjonta toimivat, mutta eivät aina.



Pari kertaa olen joutunut nro 11 tapaiseen tilanteeseen, jossa olen joutunut riuhtasemaan itseni irti lapsesta. Lapsi on saattanut kaatua jne, mutta olen sanonut heti hänelle että se oli vahinko ja älä enää "roiku äidin hiuksissa noin" tms.



Itse muistan saaneeni tukkapöllyn n. 5 vuotiaana ja se jätti arvet. Kunnioitus ja luottamus vanhempaan horjui, varsinkin kun se tuli periaatteessa syyttä. Luottamuksen ja kunnioituksen tilalle tuli pelkoa. Koin sen myös henkisesti hyvin nöyryyttävänä.



Itse koen että lapsen pitäisi saada luottaa vanhempiinsa. Ihanne on että lapsi voisi ihailla vanhempiansa. Minusta vanhempiaan pelkäävä lapsi ei voi täysin luottaa ja kunnioittaa vanhempiaan.

Meillä on jäähy (muutama minuutti kerrallaan) käytössä. Se tehoaa jonkun aikaa, mutta samat kolttoset tehdään taas parin päivän päästä--

Lapsen on tarkoitus tehdä niitä samoja kolttosia. Ja vanhemman on tarkoitus olla seinä jota vastaan pusketaan. Toki rajansa kaikella, ketään eikä mitään ei saa vahingoittaa. Mutta ei ole tarkoituskaan, että lapsi oppisi kerrasta jonkun jutun.

Yhdessä Tahkokallion kirjassa oli kiva tarina. Siinä kerrottiin koulusta, joka oli koulupukupakkomaassa. Ja joka vuosi oli sama juttu, uudet oppilaat järjestivät koulupuvusta protestiliikkeen. Koulun rehtorilta joku lopulta kysyi, että eikö koulupuvusta kannattaisi luopua, kun oppilaat siitä joka syksy protestoivat. Rehtori vastasi jotenkin niin että päin vastoin, on hyvä että väännetään joka syksy tästä SAMASTA asiasta, on reksille huomattavasti helpompaa ;).

ja 25: kyllä minäkin käytän tarvittavaa voimaa jos lapsen teko satuttaa minua tai muita eikä heti tottele. Tarkoitukseni ei ole missään nimessä sanoa, ettei lasta saisi fyysisesti rajoittaa: joskus se on pakko. Mutta nimenomaan satuttamistarkoituksessa tehty kajoaminen: sitä en tajua. Mikä sen funktio on? Jos lapsen saa pysähtymään vaikkapa tarttumalla hartioihin tai nostamalla syliin ja pitämällä kiinni, niin mitä tarkoitusta ajaa se, että satutetaan tahallaan? Äidin kosto?

En tiedä olikosiko nykyisin saanut diagnoosin, mutta aikoinaan ei vaan pistettiin vaan tarkkikselle. Oli usein tosi aggressiivinen ja kiusasi siskoaan aina kun voi, rajustikin (silloin kun vanhemmat eivät nähneet). Vanhemmat ihan hyviä, jämäköitä vanhempia, ja kasvatusperiaatteena nimenomaan ettei lapsia lyödä tms., mutta kaverin veljeen eivät sanat, viikorahojen perumiset tms. perusuhkailut toimineet. Kerran perheen isä tuli yllättäen kotiin kesken työpäivän, ja yllätti tämän pojan (silloin seiskalla) kiskomasta siskoaan (neljännellä) hiuksista pitkin lattiaa, siis tosiaan niin että sisko raahautui mukana. Isällä napsahti, nappasi poikaamyös hiuksista ja repi niistä toiseen huoneeseen, uhkasi antaa kunnon selkäsaunan jos näkee/kulee pojan kohdelleen siskoaan kaltoin. Poika pelästyi sen verran tästä että tosiaan jätti siskon fyysisesti rauhaan, ja sisarusten kinastelu taantui normaaliksi sanailuksi.



Sanotaan nyt vielä, että en hyväksy väkivallan käyttöä lasten (enkä aikuisten) kanssa, mutta ymmärrän kyllä että ääritapauksissa se voi olla ainoa keino saada tilanne poikki.

Hakkaamalla hänestä olisi taatusti tullut uhmakas ja aggressiivinen.

ap

Ja tottakai kaikilla on hyvinkäyttäytyvät lapset, mutta missä?

Joihinkin paras rangaistus on kieltää pelaaminen/viikkoraha/karkkipäivä/kaverit tai antaa arestia, mutta jotkut viis veisaavat moisista "menetyksistä".

Joihinkin lapsiin yksikin tukkapölly jättää traumat (eivätkä nämä lapset sellaisia edes tunnu tarvitsevan), toiset taas viis veisaavat kovakouraisemmasta kohtelusta ja ovat itsekkin yleensä rajumpia muita kohtaan (eli niiden käytöstä täytyy todellakin ojentaa tavalla tai toisella). Nuo jälkimäiset eivät tosiaankaan saa mitään elinikäisiä traumoja siitä jos ovat saaneet tukkapöllyn kun eivät ole totelleet. Ja turha nyt tulla sanomaan että noi jälkimmäiset ovat itse fyysisempiä sen takia että niirtä kohtaan ollaan fyysisempiä -väärin- niitä kohtaan ollaan fyysisempiä koska eivät itsekkään kaipaa "täydellistä koskemattomuutta".



Ja en nyt todellakaan tarkoita että lapsia saisi lyödä, mutta joitakin lapsia saa kohdella kovakouraisemmin kuin toisia ihan vaan luonteen takia. Eli saa ottaa lujasti kiinni (vaikka vähän sattuisi) ja komentaa lujemmin että menee viesti perille. Jotkut lapsethan eivät kestä edes äänen korottamista. Eikä sekään ole puhtaasti opittu tapa vaan ihan luonne-/temperamenttikysymys.

Oikeassa olet siinä, että lapset ovat erilaisia, muussa oletkin sitten ihan pihalla.



Lasta ei koskaan pidä tukistaa tai muuten satuttaa. Eri asia on pitää lapsesta lujaa kiinni tai muuten rajoittaa häntä. Tätä on pakko tehdä etenkin mainitsemillesi vilkkaille lapsille. Tuo tukistaminen ja satuttaminen on tietysti se kaikista helpoin keino saada lapsi sillä hetkellä lopettamaan toimintansa. Sen vuoksi keino sopiikin juuri kyvyttömille vanhemmille ja hehän sitä mielellään täällä puolustelevat. Ja mikä pahinta, vanhemmat ITSE sanovat, ettei lapsi siitä ole moksiskaan ja ettei se ole lapseen jättänyt mitään arpia: Heh, mistä hel***tistä vanhempi sen tietäisi mitä lapsi sisällään ajattelee.



Totta on, että useimmat lapset selviävät jonkinasteisesta kurituksesta. Lapsethan tunnetusti ovat sopeutuvaisia ja puolustavat usein vanhempiaan, vaikka nämä olisivat minkälaisia. Kasvatuksen tavoitteena ei kai kuitenkaa ole se, että lapsi vain ehkä kenties selviää, jos on tarpeeksi vahva....? Fakta kuitenkin on, että jokaiseeen kuritus jättää arvet. Toiset pystyvät arpien kanssa tulemaan hyvin toimeen, toiset eivät.



Joka tapauksessa selvää on, että kuritus kaikissa muodoissaan on haitallista, minkä vuoksi se sattuu olemaan tässä maassa myös laitonta. Se on vähän sma kuin kännissä ajaminen: yleensä siitä selviää, mutta todennäköisempää on, että tajat kolarin silloin kuin selvinpäin. Sen vuoksi myös rattijuopumuskin on laitonta....

Asia on juuri näin. Jonkun kohdalla voi yksi tukistuskin olla liikaa, ja jonkun kohdalla se on juuri se mitä lapsi kaipaa. Uskokaa tai älkää, kun eskari-ikäisellä pojalla oli edellinen uhmittelukausi, hänen opettajansa kehotti vähän ravistelemaan hartioista kun homma on karkaamassa käsistä, "koska poika on selvästi sitä tyyppiä, joka kaipaa selvää fyysistä kuria". Ei hänkään tietenkään lyömään kehottanut, mutta kyllä pieni kovakouraisuus voi olla joillekin ihan hyväksi. Kuten oli myös meidän pojalle.

Varsinkin toi sun lause "Joka tapauksessa selvää on, että kuritus kaikissa muodoissaan on haitallista". Miten niitä lapsia kasvatetaan jos ei niitä saa lainkaan kurittaa? Jos kuritus on haitallista niin kurittomuus se vasta haitallista onkin!



Ei ole olemassa mitään täydellistä tapaa kasvattaa lapsia ja jokainen lapsi tarvitsee hieman erilaisen kasvatuksen (myös sisarukset keskenään ovat niin erilaisia että samat keinot eivät ole hyviä kaikille).

Ja on totuus että jokaiselle lapselle on tullut "traumoja" joita aikuisena käsitellään oli niihin sitten aihetta tai ei.



Ei yksikään vanhempi ole täydellinen, ei yksikään lapsi ole täydellinen, ei kenenkään vanhempi-lapsisuhde ole täydellinen eikä kenenkään elämä ole täydellinen.



Ja toiseksi ei lasta voi pumpulissakaan kasvattaa. Elämä ei ole aina reilua eikä ihanaa.

Äläkä nyt herranjumala käsitä väärin ja kuvittele että mä sanon että esim. tukistaminen on hyvä asia. Mun mielestä huutamineenkaan ei ole hyvä asia. Joskus vaan täytyy tehdä ei niin hyvä asioita, jotta voi ylipäätään kasvattaa lapsensa jotenkuten vaikkakin epätäydellisesti.

Sanoisin vielä, että lasta ei myöskään SAA lyödä. Ikinä.

Mutta nimenomaan satuttamistarkoituksessa tehty kajoaminen: sitä en tajua. Mikä sen funktio on? Jos lapsen saa pysähtymään vaikkapa tarttumalla hartioihin tai nostamalla syliin ja pitämällä kiinni, niin mitä tarkoitusta ajaa se, että satutetaan tahallaan? Äidin kosto?

Usein kun haluttaisi tukistaa, niin se on just sitä kostoa. Että olispa kiva tarttua niskavilloista ja pöllyttää ihan kunnolla. Tilanteen voisi hanskata muullakin tavalla, mutta tuo olisi tyydyttävin, hetkellisesti. Luulen että aika monella tukistamisen puolustajalla saattaa olla omissa motiiveissa mietittävää myös.

Mutta nimenomaan satuttamistarkoituksessa tehty kajoaminen: sitä en tajua. Mikä sen funktio on? Jos lapsen saa pysähtymään vaikkapa tarttumalla hartioihin tai nostamalla syliin ja pitämällä kiinni, niin mitä tarkoitusta ajaa se, että satutetaan tahallaan? Äidin kosto?

Mites olisi ehdollistaminen epämiellyttävään kokemukseen.

Kosto; en ole koskaan ymmärtänyt mitä ihmiset hakee kostolla. En ole koskaan kostanut mitään.