Lue keskustelun säännöt.
Leikittekö lastenne kanssa päivittäin? Kuinka tärkeää lapselle on, että hänen kanssaan leikitään?
28.02.2008 |
leikillä tarkoitan ihan sitä perus auto- tai nukkeleikkiä, legoilla rakentelua yms. Kyse ei siis ole lapsen kanssa vietetystä ajasta esim. leipoen, ulkoillen tai vaikka yhdessä kotitöitä tehden vaan ihan oikeasta lapsen ehdoilla leikkimisestä.
Niin, kuinka tärkeää se on?
Kommentit (24)
Tytön kanssa puetaan barbeja ja isi sitten rakentaa esikoisen kanssa legoja, päivittäin ainakin vähän aikaa. Nuorimman kanssa sitten ollaankin leikitellen päivät pitkät, lattialla viihtyy niin äiti, isi kun sisaruksetkin. Osaapa tuo ajaa hienosti leikkiautoa ja räpeltää barkien hiuksia<3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
leikkiä aluilleen, jos " ei ole mitään tekemistä, puuuh" .
Lapsi leikkii omiaan samassa huoneessa jossa me tehdään kuka mitäkin, ja välillä se ottaa meitä mukaan leikkiin esim. olemalla laittavinaan meille ruokaa ja " syöttämällä" meille jotain keitöksiaan, mutta ei me mieheni kanssa erityisemmin leikitä. Sen verran ehkä, että saatetaan auttaa sitä vaikka majan rakentamisessa, mutta sitten se kyllä leikkii siellä keskenään.
yritän aina kotona viritellä keskustelua päivän tapahtumista, mutta lapsi haluaa leikkiä kanssani.
Onko tuo leikki siis lapsen " kieli" , jolla haluaa olla kanssani?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tehdään palapeliä, piirrellään, leikitään autoilla, piilosta tai osallistun hänen (joskus vähän päättömiin) mielikuvitusleikkeihinsä. Lapsi on ainokainen, joten kompensoin ainokaisuutta... Isä leikkii lapsen kanssa myös.
Otan lapset (4v ja 2,5v) kyllä arkiaskareisiin mukaan, luemme kirjoja, maalaamme ja askartelemme jne. Mutta aika harvoin varsinaisesti leikin heidän kanssaan.
Kunnioitan kyllä leikkiä, esim. maistelen lasten tekemää leikkiruokaa ja ihmettelen kuopuksen kanssa minne se isosisko taas menikään piiloon. Ja varoitan aina etukäteen suunnitelmista, esim. että kohta syödään/lähdetään kerhoon/mennään iltapesulle, niin että lapset tietävät lopettaa leikin sopivaan kohtaan. Eli en aliarvioi lasten leikkiä vaan yritän osoittaa heille että se on arvokasta.
Mieheni kyllä leikkii riehumisleikkejä ja muita paljon luontevammin kuin minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
teen kyllä kaikenlaista muuta yhdessä lasten kanssa, mutta en leiki.
Huudan tosi äkäisellä äänellä " NYT sitten lapset tänne ja vähän ÄKKIÄ!"
Lapset tulee luokse. Kysyn " tiedättekö te yhtään mikään vaara on??" " ei tiedetä" , lapset vastaa ja niitä naurattaa. " TIEDÄTTEKÖ?" mä kovistelen. " AINA, on se vaara, että äiti HYÖKKÄÄÄÄÄ"
Ja sitten mä ajan lapsia takaa pitkin asuntoa ja ne nauraa ja kiljuu ja matot on rullalla... :D
Naapurin lapsetkin osaa nykyään pyytää meillä " vaaraa" .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka monet sanovat, ettei leikki kuulu aikuisille ja vaan lapset leikkivät, he ovat minusta väärässä. Vaikka meidänkin lapset (5 v ja 2 v) leikkivät pitkiä aikoja itsekseen ja yhdessä, ovat he aivan onnessaan silloin, kun minä tai isänsä leikkii heidän kanssaan. Sama juttu niin ulkona ja sisällä. Ja ulkona kun leikitään lasten kanssa, tulee aika moni muukin lapsi siihen samaan leikkiin eli selvästi nauttivat, kun aikuinen leikkii mukana. Joka päivä leikitään kauppaa, tehdään leikkiruokaa, leikitään piilosta, pidetään pikkuautoilla autokisoja yms. En mä kauan leiki lasten kanssa yhtä leikkiä, ehkä 5-15 min (riippuu leikistä ja muista tekemisistä), mutta monta kertaa päivässä leikin kuitenkin. Kyllä mua säälittää ne lapset, joiden vanhemmat eivät koskaan leiki heidän kanssaan =( Oma äitini ei koskaan leikkinyt mun ja siskoni kanssa, mutta isäni leikki ja muistan edelleen sen tunteen, miten tärkeäksi itseni tunsin, kun isi halusi leikkiä kanssani!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidän sitä tärkeänä, sillä itse omaa lapsuuttani muistellessa kaivertaa, kun omat vanhemmat eivät leikkineet. Ja muistan selvästi tilanteet, joissa joku muu aikuinen on ollut leikissä/pelissä mukana.
meillä on jo aikuinen lapsi, jonka kanssa ei ole leikitty. Meillä on tosi lämpimät ja läheiset välit, ja tasapainoiseltahan tuo nuori aikuinen vaikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän illan hitti oli kun leikin koiraa=)
Minusta on myös kivaa leikkiä lapsen kanssa :)
Lapsia 1, ikää hänellä 3 v ja minulla 29.
pikkumiehen päässä liikkuu ja minkälaiset asiat mietityttävät. Usein leikeissä tulee esille esim. pelkoja ja toiveita, joista lapsi ei osaa muuten vielä puhua. Ja niitä on myös hyvä käsitellä leikin keinoin.
Itse vaan muistan miten kivaa se oli jos vanhemmat leikkivät kanssani, ja kyllä sen lapsestakin näkee miten kivaa se on. Leikkii kyllä myös itsekseenkin, myös ihan omasta halustaan.
kasvatuskirjoja lukematon 22 (_ei_ sen toisen ketjun ap)
ole ainoa syy sille, että leikin lapseni kanssa. Mutta olenpahan tuonkin ilmiön huomannut.
Osallistun välillä.