Pitääkö kaikki lapsilleen kaverisynttäreitä??

Meillä on ollut jo 3-vuotiaasta kaikki synttärit kuin suurempikin seurapiiritapahtuma, joita suunnitellaan vähintään puoli vuotta kun linnanjuhlia. Samoin muiden kavereiden kutsumiset ja kutsumatta jättämiset on suurta draamaa. Jopa niin, että kutsumisilla kiristäminen kiellettiin tarhassa.



Mä tykkään siitä syystä, että tutustuu muihinkin vanhempiin ja lapsiin. Lapsi saa myös olla hetken prinsessana ja nauttia ihailusta. meillä usein vanhemmat osallistuu ainakin kahvin verran juhlimiseen.

Hän oli jo pitkin vuotta käynyt monien kaveriensa synttäreillä. Ihan jo kohteliasta kutsua nuo lapset vuorostaan meille synttäreitä viettämään. Lisäksi oli ihana nähdä, kuinka fiiliksissä poika omista juhlistaan oli. Ei hän niitä varmaan olisi vaatinut ja ruinannut, mutta oli joka tapauksessa tosi onnellinen. Minustakin tuntui lapsena hyvältä, kun omat vanhemmat jaksoivat panostaa synttäreiden juhlimiseen, siis järkätä kotona jotain tarjoilua ja ohjelmaa mun kavereille, ei pelkästään " pakollisille" sukulaisille.

Järjetöntä.

Vierailija:

Meillä on ollut jo 3-vuotiaasta kaikki synttärit kuin suurempikin seurapiiritapahtuma, joita suunnitellaan vähintään puoli vuotta kun linnanjuhlia. Samoin muiden kavereiden kutsumiset ja kutsumatta jättämiset on suurta draamaa. Jopa niin, että kutsumisilla kiristäminen kiellettiin tarhassa.

Mä tykkään siitä syystä, että tutustuu muihinkin vanhempiin ja lapsiin. Lapsi saa myös olla hetken prinsessana ja nauttia ihailusta. meillä usein vanhemmat osallistuu ainakin kahvin verran juhlimiseen.

Ovat meillä sellaista pakkopullaa, kaveri synttärit on ne oikeat juhlat.

On syntynyt heinäkuussa ja me ollaan aina oltu lomalla silloin. Tarhakavereistakin monet on silloin lomalla ja sama koskee pihakavereita. Sukulaisia ja lähimpiä tuttuja on käyneet synttäreillä (elleivät itse ole jossain lomailemassa).



Nyt olis kesällä tarkoitus ensimmäistä kertaa viettää niitä kaverisynttäreitä, pidetään ne jo kesäkuussa vaikka varsinaisesti onkin heinäkuunpoikia :)

Tosin nämä oli samalla äidin kavereita, siis lähimmät ystävät lapsineen joiden kanssa muutenkin leikimme lähes päivittäin. Olisi ollut hassua jos ei heitä olisi kutsuttu synttäreille, ovat läheisempiä lapselle kuin sukulaiset ja kummit jotka asuvat kauempana. Lapsemme kaveripiirissä kaikilla on kaverisynttärit, ollut tosiaan siitä 1v asti. Ihan pienennä vain pari kaveria ja siitä sitten porukka kasvaa kun ikää tulee lisää. Minusta on hauskaa järjestää ja onhan se lapsillekin kiva että on jotain erikoista, ja oppivat juhlakäyttäytymistä.

Ja mulla itselläni on synttärit joulupäivänä, menen aika helposti mukaan. En kuitenkaan jaksa puolta vuotta, kun ajatukset muuttuu päivittäin.

haloota? Lapsuushan juuri on sitä aikaa, jolloin synttäreistä voi saada isot fiilikset ja kicksit! Isompana kaikki on joka tapauksessa laimeampaa, antakaa lapselle lapsen ilo!

Nyt kun ollaan muutettu toiselle paikkakunnalle ei kaverisynttäreitä ole pidetty. Ei ole niin tuttuja esim. kavereiden lapsia vielä täälläpäin. Edellisellä paikkakunnalla kaverisynttäreillä kävi kavereitamme lapsi

Vanhempi lapsista täytti 6-vuotta, kun oli ekat pelkästään tytön kavereille tarkoitetut synttärit meillä.

Samoin aion toimia tän kuopuksen kohdalla.

ja siinä samalla emme enää järjestäneet niin isoja juhlia sukulaisille. Isovanhemmat ja kummit toki kävivät kukin kahvilla, mutta juhlat olivat juuri nuo kaverisynttärit, jotka ainakin meillä tuntuvat kovin tärkeiltä. Meilläkin on kaverisynttäreitä ollut vuodenvaihteen jälkeen reilusti yli kymmenet (lapsemme juhlat mukaan lukien), eikä ikinä tulisi mieleenikään valittaa, että meillä olisi kyllä muutakin tekemistä. Jos siis ap et tahdo lapsellesi kaverisynttäreitä järjestää, älä järjestä, mutta älä yritä vähätellä muiden lasten ja aikuisten iloa niistä. Hyvää ja juhlakasta syntymäpäivää pikkuisellesi!

luuserit, joilla ei ole muuta tekemistä, käy kavereidensa synttäreillä...



Kyllä mekin teemme perheenä yhdessä kaikenlaista, tuttavapiiriin verrattuna ehkä jopa keskimääräistä enemmän. Mutta olemme halunneet järjestää lapsillemme kaverisynttäreitä ja antaa mahdollisuuden käydä toisten lasten juhlissa, ihan vain siksi, että haluamme osoittaa, että lastenkin asiat ja menot ovat tärkeitä.



Jos on organisointikykyä ja viitseliäisyyttä, yhdet kahden tunnin synttärijuhlat vaikka joka toinen tai kolmas viikonloppu eivät kyllä millään tavalla tuki koko perheen yhteistä vapaa-aikaa.

Siihen päälle vielä ympärivuoden tasaisesti tulevat synttärikutsut ja sukulaisten ja tuttavavien lapsien synttärit, niin voitte arvata että välillä jo tuppaa ärsyttämään ja en aina jaksa itse niin kovin enää innostua, kun taas tipahtaa kutsu synttäreille.

Olikin aika hulinaa! On meillä myös nk. mummi-vaari-juhlat joihin myös kummit lapsineen ja serkut tulee. Eli lapsilla on kahdet isot juhlat erikseen. Onhan siinä aikamoinen järjestely, mutta kyllä niistä aina jälkeenpäin monta kuukautta lapsi intoileekin, ja suunnittelee puoli vuotta etukäteen että kenet kutsuu ensi kerralla. Lasten riemua!

Kouluiässä luultavasti meillä ensimmäiset, poika nyt 5v. Hyvin on riittäneet sukulaistynttärit, tuovat melko vamasti parempia lahjojakin.

Sitä aiemmin ollaan myös juhlittu kahdessa erässä; päivällä on tullut " mammakavereita lapsineen" ja illalla sitten sukulaiset & perhetutut.

Vierailija:

Meillä on ollut jo 3-vuotiaasta kaikki synttärit kuin suurempikin seurapiiritapahtuma, joita suunnitellaan vähintään puoli vuotta kun linnanjuhlia. Samoin muiden kavereiden kutsumiset ja kutsumatta jättämiset on suurta draamaa. Jopa niin, että kutsumisilla kiristäminen kiellettiin tarhassa.

Mä tykkään siitä syystä, että tutustuu muihinkin vanhempiin ja lapsiin. Lapsi saa myös olla hetken prinsessana ja nauttia ihailusta. meillä usein vanhemmat osallistuu ainakin kahvin verran juhlimiseen.

Olin itse ajatellut, että vasta seuraavana vuonna järjestän kaverijuhlat. Lapsi oli aloittanut pk:ssa 6kk aikaisemmin ja noin 3kk ennen synttäreitä alkoi suunnitella omia juhliaan. Minkälainen kakku, ketkä kutsutaan jne. Ja kyllä, suurta draamaa todella oli ilmassa. Niinpä kutsut järjestettiin, lapsi sai valita muutaman kaverin juhliinsa ja he viettivät kivat juhlat.

Hassua kommenttia, että ei noin pienen juhlista kannata noin isoa numeroa tehdä! Moniko sanoikaan, että äiti niistä numeron teki?

Vierailija:

Hyvin on riittäneet sukulaistynttärit, tuovat melko vamasti parempia lahjojakin.

Mä muistan yhdet synttärit. Mä muistan sen onnen, kun sain olla päivän tärkein henkilö edes yhden päivän ajan. Itsetunnolle tekee varmaan pelkästään hyvää olla tarhakavereiden suosikki edes hetken. Yleensä tarhan pihalla sehän on pelkkää taistelua ja virittelyä.

Lapseni omissa juhlissa oli 10 vierasta, kakut ja ilmapallot jne. Toinen pojista kommentoi isälleen, että miksei meilläkin voisi olla edes joskus tälläisiä juhlia. Heillä on periaate, että kun on neljä lasta, ei viitsis millään.



Teki mieli sanoa, että minä järjestän sulle. Niin saat kerrankin kokea miltä se tuntuu. Poika menee ensi vuonna kouluun.