Miksi kaunis ihminen ei saa ystäviä? Kukaan ei halua tutustua pintaa syvemmälle :(

laaja käsite ja siihen vaikuttaa hyvin pitkälle katsojan mieltymykset.

Uskon esim. että tämän päivän iltapäivälehden kannessa oleva vaalea " tanssija" pitää itseään tyylikkäänä ja kauniina.



Itselleni hänen näköistä ja tyylistä ihmistä olisi vaikea lähestyä, kun taas joku Janina F:n näköinen olisi sellainen jolle varmasti alkaisin puistossa juttelemaan.

ja kauneushan on katsojan silmissä, ei kohteen oma ominaisuus.

Ehkä olet hieman ylimielinen?



Itselläni ei ole mitään vaikeuksia tutustua uusiin ihmisiin ja ihan kivan näköinen olen (pidän ulkonäöstä huolta, meikkaan joka päivä, laitan hiukset jne vaikka menisin vain puistoon lasten kanssa).

sitäpaitsi ns. " rumaa" ulkokuorta ei mielestäni olekaan, on vain hyvin erinäköisiä ihmisiä. Rumuus tulee kyllä ihmisestä sisältäpäin, erilaisista ei niin mairittelevista ominaisuuksista.

Mistä tiedät mitä muut ajattelevat?? Kaikki nuo ongelmasi ovat korviesi välissä. Pidät itseäsi niin kovin kauniina, yksinäisenä tyttörukkana jota toiset vain " kunnioittaen" katsovat. Nyyh ja niisk.



Juttusi perusteella en ihmettele ettet saa ystäviä. Itse olen suht tavisnaama, jolla on ja joka saa ystäviä. Eräs kaverini on todella kaunis, oikein " miss universum" ja ollaan sitä seurattu huvittuneena kuinka hänen ympärilleen kerääntyy ihmisiä puistoissa ja kaupoissa juttelemaan niitä näitä. Hän kun on myös erittäin mukavan oloinen, sellainen jota on helppo lähestyä.

mutta olen sen tiennyt jo kauan, joten osaan jo suhtautua siihen, itse joudun aina olemaan aloitteentekijä jos jonkun kanssa haluan jutella, muuten minua vain katsellaan pää kallellaan kauempaa, ja olen myös huomannut että reaktio on ollut aina jotenkin hieman yllättynyt positiivisella tavalla, (että tuo onkin ihan tavallinen vaikka on tuon näköinen :)

ja räjähtäneen näköinen, tukka rasvaisena ja naama pitkänä kaikesta, niin kumpaakohan lähestyisin ensimmäisenä.. hmm..

moniin ihmisiin on vaikuttanut kaikki nää salarakkaat sun muut epämääräiset kaunottaret, että yleinen luulo on että kaikki kaunottaret ovat tyhmiä ja ylimielisiä.

t.6

asia on eri.

että kaunis mielletään suosituksi, ajatellaan että sen elämä on varmaan jo täynnä ihmisiä eikä tartte ystäviä. Mä olin ainakin tosi hämmästynyt kun kaunotar yliopistolla ehdotti että tehtäisiin jotain vapaa-ajallakin yhdessä

eri asia jos vähän sipastu meikkiä, mutta että arkenakin vedetään perhekerhoon paksut pakkelit naamaan niin kyllä siinä vähän ajattelee että ajatteleekohan tuo vaan itseänsä ja ulkonäköänsä.

Ehkä annan itsestäni aika " coolin" kuvan, olen aika hiljainen ennen kuin kunnolla tutustun toisiin. Mutta olen ihan hymyileväinen, ystävällinen ja kohtelias. Osaan käyttäytyä. Mutta ujo.

ap

kuinka kauniita hoitotätejä siellä onkaan! Ei siis mitään pakkelinaamoja vaan iloisia ja kauniita kasvoja. Olen jo pitemmän aikaa ihmetellyt, miten kaunottaret päätyvät hoitoalalle..? Miksiköhän.? Ja tälläinen persjalkainen tavis kököttää töissäkin koneen ääressä... ;D

Sovittais hyvin yhteen ;)

Eiköhän tilanne ole enemmänkin niin, että joillakin ihmisillä on ollut huonoa tuuria tai muuten vain vaikeuksia saada ystäviä - jotkut niistä ihmisistä ovat kauniita ja jotkut vähemmän kauniita. Tuskin sillä ulkonäöllä on paljonkaan tekemistä asian kanssa.

on usein vähän sellaisia ilkeitä ja omahyväisiä. Ne kauniit, joilla ei ole paljon ystäviä on usein todella ujoja ja kilttejä.

Olen kaunis ja pukeudun hyvin. Minulla on naispuoliset kaverit vuosien mittaan hävinneet, kun poikaystävät ovat tuleet kuvioihin. Samoin monilla naisilla on ilmeisesti vaikeuksia olla ystävä kanssani. Toisaalta taas miespuolisia ystäviä on näin aikuisiällä tullut, mm. vanhoja poikaystäviä.



Olen myös ujo ja tunnollinen ihminen. En ollenkaan ylimielinen, ehkä sitten vaikeasti lähestyttävä. Yksinäiseltä monesti tuntuu, olisi kiva että olisi enemmän naispuolisia ystäviä.

Mullekkin yksi äitiystäväni sanoi suoraan, ettei halua enää tavata, kun pelkää miehensä ihastuvan minuun jne.



Myös muita, jotka sanoneet, että ärsyttää liikkua minun kanssa, kun olen aina niin kaunis ja hyvinpukeutunut, meikattu jne. ja hän ei käytä kuin tuulipukuja, eikä koskaan meikkiä..



Mutta kyllä niitä hyviäkin ystäviä toki on. Usein vaan huomaan ystävien kadehtivan minua, kotiani jne. ja se ei tunnu mukavalta. Eikös tosi ystävä osaa iloita ystävänsä menestymisestä jne. eikä kadehtia sitä ja takanapäin puhua paskaa.

Vali vali, no jos se on teidän mielestä ulkonäöstä kiinni ja kaipaatte todella kavereita niin koittakaa olla rumempia... eli ei meikkiä ja pistätte mahdollisimman ruman koltun niskaan, eiköhän jengi ala lähestyä ;)



Mut siis ihan tosissaan mä en vaan usko tohon juttuun, siis mitä tarkottaa kaunis, siis sellanen luonnonkaunis, miss suomi -tyyppinen vai sellanen playboy hosu/transu suttura? Kaikki luo vähän erilaisen kuvan. Kaunista kun on niin monenlaista.



Pointtini siis, että en usko, että tuo ongelma on siinä naamavärkissä vaan enemmänkin siinä luonteessa, eli ulospäinsuuntautuneet lärviin katsomatta saavat yleensä seuraa ja sit taas jos oot vähän varautuneempi tapaus niin sit yleensä niitä ystäviäkin on vähemmän. Että ryhdistäytykää ihmiset jos haluatte seuraa, ei kukaan tuu teitä kotoa hakemaan eli ihmisten ilmoille ja ite juttusille toisten kanssa, ei kai kukaan voi muuten tietää miten mukavia te ootte. Niin se vaan on.

Koska miksi muuten oletat, että sulla ei ole kavereita sen takia, että olet kaunis?

Mulla on ainakin kavereita naamavärkiltään ja kropaltaan ihan laidasta laitaan, ei ulkonäkö ystävyyssuhteissa merkkaa.

Vierailija:

Niin, joillakin on taas niin että kun on kaunis on myös suosittu.. itselläni päinvastoin kuitenkin. Kukaan ei uskalla edes lähestyä, monet katselevat vähän kuin " kunnioittaen" (tavallaan).. vaikea selittää. Mutta yksinäinen olen, maailmankaikkeuden yksinäisin ihminen. Se sattuu.