Miksi te tuhlaatte miestenne rahoja kuin omianne? :(

Tai no ei meillä kyllä juuri ole rahaa tuhlattavaksi asti.



Tarpeelliset ostetaan aina sen tililtä jolla on rahaa.

no yhteisiähän ne on. Jos minun rahoilla on maksettu laskut niin sitte shoppaan miehen rahoilla? onko sulla ongelmia?

Minä olen kotiäiti (kotirouva paremminkin, koska lapsilla on päiväkotipaikat) jolla on miehensä tilille rinnakkaiskortti ja rinnakkais-Visa. Vielä kertaakaan mies ei ole sanonut, että olen tuhlannut liikaa, vaikka ostankin kaikenlaista lähes päivittäin. Lapsillamme on mm. 7 välikausihaalaria per nuppi tulevaksi kevääksi, ja 4 takki+housut-välikausiasua lisäksi :)

sullapa oli tosi fiksu vastaus.



Meillä ei ole edelleenkään yhteiset rahat, vaan ihan ovat omiamme. Eipä tarvi riidellä. Palkkaa tulee molemmille riittävästi siihen, että saadaan tuhlailtua sen, minkä kumpikin haluaa. Mies maksaa enemmin yhteisiä menoja, minä ruokaa ja lasten vaatetta yms. Jos tienaisin selkeästi vähemmän kuin mies, toki haluaisin käyttää toisinaan myös hänen rahojaan.

Aika hassua olisi jos mun pitäisi olla käyttämättä rahaa, voi olla että mieheni ei sellaisen resupekan kanssa kehtaisi missään näyttäytyäkään.

Esim. ostaminen vaikka ei olisi varaa, ostaminen kaduttaa jälkikäteen, ostosten palauttaminen, ostosten piilottelu, valehtelu että sai ne halvemmalla kuin todellisuudessa saikaan, ostaminen osamaksulla.

Mikään näistä ei päde minuun =)

Ostaminen on ajanvietettä siinä missä kuntoilu, matkailu, konsertit, ystävien tapaaminen ja elokuvissa käyntikin.

9

Eli ei ole minun, sinun ja lasten rahoja. On vain meidän rahat ja niitä käytetään siten, että perhe tulee kokonaisuutena toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla.

on nykyään jo sairaus? Aika jännä :)

haloo kuka tervejärkinen aikuinen ostaa lapsilleen 11 kappaletta erilaisia välikausiasuja!

Ei se lapsi haalaria saisi, vaikka ostaisin omalleni vain yhden.

Minä lahjoitan meidän lasten pieneksi jääneet vaatteet (tai vaatteet joihin ollaan jo kyllästytty) eteenpäin, eli niistä hyötyy moni muukin perhe ja lapsi =)

9

että osamaksulla ostaminen vaikka ei olisi varaa on yksi merkki siitä, että shoppailumania on karannut käsistä.

Esimerkiksi jos on pakko saada lapselle Reimatecin haalari, vaikkei olisi varaa, ja vaikka lapsella on jo kaksi haalaria, niin ostaa sen osamaksulla Hobby Hallista tai maksaa jollain kauppaketjun tilikortilla, ja sitten ollaan lirissä kun laskuja tulee.

9

Vierailija:

on nykyään jo sairaus? Aika jännä :)

voi nyyh, yhdyn sun itkuun ap. :((( Voi miksi...

sulla on ongelma ja köyhä elämä.

Ostatko itsellesi vaatteita samalla tavalla? Mihin laitat, kun kaappiin ei enää mahdu?

Huolehditko muuten itsestäsi? Onko sinulla ihmissuhteita perheen ulkopuolella?

Mielenkiinnosta kysyn.

Vierailija:

haloo kuka tervejärkinen aikuinen ostaa lapsilleen 11 kappaletta erilaisia välikausiasuja!

Joka väriä, joka ominaisuuksilla, eri keleihin ja eri tilanteisiin.

Kaupunkiin ja kauppaan, päiväkotiin ja kotipihaan, sateeseen ja auringonpaisteeseen, hieman viileään ilmaan ja jo lämpimämpään kevätsäähän.

9

sulla on se sairaus, mikä sen nimi taas olikaan.





Voiku en saa mieleen sitä nimee. Mut se on ihan sairaus siinä kun esim on pakottava tarve juoda alkoholia.



Sulla on pakottava tarve shoppailla LÄHES PÄIVITTÄIN. Vaikkei kukaa mitää tarviskaan. Esteetikko on taas ihan erilainen.:) Mut sä voit kyllä saada apua tohon jos vaan haluat, ja siitä voi parantua. Toisaalta jos lahjotat vähä väliä tutuille ja kavereille niitä vaatteita ja se tuo sulle iloa niin eihän siitä kelleen mitää haittaa ole?;)

mutta tuntuu että 9:llä se on elämän sisältö...?



Kannattaisi ehkä käyttää aikansa paremmin. Totuus on se, että jos tekee jotain järkevää, elämä tuntuu mielekkäämmältä. Ja ei ole järkevää ostella lapsilleen järkyttäviä määriä vaatteita tmv.



Shoppailuun menevästä ajasta voisi vaikka puolet käyttää vapaaehtoistyöhön tmv.

UFF, Pelastusarmeija, usein suoraan naapurille tai lasten hoitokavereille, joskus neuvolan kautta.

Ostan itsellenikin aika usein uusia vaatteita, mutten niin usein kuin lapsille. Minä kun en tästä enää kasva =)

Kaappeihin mahtuu: kun ostan uutta, laitan vanhemmasta päästä vaatteita kiertoon (tai sellaisia, joita ei enää käytetä).

Huolehdin toki itsestäni. Käyn kaksi kertaa viikossa kuntosalilla, käyn uimahallissa, lenkkeilen parina iltana viikossa.

Minulla on hyviä ystäviä viitisen kappaletta, tapaan heitä viikoittain. Tapaan myös siskoani aika usein. Lisäksi on kavereita, joiden kanssa kokoonnutaan hieman harvemmin, mutta ollaan yhteydessä tekstarein ja Facebookin kautta. Kerran viikossa käyn vanhainkodilla, minulla on siellä kaksi " kummivanhusta" joiden kanssa juttelen, ulkoilen, luen heille lehtiä.

Siinä sivussa tykkään shoppailla =)

9

Vierailija:

Ostatko itsellesi vaatteita samalla tavalla? Mihin laitat, kun kaappiin ei enää mahdu?

Huolehditko muuten itsestäsi? Onko sinulla ihmissuhteita perheen ulkopuolella?

Mielenkiinnosta kysyn.

Hienoa, että annat omastasi. Vapaaehtoistyösi on ihailtavaa!

Joskus en osta mitään, koska ei tule mitään sellaista vastaan jota haluaisin. En koe pakonomaista tarvetta ostaa koko ajan jotain.

Mieheni hoitaa työkseen erilaisista riippuvuuksista kärsiviä, joten uskon että hän osaisi diagnosoida myös vaimonsa jos on tarvetta =)

Minä vaan tykkään siitä, että saan pukea lapseni, mieheni ja itseni kauniisti, vaihtelevasti, ja vaihtaa kotiin verhoja ja mattoja aika ajoin.

9

Vierailija:

sulla on se sairaus, mikä sen nimi taas olikaan.

Voiku en saa mieleen sitä nimee. Mut se on ihan sairaus siinä kun esim on pakottava tarve juoda alkoholia.

Sulla on pakottava tarve shoppailla LÄHES PÄIVITTÄIN. Vaikkei kukaa mitää tarviskaan. Esteetikko on taas ihan erilainen.:) Mut sä voit kyllä saada apua tohon jos vaan haluat, ja siitä voi parantua. Toisaalta jos lahjotat vähä väliä tutuille ja kavereille niitä vaatteita ja se tuo sulle iloa niin eihän siitä kelleen mitää haittaa ole?;)