Huhtikuisten viikko 10

Jibii, lähti tosiaan eilen se vanha ruokapöytä, joten yksi varastoitava vähemmän. Nyt vaan kehittelemään ruokailutilaa edelleen, sillä vieläkin siellä on yksi väliaikaissijoituksessa oleva kaappi, jonka pistän lastenhuoneeseen, jahka meillä on joku kaverina miehelle kantamaan kaapin yläkertaan. Itse en enää suostu noita painavia kanniskelemaan.



Pääkaupunkiseudun tapaamisesta on ollut jotain puhetta ja mielelläni kyllä lähden treffaamaan vaikka heti ensi viikolla, kun mammaloma on alkanut. Kuka vaan ottaisi asiakseen organisoida? Itse en tähän hätään lupaa, kun on tota remppahommaa sen verran hoidettavana ja muistikapasiteetti sattuneista syistä vähän kortilla... ;-)



Vikaa työviikkoa viedään ja tuntuu kyllä oudolta. En koe olevani loman tarpeessa, mutta toisaalta kyllä noi remppa/sisustuspuuhat houkuttelee. No, katsotaan sitten muutaman viikon päästä, että miltä vaikuttaa. Hyviä vointeja kaikille, mites muuten Eveliinukka, oletko sairaalassa vai kotona ja onko kaikki hyvin?



Winku ja Veera, 34 tasan

ja hetken lähempänä huhtikuuta.

Viikonloppu meni meillä talo asioita puiden, ei ollut alunperin tarkoitus muuttaa tai edes katsella isompaa omakotitaloa mutta ajatus siitä että olen lasten kanssa kotona ehkä seuraavat 3 vuotta niin alkoi tämä meidän rintamamiesmallin epäkäytännöllisyys ahdistaa..ja jonkin sortin pesänrakennusvietti lie iski kun uudempi talo ylipäätään olisi ihana ja sisustella ja laittaa juttuja. Tässä on niin olematon kodinhoitohuone ja kylpyhuone-saunakompleksi että nyt kahden viikarin ja pyykkivuorten/ ulkoilukamppeiden kuivaus ahdistaa...ja keittiöön ei mahdu kuin neljän hengen pöytä..ja kohta meitä on viisi! No katotaan mihin päädytään, en ainakaan haluaisi mihinkään remppaan alkaa kolmen lapsen kanssa.



Muillakin on vauvan tarvikkeiden laitto jo alullaan, niinhän se on täälläkin. Olen pessyt vaunun ja turvakaukalon kankaat ja koottiin koko perhe pinnasänky yläkertaan ja alas leikki/vierashuoneeseen laitoin meidän suvussa kulkeneen rottingisen vauvansängyn, saa vaavi nukkua sitten päivät alhaalla poikien leikkiessä vieressä. Eikä mun tarvi rampata edestakas ylä-alakerran väliä. Vielä pitäs pestä äitiyspakkauksen vaatteita ja lajitella ihan pienet eka käytettäväksi.



Vanhempi poika tuli eilen kuumeeseen ja jäi nyt mun kanssa kotia ja melkoisesti tuntuu energiaa olevan kuumeesta huolimatta..suu käy ja pitäisi leikkiä autoradalla ym.pyllistellyjä tuolla lattialla, mutta kun on niin kömpelö ja jos hetken istun jalkojeni päällä niin alkaa sellaiset nipistelyt ja turvotukset että pakko nousta ja päästää veri kulkemaan.

Mielummin luen pojalle kirjaa sohvalla...mutta kun pikku-autot on nyt se juttu!!!!



Huomenna taas neuvola kontrolli, tuntuu että saa nyt liiankin tiheään kulkea seurannassa kun viime viikolla viimeksi ä-poli ja taas ensi viikolla aika sinne..ja tuntuu että kaikki ihan ennallaan...Paljon turvotusta ja paineet samoissa rajoissa. Pikkuinen puskee takapuolta mahalaukkuun ja päätä virtsarakkoon että oikein mukava olotila. Illalla ei kestä paljoa syödä kun tuntuu maate mentäessä, että ruoka nousee ylös ruokatorvea pitkin. Ja kädellä tai jollain terävällä raapii vasenta kylkeä, hyvä ettei kiinni saa napattua!



En muista mistäs kaikista oli galluppia tai asiaa mutta eiköhän tässä ehdi monestikin viikon aikana kirjoitella..ajan kuluksi..



Hauskaa mammalomaa- sairauslomaa tai työviikkoa (monella taitaa viimeisiä työviikkoja vedellä)...taitaa hippusia alkaa pian putkahtelemaan..meillä ehkä vasta toukokuussa ;) ( toivon kyllä huhtikuun puolella tulevaksi)



-klematis- rv 33+6

Heipä hei!

Jälleen uusi viikko!

Kävin tossa aamulla neuvolassa. Arvot oli tosi hyvät (vaikkei aina uskoiskaan), vauvan sydänäänet myös tasaiset ja muutenkin hyvät. Vauva on pää alaspäin, mutta vielä vähän ylhäällä. Vähän vaan neuvolatäti aiheutti nyt huolta, kun totesi vatsaa painellessa että tuntuu olevan aika kookas lapsi...Ens kerralla tehdään nähtävästi kunnolla kokoarvio. Mutta tosiaan kokeilemalla tuntui aika kookkaalta, mikä on toisaalta aika hassua kun mulle on tullut painoa yhteensä vain 7, 4 kg (oon viikolla 35) . Vatsa on kuitenkin aika iso, sf 33, mutta siinäkin varmaan syynä mun lyhyt pituus. Vatsa ei pääse kasvamaan kuin eteenpäin. Kysyi myös olinko itse iso syntyessä ja olinko eka lapsi. Olinhan mä ,painoin yli 4,5 kiloa ja olin tosi pitkä!että kai sekin on jotenki geeneissä kun kerta kysyivät..?



Mutta paras olla huolestumatta vielä, sitä paitsi kaikkeen vaikuttaa myös se että kuinka kauan se mussu aikoo tuolla vatsassa kasvaa.

Mitäs muuta...olo on mitä on, välillä tosi huono olo ja närästää, neuvolassa neuvoi syömään kaurapuuroa aamuisin joka auttaa pahoinvointiin ettei ruoka nouse ylös niin helposti. Pitääpä siis kokeilla! Toisaalta ihanaa kun on jo maaliskuu, voi jo sanoa että ens kuussa meillä on vauva!



Tänään saadaan vaunut, ja huomenna pitäis kävästä vielä töissä hakee tavaroita ym (oon saikulla nyt), ja to alkaakin virallisesti äippäloma!:) kiva kiva!



Teidän gallupeja ei tuu nyt mieleen eikä oikein muukaan mihin voisi kommentoida, kiva vaan kuulla että kaikilla asiat melko hyvin!:)

Ketkäs muut teistä odottikaan ensimmäistään? ja oliko moni muukin teistä yhtä nuori tai nuorempi kuin minä (olen 24 v)?



Ai niin, jos kiinnostaa, suosittelen katsomaan Juno-elokuvan!Katsottiin se vloppuna ja oli jotenki ihana elokuva!Kertoo 16-vuotiaasta tytöstä ja hänen teiniraskaudestaan. Siitä elokuvasta jäi hyvä mieli, varsinki kun siinä on toi ajankohtainen aihe eli raskaus!Tosin se taitaa olla virallisesti vielä vasta leffateattereissa...? Toinen hyvä raskausaiheinen leffa on " paksuna" !Se piti katsoa kahteen kertaan kun oli niin ajankohtainenki.:)



Hyvää viikkoa kaikille!

-Henna ja Hipsu- rv 34+2

http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=12534548&p=&mpage=5&tmode…

Hei vaan kaikille ja näyttää ainakin täällä kaakonkulmalla aurinkoiselta alulta!



Omaa napaa en nyt jaksa kaivella enkä oikein kommentoida viime viikon ketjua... Kuulin tuossa loppuviikosta, että entisen työkaverini vauva oli menehtynyt lähes heti synnyttyään kaksi viikkoa sitten. Syntyi ihan normaaliaikaisena, mutta näin nyt kävi =o(. Ajattelin mennä tänään töiden jälkeen yllätysvierailulle, menen ihan tyhjin käsin - ei oikein osaa mitään edes viedä mukanaan saati sitten sanoakaan mitään, mutta jos vaikka ihan vain läsnäolo voisi jotenkin auttaa.



Tämä päivä on mennyt töissä kyllä ihan usvassa - olo ei ole muutenkaan kovin kummoinen. Voipi olla, että tällä viikolla luovutan jo tämän ponnistelun suhteen ja kipitän kiltisti lääkärille saikkua pyytämään... Ei tämä työteho parane enää tästä, huomaan, että omat tunnitkin alkavat olla aika sähellystä. Jospa tuo sijainenkin saatasi tällä vkolla selville!



Loma meni ihan mukavasti - liian nopeasti tietenkin. Mieskin sai jo tietää uuden työpaikan tilanteesta eli siirto tulee heinäkuun alusta. Ihan mukava asia, vaikka meille perheenä se tietääkin aina viikosta kahteen erossa oloa. Onpahan sitten kuitenkin saman verran vapaata hänellä sitten aina päälle...





Kaakonkulmalaiset! Voitaisiin ihka oikeasti siitä tapaamisesta sopia. Meille tänne Ruokolahdelle voi tulla tai sovitaan sitten jokin muu paikka. Ehdotuksia, kiitos!



Pahnu 31+ kai...

Täällähän sitä ollaan... Kotona onneksi tällä kertaa. Kiitos Winkulle kysymästä. Uhkarohkeasti käytiin Pohjois-Karjalassa mummilassa oleilemassa muutama päivä loppuviikosta, kun mies ja lapset olivat lomalla. Kovasti arvelutti lähtö, mutta onneksi Joensuussa on keskussairaala, jos olisi ruvennut syntymään... Kyllä ihanasti piristi lyhyt, mutta vaivalloinen reissu.



June77: Olit muistaakseni Lieksasta? Sieltä ollaan miehen kanssa molemmat kotoisin :).



Omasta navasta ei löydy mitään uutta eikä ainakaan parempaa. Ahdistavaa on, sen verran jaksan sanoa. Miten voi olla näin huonovointinen ja -kuntoinen raskaana?



Olisi ihana laitella vauva-asiat kuntoon kotona, mutta mites teet, kun seisominen jo aiheuttaa kamalat supistelut :(. Ehkä en teidän viikonalkua tämän enempää pilaa omilla valituksillani. Oli niin ihana lukea teidän muiden hyväntuulisia viestejä vauvavalmisteluista ja kuntoiluista. Aiheuttaa kateutta minussa :). Ehkä miekin vielä jonain päivänä voin hyvin...



Eveliinukka allapäin... rv 32+3

voi Pahnu, kun tuli kurja olo sun uutisista! vaikeaa tollanen lähipiirillekin, eikä pysty edes kuvittelemaan millaista se sille perheelle on. kamalaa. :(





ja Klematikselle on talokuume iskeny. hih! toivottavasti mieluisa löytyy. mustakin olis ihanaa, jos olis hiukka enempi tilaa, mutta näillä näkymin aletaan uutta kotia ettimään vasta kun mä valmistun ja pääsen töihin. eli joskus neljän vuoden päästä... ehkä se tuntuu sitte sitäkin ihanemmalta päästä isompaan asuntoon, ja hyvinhän tässä nyt elellään kuitenkin, vaikka onkin vaan perus 3h+k.



neuvolassa olin perjantaina, muuten oli kaikki hyvin (paineetkin hyvät), mutta tällä kertaa oli sokeri pissassa yhellä plussalla. tikuttelen nyt sitte aamuvirtsaa muutaman kerran, että nähään ettei sinne vaan ilmesty mitään... ei ainakaan tänä aamuna ollu. hyvä siis niin. kyllä sitä aikalailla hätkähti, että apua jos nyt vielä saan g-diabeteksen tähän kaiken herkun päälle niin apua! että tsemppiä teille jotka sen kanssa painitte!



koulussa on aika kiire viikko parin viikon luentojakson jälkeen, mutta onneks perjantaina lähetään kylpylään rentoutumaan ihan kahestaan miehen kanssa. ihanaa! ollaan kaks yötä siellä ja varasin jotain hoitojakin. en tosin enää ees muista mitä, kun on jo niin kauan siitä kun varattiin se. jotenkin taas eilen tuntu etten millään jaksais enää mennä kouluun, mutta kummasti sitte taas tänään kun sinne vääntäyty aamulla, niin kivaahan siellä on. :) harmittaa vaan, ettei yhtään ehi laittaa noita vauvanjuttuja valmiiks. ja ihana olis virkata peitto vauvalle, mutten taida sitäkään ehtiä. höh. mutta nää nyt on aina nää samat valituksen aiheet mulla, hyvähän se vaan on ettei uusia ilmesty! :) kouluaamuja on mun aamukammassa enää 23, joten kyllä ne sitte vaan on huvennu aikas vähiin!



ainiin, olis kiva tulla sinne pk-seudun tapaamiseen, mutta nyt on tosiaan koulujuttuja niin paljon, etten taida keskellä viikkoa päästä. ehkä sitten kun vauvat on syntyny? täällä turussa ei taida juuri muita mun lisäks asustella?



jeps. täytyy päästää mies töihin tähän koneelle. mukavaa viikkoa siis kaikille! :) t. VadelmaMama, rv 33+6

Pahnun työkaverille suuret pahoittelut, onhan tuo taas raaka muistutus siitä että mikään ei oo varmaa edes näiden meidän masuvauvojen kanssa ennenkuin synnäriltä kotiudutaan :´( Ja sitten aletaan pelkäämään seuraavia juttuja, kätkytkuolemaa, onnettomuuksia jne. Mä sanoin aikoinaan esikoisen syntymän jälkeen että kuka hullu sitä pelkäsi vaan keskenmenoa kun sen jälkeen on joutunut pelkään paljon enemmän muita juttuja joita _vois_ tapahtua. Vaikka ei elämää voi pelkäämällä elää tai jää elämättä...



Multa on viime viikon viimeiset viestit lukematta enkä niitä nytkään jaksa. Nimittäin mä sain TAAS mahataudin!!! Esikkohan oli keskiviikkona siinä taudissa ja joku kun kyselikin niin itseasiassa tauti oli ohi jo ke-iltana, poika nukkui hyvin yönsä. Tietysti oli vähäruokainen torstain mutta muuten ihan ok. Ja mä sitten sain taudin eilen!! Aamupäivällä alkoi kuvottava olo, ensin laitoin vauvan piikkiin kun tuntui painavan niin mielettömästi ruokatorveen tms. Mutta karu totuus kyllä selvisi sitten kun lähes 24h ei sisällä pysynyt yhtään mikään vaan lensi molemmista päistä (sorry nää jutut!!). Aamulla alkoi sitten suolasokeriliuos pysyä sisuksissa ja siitä on varovasti menty eteenpäin. Mustikkakeittoa ja jogurttia on tähän mennessä alas mennyt ja siellä pysynytkin joten ehkä tämä tauti oli nyt tässä. Mun edellinen mahatautihan oli 4 vkoa sitten joten oisin mielelläni jättänyt tämän väliin...



Onneks siis kuitenkin vaikuttaa sille että tauti paranemassa, mun sisko perheineen tulee tänne torstaina lomalle sieltä koti-Suomesta ja niiden edellinen loma täällä meni pilalle noro-viruksen takia!! Eli kovasti toivon etteivät he meiltä mitään masutautia saa (ei oltu me jotka viimeks tartuttivat) tai eivät enää ikinä tule Ruotsiin lomalle ;)



Huoh, käynpä tuohon sohvalle vähän huilimaan. Huomenna on neuvola ja sinne kyllä ajattelin mennä kun ei kai tämä sitten huomenna enää tartuta...



Emmis 32+1

Ensi kuu tosiaan on meidän KUUmme :) Kylläpä se aika rientää.. Vasta sitä testailtiin plussaa. Itse olisin kyllä valmis jo lähtemään laitokselle hakemaan nyyttiä, on sen verran ahdas olo ollut jo pidemmän aikaa. Toisaalta parempi vaan kun pikkunen kasvaa vielä jonkin aikaa. Perhekahvilassa eräs äiti sanoi heti " Etkö sä nyt jo lähde?" , yllätty pikkasen kun sanoin et laskettuun aikaan on vielä reilusti aikaa..



Mulle soitettiin kelasta tänään ja tarkistettiin noita päivämääriä =P Sanoi sieltä että mun vanhempainrahakausi alkaa 19.3, siitä ei olekaan sitten enää pitkä aika. Pakkauskin sitten tulee tod.näköisesti pian ;)



Sitten joitakin galluppeja viime viikolta



HIKKA: tämä ole hikannut oikeastaan lainkaan taikka sitten " pehmikkeet" vaimentaa tosi hyvin.. Esikoinen aloitti päivittäisen hikkaamisen rv30 ja hikkasi koko ajan pitkin päivää aina laitokselle asti.



MAHAN LASKEUTUMINEN: on kuulemma laskeutunu. Itsestä ei siltä tunnu, kun toinen on koko ajan puskemassa itseään kylkiluihin ja kutittelee tuonne rakon suunnalle..



SUKULAISET: kovasti yrittävät udella sitä tarkkaa la:ta, mut sanon vaan et huhtikuun lopus. Ei niin kovin utele ja kysele, kun on toinen lapsi näin lyhyeen aikaan eikä meiltä puutu tarvikkeista kuin _edelleen_ tuplat.. Ainoastaan sen muuton suhteen utelevat enemmän, että mahdetaanko ehtiä..



Jaahas kait sitä pitää mennä nukkumaan, esikko herää kuitenkin jo ennen 8 aamulla

t.Ufa (32+4) & Viivi (1v ja risat)

Satunnaisesti olen kirjoittanut tuonne sähköpostiryhmään, mutta näitä teidän tekstejä olen lähinnä käynyt vain lukemassa. Iski laiskuus sen alkuinnostuksen jälkeen ja tyydyin vain lueskelemaan.



Mulla oli tänään neuvolalääkäri ja kohdunsuu kiinni, mutta sentään jo pehmennyt. Toivottavasti ei mene yli lasketunajan. Kovasti tahtoisin jo pääsiäisenä synnyttämään. Ja isommat (4,5v ja 2,5v) odottaa jo malttamattomina vauvaa ja puhuvat asiasta ihan päivittäin monta kertaa. :)



Viikonloppuna juhlittiin miehen 30v synttäreitä, maltillisesti mutta oman vaivansa ne silti otti. Nyt aion ottaa ihan rennosti tämän loppuraskauden. Onneksi on kaikki vauvalle valmiina, joten saa keskittyä vain ihan olemiseen nyt kun noista synttäreistä selvittiin.



Vielä on ennen laskettua aikaa stressattavana miehen syöpäkontrolli, mutta eiköhän tuo ihan hienosti mene. 4kk sitten otettiin varjoainekuvat ja kaikki oli loistavasti, joten uskotaan että edelleen ja myös jatkossa aurinko paistaa meillekin. :) Mutta on nämä kontrollit silti aina sellaisia, että niitä miettii. Tai ainakin minä mietin, mies ei niinkään stressaa.



Mutta jos vielä vähän kurkkisi mitä telkkarista tulee ja sitten pyörimään sänkyyn.

Ihan mälsää, että nyt talvi tuli sitten eteläänkin, kun olisi kevään pitänyt koittaa! Poika on tietty ihan riemuissaan lumesta, mutta mua ei kauheasti innosta lumityöt ja auton skrapaaminen. Mieskin lähtee to-ma reissulle Alpeille, joten pakko tehdä itse lumityöt sillä välillä. Onneksi enää maanantaina ei ole aamulla kiire mihinkään, kun mammaloma alkaa.



Omassa navassa ei uutta, sama kauhia mylläys jatkuu ja oikean puolen kylkiluut on aika hellinä. Välillä neiti oikein kaivaa varpaillaan tuonne luiden alle ja sekös tuntuu inhalta. Toisaalta möyrintä on siinä mielessä mukavaa, ettei tarvitse miettiä ollaanko masussa hengissä vai ei. Olen muutenkin huomannut, että joskus kun pidemmän hiljaisen jakson jälkeen ajattelen vauvan vointia, niin alkaa käytännössä heti liikkumaan. Jospa siitä tulisi tooooosi kiltti tyttö, joka toimii kuin äidin ajatus? Taitaa olla turha toivo, sillä esikoinen on ainakin yksi tuhannen luupää - kuten vanhempansa. Kurkkukipu alkoi vaivaamaan sunnuntai-iltana ja pahenee. Nyt nousee jo limaklönttejäkin, joten kai tässä jonkin sortin tautia pukkaa päälle. Tyypillistä, sillä aina kun mies lähtee reissuun, on joko mulla tai pojalla tauti.



On se hyvä kuulla, että meistä kaikki on vielä kasassa kaikkine vaivoineen. Tosin osalla alkaa olla kohta jo niin paljon viikkoja kasassa, ettei synnytyksiä enää estellä, jos vauvat maailmaan pyrkivät. Itse toivon, että päästäisiin sinne täysiaikaisuuden rajalle, mutta sitten saisi syntyä. Oli se niin ärsyttävää odotella esikoista yliajalla ja olikohan se nyt kolme päivää lasketun ajan jälkeen, kun pää brakasi täysin. Olin pari vuorokautta aivan maissa ja lähinnä vaan itkeskelin kotona. Ja se ei todellakaan ole mulle normaalia toimintaa. Onneksi meni nopsaan ohi ja mitään masennusta ei tuon jälkeen ollut. Nyt vaan ei haluaisi hajoilla siksikään, että esikoinen olisi varmaan aika kauhuissa, jos äiti alkaisi sekoilla.



Huomisaamun neuvolaa odotellessa,



Winku ja Veera 34+1

Saisikohan pitkästä aikaa kirjoitettua... Tuo pikkumies heitäytyy yleensä aina sylivauvaksi just, kun mie istahdan koneelle kirjoittelemaan.



Aikas moni meistä alkaa olla äippiksellä jo. Itsellänikin viikko takana äitiyslomaa, tosin olin sen pari viikkoa saikulla enen sitä, joten kotona ehtinyt olemaan. Hyvin on aika kulunut, vaikka mitään ihmeempiä en oo touhuillut. En oo edes aloitellut vielä leipomaan mitään pakkaseen, tän viikon aikana jos saisi aikaiseksi litran pullataikinan... Vauvan tavarat ovat valmiina, sänkyä lukuunottamatta, esikoisen huoneprojekti on edelleen kesken, puuttuu vielä paneelit katosta, laminaatit lattiasta, sähkötyöt ja ovi karmeineen... Huoh, taitaa ehtiä tää vauva maailmaan ennenkuin tuo projekti on valmis.



Burde kirjoitteli maidon erittymisestä. Itsellänikin on vähän väliä märkä tippa paidassa tai rintsikoissa. Kiva tietää, että imetys tuskin tulee tälläkään kertaa tuottamaan kamalaa vaivaa. Tosin Luka imi jo sairaalassa niin kovin rintaa, että olivat niin kipeinä, että tuntui siltä, että varpaankynnetkin irtoavat, kun poika nappas niistä kiinni. Siitä vahingosta viisastuneena otankii tällä kertaa jo sairaalaan omat tutit mukaan, mie en huvitutiksi tällä kertaa suostu ja eipähän tarvitse asiasta hoitajien kanssa vääntää.



Synnytysasennostakin on ollut juttua. Mie ponnistin alkuun esikoisen synnytyksessä jakkaralla, että saatiin vauva tulemaan alaspäin, mutta heti kun alkoi jotakin tapahtua, kätilöt määräsivät sängylle, missä ponnistin puoli-istuvassa asennossa sitten vauvan maailmaan. Näin ovatkin sitten muutkin lapset ponnistettu sängyllä maailmaan, miulle se asento on jotenkii luonteva ja paras, ja näin ajattelin tämänkin saattaa maailmaan.



Niin tosiaan, viime viikon torstaina oli neuvola ja tää nirppu oli kuin olikin kääntynyt oikein päin! Mie maanantaina ajattelinkii, kun kotiuduin lenkiltä, että maha tuntuu jotenkin erilaiselta ja ajattelin, että oliskohan kääntynyt. Sen jälkeen aina silloin tällöin on yks kaks kävellessä meinannut pettää oikea jalka alta, mistä arvelin vauvan pään painavan johonkin hermoon tuolla alhaalla ja niinpäs vaan sitten terkka totesi vauvan olevan RT:ssä ja jo tosi alhaalla, pää liikkuu enää vaan ihan aavistuksen verran. Muutenkin neuvolassa kaikki oli hyvin, paitsi painoa on alkanut kertymään nyt sitten rytinällä, tällä kertaa oli viikkomäärä jo 1100g!!! Nyt kun mie ymmärtäisin jo jättää nuo suklaat kaupan hyllylle... Mut minkäs teen, kun on pakko saada, kun himo iskee...:D ELi niitä arvoja sitten, paineet olivat 124/65, pissa puhdas, hemppaa ei otettu tällä kertaa, raudan syönnin jouduin edellisellä kerralla aloittamaan, kun hemppa oli se 116, joten muutosta tuskin siihen vielä olisi ehtinytkään tapahtumaan. Sf-mitta oli komiat 33cm. Vauvan sydänäänet hakkasivat siinä 130 tuntumassa, vaikka miulla oli jo kamalan huono olo pitkästä selällämakuusta johtuen. Kiva tietää, että se ei vaikuta vauvaan, vaikka itsellä onkii huono olo siitä, Lukallahan tipahti sydänäänet 130:stä jopa 80:een sydänääniä kuunnellessa, jos olin selällään. Maanantaina on neuvolalääkäri, saas näjdä, onko nää lisääntyvässä määrin ilmenneet, jo ihan mukavan napakat supparit saaneet mitään aikaiseksi. Terkka ennusti jostakin syystä, ettei masukki enää paria viikkoa pidempää viihdy masukkina... Mistä lie noin ennusti, mutta miulle ei olisi mitään sitä vastaan :)



Sukulaiset ovat jättäneet toistaiseksi utelut utelematta ja meidät rauhaan, mutta veikkaisin että kuun lopusta lähtien saa olla jatkuvasti ilmoittelemassa tilanteesta joka suuntaan. Nyt kun on vielä tää erikoistilanne, että jännätään tuon miehen veljen vaimon kanssa, että päästäisiköhän samaan aikaan synnärille lähtemään, lasketut ajathan meillä on samana päivänä kummallakin :). Naurettiin, että jos niin uskomaton tuuri käy, että siellä samaan aikaan oltaisiin synnyttämässä, varattaisiin parisänky synnytyssaliin ja tehtäisiin vauvat sitten yhdessä koossa maailmaan :)



No nyt pitää mennä keksimään jotakin ruokaa lapsille ja sitten viedä tuo neitonen puheterapiaan Lappeenrantaan. Voimia kaikille supistusten kanssa tuskaileville, taustailijoille tervetuloa turinoimaan!



Niina ja nirppu rv 35+6



Niin joo, siitä kokoontumisesta kaakkoiskulmalla. Miulle ainakii kävisi se Ruokolahdelle tulo, voitaisiin varmasti jonkinlaista kimppakyytiä suunnitella?

Me täällä reissussa nyt ja jotenkin hermot on tooosi kireellä. Mukava vieras siis olen varmasti :) noh,jospa tämä tästä!

Nukun vaan aina jotenkin tosi huonosti muualla kuin kotona ja tyttökin herätteli pari kertaa ja 7 aikaan sitten heräs jo aamullakin,niin ehkä tää väsymyskin kiristää pinnaa.

Tänään ois tarkotus lähteä Helsinkiin ajelemaan Netan kummin kyydillä kattomaan yhtä vanhaa koulukaveria. Saas nähä miten sitä autossa jaksaa istuskella. Ja huomasin että tässä lähellä on tollanen uus sisäleikkipuisto,niin sinnehän pitää joku päivä suunnata :)



Mulla oli perjantaina neuvola,ja vauva majaili edelleen " viisto-tilassa" tuolla. Mutta viikonlopun aikana kyllä olin tuntevinaan että myös perätilassa ja poikittain tuolla oli,että taitaa olla vielä hyvin tilaa kääntyillä :)

Neuvolassa oli kaikki ok,paino täälläkin nousee,840g/vko oli tullut (yht n.11kg). sf-mitta 32,5,paineet 105/62 (ei pelkoja raskausmyrkytyksestä ainakaan :)) vauvan syke oli 140 molemmin puolin ja hb laskenut 126sta 119sta vaikka rautaa syön joka päivä..

Ens maanantaina sitten sinne äitiyspolille lääkärille.



Ja on kyllä kamalia nuo kun vauva kuolee.. Minä välillä noita edellä olevien pinoja lueskellut,ja siellähän helmi ja maaliskuisissa oli vauvat kuollut. Ja sunnuntain lehdessä oli myös pienen tytön kuolinilmoitus.. itku tulee aina kun tollasia kuulee. Ja huoli omasta pienestä moninkertaistuu..

Jotain piti kommentoida vielä,mutta enpä taas muista mitä..

jospa menisi tästä syömään. Mukavat viikot kaikille!



Viva ja poitsu 32 tasan (ja Netta 2,5v joka ei meinaa millään käydä päiväunille..)

Laiskan puoleinen Elisabethkin ryhdistäytyy:) Juu olo on tuukala...Viimeaikoina on ollu kauheat jomotukset alaselässä, henkeä ahdistaa kun vauva liikkuu. Turvotustakin löytyy ja ahdistaa ihmisten kommentit, lihomisestani ja paisumisestani:( No pistetään hormoonien piikkiin se;) Joskus kuitenkin tuntuu, että ihmiset eivät paljoa ajattele mitä kommentoivat...aika avoimesti päivittelevät tytön siis minun suurta kokoani. Yksi täti oikeen poskesta puristeli...hermot menee...



Kotona olo on kivaa! Lapset vain kiipeävät seinille, kun en enää heitä kauheasti jaksa viihdyttää. Mä en ole päiväkotiin niitä vienytkään viime aikoina, kun siellä oli liikenteessä sitkeää oksennustautii ja täitä ja vaik mitä. Tuntui jotenkin kivemmalta olla kotona ja terveinä ollaan oltu koko alku vuosi nyt.



Kysäsenpä teiltäkin sormustestistä. Muistatteko sitä vanhanaikaista jutskaa...näyttäis kumpi on tulossa? Tein sen itse eilen ja se näyttää poikaa. Ultrassa kyllä silloin rv 18 aikaan täti meinasi et tyttö on tulossa. Mulla on ihan tyttö fiilikset olleetkin, mutta jostain syystä mulle iski ihan paniikki kun tuli yhtäkkiä fiilis et saattais ollakin poika...Ongelma on nimittäin se, että en keksi pojalle yhtään nimeä;) Onpa mullakin ongelmat! Tuo sormustesti on pitänyt todella monilla paikkansa. Mun äitikin taisi testailla ja paikkansa piti aikoinaan. Kokeilkaapa huvin vuoksi varsinkin te jotka tiedätte varmasti sukupuolen....pitääkö paikkansa. Siis sehän menee niin et keltakultainen sormus pujotetaan omaan hiuksen ja pidetään liikuttamatta vatsan päällä. Sit sormus itsellään alkaa tekemään liikettä...heiluri-poika ja pyörii ympyrän muotoa-tyttö. Mulle on ihan mysteeri et miten se voi alkaa heilumaan se sormus, vaikka itse tai muut eivät sitä liikuta...



Sitte mun ruotsin sisareni kirjoitteli täällä joskus siitä perätila jutusta et täällä leikkattais helpolla. Mä luulen, että se on aika paikkakunta/sairaala kohtaista. En ole kyllä kauhean perehtynyt asiaan.



Tänään meen nauvolaan. Käyn usein, kun verenpaineet olleet aikajoin hieman kohonneet. Ei ole kuitenkaan onneksi tullut mitään muita oireita, mutta tarkkaavat silti useimmin ja hyvä niin.



Terveiset teille kaikille ruotsin maalta! Meillä paistaa tänään aurinko täydeltä terältä...Ihanaa! Tulee kevät ja vauva:)



Elisabeth

täällä kurjat oltavat,nyt sitten iski keuhkoputkentulehdus ja lääkekuuri päällä.mies oli koko viime viikon poissa töistä.lapsilla oli sitten kuume hiihtoloman kunniaksi.pari yötä meni valvoessa toiseksi vanhimman kanssa,kun kuume nousi yli 40 asteeseen,pelko persuksissa ettei kuumekouristus iske.vieläkin ipanat vähän köhii ja itestä tuntuu että keuhkot repee.huoli vauvastakin on iskenyt,ettei vaan mitää tule vauvalle.onneksi torstaina on neuvola,pääsee kuuntelemaan sydänäänet.sunnuntai-iltana vauva mekasti niin mahassa että tuntui että on läpi tulossa,ihanaa kylläki.

vaatteita olen jo vähän järjestellyt ja pessyt,kaikki rupeaa olemaan valmiina.ihanaa että nyt on jo maaliskuu,millään ei jaksais odottaa huhtikuun puoleenväliin.saa vaavin vihdoinkin sylíin.

hyvää viikkoa mammoille,minä lähden vähän lepäilemään,jos sais olon paremmaksi.

t:äityliini-81 ja poppoo

[color=darkviolet] Juliet: Kiva kun kävit kirjottelemassa.. Mä en kuulu sinne postituslistalle enkä yhteisöön, joten oon niistä ihan pihalla. =)

Toivottavasti siellä miehes kontrollissa on kaikki hienosti!!! bd [/color]



[color=blue] Winku: Voi kurja jos oot kerran tulos kipeeks.. Nyt ei muuta ku kunnon vitamiini paukkuja vaan ja kuulemma merisuola-jalkakylpy auttaa.. (vettä niin paljon että sääretkin on vedessä) Ite en oo sitä testannu, mut yks luontaishoitaja anto vinkin. =)

Viltsu on muuten tehny välillä samaa kuin Veera... Eli just ku mietin, että ollaanko siellä mahassa ees hengissä, ni sit tuleekin muutama muksaus jonnekki. :D [/color]



[color=darkpink] Niina: Hienoa, että Nirppu on kääntyny pää alaspäin! Helpottaa kummasti synnytyskuvioita, kun ei tartte miettiä perätilasynnytystä... [/color]



[color=green] Viva: Se olikin Asumisterveysliitto (?) mitä mä tarkotin.. Eilen tuli taas se homeloukku ohjelma ja siinä se taas oli... tai siis se nainen joka niitä perheitä opastaa, oli sieltä. Mut kyllä varmaan hengitysliitollaki on jotain infoo, kun musta se oli osallisena jossain jaksossa... [/color]



[color=orange] Henna: Mun äitiysjoogan pitäjä (on myös mm. vyöhyketerapeutti ym.) anto pari vinkkiä närästykseen + muihin ruuansulatusvaivoihin... Eli närästykseen kannattaa juoda tilkka perunajauhovettä (2-3 teelusikallista perunajauhoa lasin pohjalle + päälle sen verran haaleaa vettä että seos on juoksevaa). Sit se juodaan joko koko satsi kerralla tai pienemmissä erissä. Toi auttaa kuulemma muutamassa minuutissa.

Sit toinen vinkki oli, että painelee keskilinjaa navasta miekkalisäkkeeseen saakka.. Siinä on useempi akupiste, jotka vaikuttaa vatsan poltteisiin, kurinoihin, närästykseen, ym... [/color]



[color=darkmagenta] Pahnu: Voi kun surullisia uutisia oli ex-työkaverillasi. Eipä siitä tosiaan kauheesti osaa muuta tehdä/sanoa, kuin olla tukena ja kuuntelemassa.

Nii ja jää ihmeessä saikulle, jos yhtään tuntuu siltä!! Turhaan siellä töissä kärvistelet. Jäisit vaan kotio lepäämään, kyllä niitä töitä ehtii sit myöhemminkin! ;) [/color]



[color=darkgrey] Eveliinukka: Ootko aatellu kokeilla akupunktioo ja/tai vyöhyketerapiaa niihin supistuksiin? Niistä vois olla apua... ainaki ne vois lieventää niitä huomattavasti!?! [/color]



[color=red] Klematis: Vai on talokuume iskeny!? =) Mä oon tosi onnellinen, että multa meni se ohi, kun se olis ihan turhaa meidän perheessä. Siis nyt ei olis todellakaan mahdollista mihinkään omaan asuntoon muuttaa... Mut ihanaa jos/kun se on teillä mahdollista! On se vaan niin ihanaa suunnitella uutta kotia.. :D [/color]



[color=limegreen] VadelmaMama: No ei oo enää kauheesti sun aamukammassa tikkuja... =) Mä en jaksais enää yhtäkään aamua töissä/koulussa, joten isot tsempitykset lähtee täältä sinne!!! Ja hatun nosto. :) [/color]



Oma napa: Kävin taas eilen äitiysjoogassa ja kivaa oli. Se tais auttaa selkäkipuunkin, kun tänään ei oo ollu yhtään niin kipee selkä kuin eilen. :) Sen joogan jälkeen kun olin päässy kotiin, ni Vilhami alotti omat joogansa... Voi tsiis, että teki kipeetä. Se jumppas ainakin 30min yhteen kyytiin. :S



Hitsi... Pitäis mennä siivoomaan... Meillä on ihan hirvee pommitus ja keittiökin tosi hehkeen näkönen (astianpesukoneen letku heitti vedet pihalle ja piti ottaa roskikset tiskikaapista pihalle ja pyyhkeitä tilalle.. jne + Heidi kaato maidot äsken ruualla ja pitäis siivota ne vielä loppuun + syöttis on ihan karmeen näkönen). Mut sit taas väsyttää ihan kiitettävästi ja pitäis levätä nyt ku voi (heidi päikyillä)... Plaah.



[b] LA:sta ja yliaikasuudesta [/b] on ollu puhetta täällä... Mä vähän toivon, että viltsukin syntyy ennen LA:ta, kun Heidikin synty, mut toisaalta oon kyllä henkisesti valmistautunu myös yliaikasuuteen... Oon itse asiassa päättäny, että jos yli mennään ja kontrolleissa on kaikki ok, ni en anna käynnistää ennen ku on IHAN TOTAALISEN PAKKO ja/tai viikot 42+.

Toisaalta mulla on kyllä se hyvä juttu tässä, että mä käyn siellä vyöhyketerapiassa säännöllisesti ja rv 38+ saa se terapeutti alkaa tekee kohtualueita ym. + mä saan tehdä niitä sit myös ite kotona 1x pv:ssä. Ne kyllä auttaa synnytyksen käyntiin, jos se on käynnistyäkseen! =) Viimeks tosiaan meni niin, että se terapeutti teki maanantaina (38+1) ja mä tein ti, ke ja to ite kotona. Torstaina illalla (38+4) melkeen heti sen jälkeen ku olin tehny niitä, meni vedet! :) Ja heidi synty pe 38+5.



Jaahas.. kai se on mentävä vähän siivoomaan ja sit lepäämään jos ehdin ennen ku neiti herää. Illalla mennään aktiivisen synnytyksen ryhmään, ni olis kiva jaksaa lähtee sinne suht virkeenä. =)



Burde & viltsu-vilhami 35+2 (+ nukkuva heidi 1v5kk)

Ei oo tarkotus tyrkyttää mitään, mutta olis pari vinkkiä siltä äitiysjooganaiselta... =)



1) C-vitamiini edistää raudan imeytymistä, kalsium heikentää (samoin kuin kahvi + tee)

Eli ei samalla kertaa maitotuotteita, kahvia tai teetä kun ottaa rauta-tabun.



2) Tosi hyviä raudan lähteitä: persilja, seesamin siemenet, vehnäalkiot, nokkonen, manteli, rusinat, aprikoosi, soijapavut, linssit, herneet, pähkinät ja parsakaali. Paras noista on ilmeisesti toi persilja.



Nii joo ja sit on jotain tuotteita mitä kannattaa kokeilla: Frantsilan Yrttivoimajuoma, Järnbalans ja Gräuterbluthsaft.



burde taas

Eli kävin tuossa äsken neuvolassa. kaikki oli edelleen ok, vauva siellä kellii pää alaspäin ja potkii kylkiluihin ja niiden alle.. Eilen rytmihäiriöt vähän mietitytti, kattelin illalla telkkaria ja yhtäkkiä sydän alko hakkaamaan ihan hulluna. Sitä ei kestänyt kuitenkaan kuin pari minuuttia kahteen eri otteeseen niin en ruvennut lääkäriin soittelemaan. Kysyin siitä tänään sitten neuvolassa ja sain käskyn lähteä päivystykseen tarkastukseen jos vielä vastaavaa tapahtuu. En tiedä olisiko vauva sitten painanut jonnekkin vai mistä johtui. Löhösin sohvalla puoli-istuvassa kylkiasennossa (olipa hieno kuvailu...) enkä edes selälläni. No toivottavasti ei toistu.



Kovasti ainakin meillä tuntuu hikottelua mahassa.. Aamulla kuuden aikaan maattiin ukon kanssa molemmat hereillä, ukon käsi mahan päällä. Se sitten ihmetteli että mikä ihme se on kun tasaseen tahtiin nytkähtää.. Hikkahan se, ainakin pari kertaa päivässä:)



Nyt alkaa olla tarvikkeet aika hyvin kasassa, saatiin hommattua pinnasänky ja vauvanvaatteille lipasto. Vaunut on seisseet odottamassa jo noin viikolta 20 asti.. Tosin kun laitoin vauvanvaatteita sinne lipastoon niin aloin sitten miettimään että onko niitä nyt sitten riittävästi oikeanlaisia odottamassa.. Bodeja on miljoona mutta muita vaatteita ei kovin hirveästi paitsi jos tulee tyttö, jolle on siskon vauvan vaatteita odottamassa.. Voihan sitä pojankin pukea vaaleanpunaiseen jos tykkää mutta henk.koht. en halua:) Eli minkäslaisia garderobeja ootte vauvoille koonneet, bodeja, housuja, töppösiä? Paljonko? Kaikkee sitä miettii kun ekaa odottaa..



Eipä tällä erää muuta kerrottavaa.. Lisää viimeistään seuraavan neuvolan jälkeen parin viikon päästä, onkin muuten jo taas lääkärineuvolan vuoro!! Huh kun se aika rientää vaikka välillä tuntuu että tätä on kestänyt jo ikuisuuden...



sari 32+5

Niin taas, kun viimeksi eilen tuli kirjoiteltua..hohhoijaa, ei vissiin elämässä paljon muuta sosiaalista elämää ;) , mutta kivaahan tämä on jakaa ajatuksia muiden odottajien kanssa ja kun yhä lähemmäs tuota eräpäivää kaikki mennään niin kirjoitustahti varmasti vaan kiihtyy!!!



Neuvola reissu tehty, paineet samat-huimat ja siihen liittyen aivan liikaa turvotusta..vaavilla syke vaihteli 130-165 välillä, oli nimittäin sellainen ralli päällä että doppleria sai siirrellä perässä. Vaavi napakasti kuitenkin raivotarjonnassa. Pikkasen issiasvaivaa palannut, ollutkin taukoa. Nyt kun kiskoi esikoisen pulkassa eka neuvolaan ja sitten samalla reissulla haettiin kakkonen hoidosta niin aikasta ikävää juilintaa lonkan päällä ja alakerrassa.Ei ole kyllä aiemmissa raskauksissa ollut näin supistusherkkä kohtu, mikähän senkin tekee??? Ei ole tulehduksia päällä ja aiemminkin ollut etuseinäistukka. No ensi viikkolla ä-polile ja tarkastavat alapään tilanteen samalla..



Jännitystä piisaa, koska ystäväni on saamassa ihan varmaan tämän illan aikana kolmannen lapsensa. Ollaan pitkin päivää viestitty, kun hänellä on supistellut aamusta alkaen, nyt jo useamman tunnin 5 minuutin välein, mutta kotonahan tuo haluaa olla mahdollisimman pitkään ja aiemmat synnytyksetkin kestäneet 26 ja 16 tuntia..ja nyt siellä pakkaili sairaalakassia, viikkoja muistaakseni 40+5. Että vaaveja syntyy, pian kai meillekin!!! Mutta olipas jonkun työkaverilla ikävä tapaus, sitä tosiaan ei riitä että saa lapsen synnytettyä terveenä, sittenhän ne pelot ja huolet vasta alkavatkin...ja nyt kun saanut 2 tervettä lasta niin miettii että onko edes oikeutettu kolmanteen terveeseen..



Hikkaa on ja paljon, iltaisin erityisesti. Mutta niin oli aiemmillakin lapsilla. Nyt tuntuu tuolla alhaalla ja selkärangan puolella, olisko lie jo sitten ihan tulo-asennossa..



Talo asiassa ei vielä päätöstä, pelottaa kyllä pikkasen kun joudutaan isompi laina ottamaan ( ei olla mitään miljoona perijöitä), vaan tavallisia keskituloisia, sentään vakipaikat molemmilla ja aloilla hyvät työtilanteet...mutta jonkin ratkaisu häätyy nyt tehdä.



Nyt ruoka-aika ja sitten pojat pikku-kakkosen ääreen ja minä alan hermostuneena odottamaan ystävän kuulumisia..



-klematis ja rv 34

Klematikselle: Kuinka usein käyt muuten kotrollissa ton verenpaineen takia? Mä taidan olla sun kohtalotovereita. Mulla kun toi paineden nousuon tosi tuttua. Kävin justiin neuvolassa tänään ja paineet eka mittauksella 180/108 lepäsin 5 minuuttia ja laski 140/84...aika outoa, mutta noin mulla on ollut aina. Kotona mittaukset ovat aina matalammat. Nyt mä kuitenkin oon myös tuvonnut ja valitettavasti löytyi myös valkuaista virtsasta. Mulla on kontrollit kerran viikossa. Nyt otettiin joku verikoekin, joka antaa viitteitä jos kyseessä on raskausmyrkytyksen oireet. Tosi tympeetä. Vauva onneksi voi hyvin, kun otettiin sitä käyrää sydämmen toiminnasta. Muutenkin on kasvanut ihan normaalisti.



Levätä pitäis, muttakun ei se ole niin helppoa kun on pieniä kotona ja mies töissä tosi pitkiä päiviä. No yritetään!:)



Terkut kaikille!



Elisabeth rv 35