Lue keskustelun säännöt.
Räväkkä ja rohkea ei ole sosiaalisen synonyymi.
04.03.2008 |
Rupeaa pikku hiljaa ärsyttämään eräs päiväkotilapsen äiti, joka aina muistaa kehua lapsensa olevan niin reipas, rohkea ja sosiaalinen.
On kuulemma onni, että on sellainen selviytyjä jo luonnostaan, eikä mikään hiljainen ja ujo sivustakatsoja, jolle kaikki sosiaalinen kanssakäynti olisi vaikeaa.
Joopa joo, mitenkähän asia todellisuudessa onkaan: tämä kyseinen lapsi ei osaa sosiaalisen kanssakäymisen alkeitakaan; aina juoksemassa ja huutaen tunkemassa joka asiaan, eikä mitään kunnioitusta auktoriteetteja kohtaan. Lapsella ei myöskään ole kovin kavereita pvkodissa, eivät muut jaksa hänen ainaista öykkäröintiään.
Hiljaisemmilla lapsilla taas paljon enemmän sosiaalisia kykyjä ja ovat kovasti suosittuja kaveripiireissä.
Mutta näinhän se tahtoo olla, että näiden villien tapausten vanhemmilla on kova usko tai ainakin tahto uskoa lapsensa olevan jotain erikoista vaikka totuus tahtoo olla toinen.
t. päiväkodin työntekijä
Kommentit (2)
Taisi taas kalikka kalahtaa, vai kui!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällä äidillä on se räväkkä ja rohkea lapsi ja se hissukka ujo syrjästä seuraaja-lapsi, joilla kummallakaan ei ole sosiaalisia taitoja.
Paitsi jos ovat yhdessä. Silloin tasoittavat toisensa ja ovat kuin paita ja peppu. Tätä ei tädit usko sit millään. Ja ulkonäkökin lapsilla on kuin yö ja päivä vaikka sama isä ja äiti, ja me vanhemmatkin olemme ihan samanlaisia ääripäitä yhdessä.