Varhainen ravitsemus voi vaikuttaa tyypin 1 diapeteksen syntyyn

Olettekos lukeneet tätä? Mielenkiintoinen artikkeli ja tutkimus. Olen itse tyytyväinen siihen, että lapseni ovat saaneet rintamaitoa ja kiinteitä vasta 6 kk iässä. Enkä ole aloittanut mitään vellitarjoilua 2kk iässä parempien yöunien toivossa.



Monipuolinen ruokavalio, painonhallinta, runsaan nitriittien saannin

välttäminen ja D-vitamiinilisät ovat tällä hetkellä turvallisimmat neuvot

nuoruustyypin eli tyypin 1 diabeteksen ja allergisten sairauksien ehkäisyn

kannalta. Myös varhaisen ravitsemuksen vaikutukset voivat olla hyvin

merkittäviä, koska silloin lapsen immuunijärjestelmä ja suolistobakteerit

kehittyvät. Jos pienen lapsen elimistö saa kiinteää ruokaa liian varhain, tämä

voi mahdollisesti lisätä tyypin 1 diabeteksen riskiä.



Erityisesti lehmänmaitoa ja viljatuotteita on epäilty tyypin 1 diabeteksen

laukaisijoiksi. Mediuutisten mukaan nyt myös kasvisten epäillään laukaisevan

tyypin 1 diabeteksen. Jo aiemman suomalaistutkimuksen mukaan marjojen ja

juuresten syöminen alle neljän kuukauden iässä voi kaksinkertaistaa

diabetesriskin.



- Kasviksissa on paljon hajoamattomia polysakkaridikuituja, selluloosaa,

pektiiniä ja ksylaania, jotka voivat ärsyttää suolistoa, kliinisen

mikrobiologian erikoislääkäri Arno Hänninen toteaa Mediuutisissa. Ne saattavat

aktivoida paksusuolessa tulehdussoluja ja synnyttää immuunivasteen. Hänninen

kuitenkin kertoo puhelimella tavoitettaessa, ettei ravitsemussuosituksia

tarvitse tämän perusteella missään nimessä muuttaa. Viitteitä on saatu vasta

koe-eläimillä. Muitakaan tyypin 1 diabeteksen laukaisijoita ei ole saatu

vahvistettua, mutta hän itse ei kuitenkaan suosittelisi kiinteän ruuan

antamista ainakaan alle kolmekuukautisille nyyteille.



Ruuan ja mikrobien yhteisvaikutus näyttää merkittävältä. Tyypin 1 diabeteksen

aiheuttajaksi on uumoiltu myös virusinfektioita. Lääketieteen lisensiaatti Miia

Mäkelän väitöskirjatutkimuksen mukaan nuoruustyypin diabetes ei kuitenkaan

kehittyisi ainakaan lapsuudessa sairastetun rotavirusinfektion vaikutuksesta.

Toisaalta laukaisijaksi epäillään myös nykyajan ylihygieenisyyttä.

Mikrobialtistusta ei ole enää riittävästi, jolloin puolustusjärjestelmä voi

hyökätä omaa elimistöä vastaan.



Hännisen mukaan keskeisintä on ruokavalion ja mikrobiston yhteisvaikutus. Hänen

tutkimusryhmänsä yrittääkin tunnistaa suolistobakteeristosta lajeja, jotka ovat

taudin kannalta hyödyllisiä tai haitallisia.

Varhainen altistus vieraille proteiineille voi olla haitallista myös

allergioiden kannalta, mutta näyttö on edelleen ristiriitaista. Erään

amerikkalaistutkimuksen mukaan alle puolivuotiaalle aloitettu vehnän antaminen

voisi jopa suojata vehnäallergialta. Nykysuositus on, että lapsi saisi

äidinmaitoa ainoana ravintonaan kuusi kuukautta ja muun ravinnon ohella senkin

jälkeen vähintään vuoden. Jos rintamaitoa on niukasti tai lapsi ei saa lainkaan

äidinmaitoa, voidaan lisäruoka aloittaa jo neljän kuukauden iässä. Äidinmaito

suojaa lasta niin infektioilta kuin lihavuudeltakin. Lihavuus taas näyttäisi

lisäävän myös tyypin 1 diabeteksen riskiä. Nuoruusiän diabeteksen ilmaantuvuus

on viisinkertaistunut Suomessa 1950-luvulta nykypäivään. Se on Suomessa

yleisempi kuin missään muualla maailmassa.





Lähde: Finfood Uutispalvelu 25.2.2008