onko hullua hankkia huhtikuussa 7v tayttavalle tytolle jo omaa kannykkaa? Muutamia kertoja kun han on ollut kavereiden kanssa jossain pihalla tai kaverinsa luona ja hanen pitaisi

jää kännyn kanssa.

Meillä ei ole lankapuhelinta ja täytyyhän häneen saada meihin yhteys kun olemme töissä.

Oma 6 vuotias sai sen ja puhelimen joululahjaksi, oppinut käyttämään jo kännykkäänsä, ja tosi nopeita puheluita soittaa, tekstarit ei vielä suju.

ä tarina miksi, ja haluttiin, että hän voi aina soittaa kotiin ja häneen saa aina yhteyden, kun hän on poissa kotoa)...



Nyt ekaluokalla puhelin on osoitatutunut ihan käyttökelpoiseksi, kun oma liikkumatila avartuu. Kyllä minusta on kiva, että lapseen saa yhteyden, kun hän ei ole aina enää oman valvovan silmän alla. Ja että lapsi saa aina yhteyden johonkin tuttuun aikuiseen halutessaan.



Itse uskon, että isommat riskit omassa puhelimessa ovat vähän isommilla lapsilla ja teineillä. Eskarilaisten ja ekaluokkalaisten ajanviettokäsityksiin kun ei vielä näytä kuuluvan puhelimessa juoruilu. Ja tuon ikäiset aika hyvin pitävät kiinni sovituista säännöistä, eivät siis edes tule ajatelleeksi, että puhelimella voisi soitella " salaa" tai liikaa tai että se edes olisi jotenkin kivaa.

Mutta siis tietysti puhelimeen hankitaan joko prepaid-liittymä tai hyvin pieni saldoraja. Ihan jo siltä varalta, jos lapsi vahingossa sählää puhelimella ja soittaa johonkin väärään numeroon/jättää linjan auki tms. Ja puhelinta koskevat käyttösäännöt käydään läpi lapsen kanssa etukäteen.

Meillä niitä ovat:

-puhelimella soitetaan vain aikuisille (äiti, isäpuoli ja mummi ohjelmoitu pikavalintaan) tarpeen vaatiessa

-jos puhelimella haluaa soittaa muualle, esim. kaverille, pyydetään lupa

-puhelinta ei kaiveta esiin turhaan, eikä näytellä ystäville

-puhelimella ei kehuskella, eikä sen olemassa olosta tarvitse edes vieraammille mainita



Hyvin on toiminut. Vuoden sisään on tullut kai yksi lasku (koska laskua ei lähetetä ennen kuin tietty summa tulee täyteen)...

Ei soittele kavereilleen, mutta muuten puhelin on hyvä olemassa, kun tulee yksin koulusta kotiin yms.

Noin muuten tuntuu siltä, että ekaluokkalaisena kännykkään alkaa olla jonkinlainen tarve (tämä " tarve" on tietysti yksilöllisesti ja perhekohtaisesti määriteltävissä; tietenkään kukaan lapsi ei pakosti kännykkää tarvitse!). Mutta siis ekaluokkalainen alkaa jo liikkua enemmän yksin; esim. koulumatkoja ja kaverivierailuita. Saa mennä läheiseen puistoon yksin jne.



6

Asiantuntijat eivät suosittele ollenkaan matkapuhelinta pienille lapsille. Muistakaa että edelleenkään ei tiedetä säteilyn pitkäaikaisvaikutuksista, onko se sitten sen arvoista että 20 vuoden kuluessa lapsesi kuolee syöpään kun piti puhelin saada?

Ja samaan asiaan mekin puhelinta käytetään, eli tyttö ottaa sen mukaansa kavereiden luokse & harrastuksiin, niin saa soitettu, jos on asiaa hänellä tai meillä. Tosin ei kovin orjallisesti pidetä mukana, aika usein se roikkuu tuolla huoneen naulassa kun tyttö on menolla... Ja tietty usein käytetään myös kotiintuloaikaa, niin ei tarvita, mutta eipä siitä mitään haittaakaan ole ollut. Hienosti on lapsi oppinut " puhelinetiketin" , eli ei lörpötteäe turhasta, vaan ainoastaan asiasta käyttää puhelintaan.