Mulla on niin huono mieli aina näin loppuviikosta, kohta 4v lähtee taas isälleen viikoksi
Meillä siis viikko/viikko systeemi. Ikävä on aivan hirveä aina. Nytkin tekis mieli vain rutistaa lasta kokoajan kun tietää että kohta se lähtee taas viikoksi pois, rupeaa harmittamaan kaikki " turhat" huutamiset ja miettii että ei välttämättä olisi siitäkään asiasta tarvinnut korottaa ääntä jne. Viikko on niin kovin pitkä aika olla erossa mutta taas niin kovin lyhyt kun lapsi on kotona
Kommentit (10)
Järkyttävää, että kerrot olevasi lapsistasi erossa niin pitkiä aikoja ja saatat välillä jopa ikävöidä heitä. Tuollainen irtaantuminen ei ole todellakaan tervettä.
Vierailija:
Meillä siis viikko/viikko systeemi. Ikävä on aivan hirveä aina. Nytkin tekis mieli vain rutistaa lasta kokoajan kun tietää että kohta se lähtee taas viikoksi pois, rupeaa harmittamaan kaikki " turhat" huutamiset ja miettii että ei välttämättä olisi siitäkään asiasta tarvinnut korottaa ääntä jne. Viikko on niin kovin pitkä aika olla erossa mutta taas niin kovin lyhyt kun lapsi on kotona
luokseen vain jokatoinen viikonloppu=( Sinulla lapsi on sentään viikon kerrallaan.
Ja en ota tässä kantaa, miltä lapsesta mahdollisesti tuntuu.
Ja siihen, että toisella vanhemmalla oikeus myös arkeen. Niin, arkeen saa minun puolestani osallistua, mutta se ei tarkoita, että lapsen täytyisi vaihtaa asuinpaikkaa yhtä usein kuin lakanoita.
Etävanhempi voi hakea koulusta, viedä harrastukseen, hakea harkoista, tuoda kotiin, käydä arki-iltana uimassa/leffassa tms. Mutta että lapsi sitten illaksi tulisi OMAAN KOTIIN, omaan sänkyyn, omaan huoneeseen nukkumaan.
Näistä lapsista tulee levottomia ja heittopusseja, ei luoda mitään pysyvyyttä - kerrassaan karseaa ja mikä tähän johtaa? Aikuisten itsekkyys!
Siellä ne kaikkitietävät täydelliset äidit taas on!
Vidu mitä shittiä sieltä tulee.
Milloin ollaan missäkin ja usein vie äitinsä luokse hoitoon. Lapsi raukka ei tiedä isän luona ollessaan että milloin on missäkin. Hyvä systeemi olisi jos pysyisivät kotona ja eläisivät tavallista arkea. Sopimus nyt vain on tällainen ja isä ei sitä suostu muuttamaan. Sossut saisin puolelleni ja meinaankin jossain vaiheessa vaikka oikeusteitse hakea muutosta. Vaikuttaako minun tuomioni päätökseen
Mutta tuntuu myös, että olet hyvin takertuva ihminen. Minun 6v ja 3v lapset viettävät mummolassa jopa viikon putkeen tai 6v on joskus mukana isänsä työmatkoilla jopa kk putkeen.
Kyllähän sitä välillä saattaa vähän ikävöidä, mutta ei tuollainen takertuminen ole tervettä!
Jos sinä näytätä ikäväsi ja alakuloisuutesi saat tarttumaan ne tunteet myös lapseesi! Sitäkö toivot? Ole aikuinen ja elä sen hetken mukaisesti minkä olette miehenne kanssa luoneet!
Minun lapseni kun menee sinne isälleen joka toinen viikko koko viikoksi. Onko se takertumista että minulle tulee ikävä ja paha mieli kun lapsi on niin paljon poissa kotoota? Kyllä silloinkin oli viikon mummolassa kun oltiin vielä yhdessä mutta se on pikkaisen eri asia kuin tällainen jatkuva systeemi
tulisi vaihtaa paikkaa vuoroviikoin vaan aikuisten. Lapsi asuisi yhdessä kodissa ja vanhemmat vaihtelisivat viikoittain siellä asumista.
Jos epäilet, että lapsesi ei voi hyvin nykyisessä järjestelmässä, olet lapsellesi sen velkaa, että pidät hänen puoliaan. Heti muutosta hakemaan - koska prosessi tulee joka tapauksessa kestämään.
kun tulee jotain tärkeää. Ja jos lapsi siellä ollessa ei normaalia arkea elä ainakaan kokoajan. Pelkään vain että noi minun tuomioni tulevat esille ja lapsi joutuu pois vielä enemmäksi ajaksi. Tai voivatko tuollaiset tuomiot vaikuttaa siihen? Ehkä sossujen puhe saisi isän suostumaan siihen ilman oikeusprosessia, jos vakuuttavat että tulisi häviämään sen joka tapauksessa. Voiko tällaisesta olla