Lue keskustelun säännöt.
Sektion jälkeinen toipilasaika. :(
Kommentit (37)
Itselleni tehtiin hätäsektio, eipä juuri ollut valinnanvaraa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikävää ap että sinulla on hankalaa.
n. viikon päästä olin jo ihan loistavassa kunnossa. Kuukauden päästä ei tuntunut yhtään. (Pystyviilto)
Ihan puhelin yleisellä tasolla niistä ihmisistä, jotka ensisijaisesti valitsevat sektion. Minulla on esimerkiksi ystävä joka ei suostu hankkimaan lapsia lainkaan ellei hänelle luvata sektiota.
t. 3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pikkuhiljaa hyvää tulee. tuttuni oli hätäsektion aikaan todellakiopeä joka yksi syy sektioon ja hän oli kipeä noin 6kk jälkeen. hänelle tuli tuosta sektio pelko eli haluaa viimeiseen asti aina synnyttää ala kautta.
Ekasta toivuin huonommin, sillä minulla oli takana epäonnistunutta synnytystä 24h. Lihakset oli kauan sen jälkeen hervottomat, eivät siis totelleet.
Nyt viimeisimmästä sektiosta on 1,5vuotta ja edelleen jos teen kovasti jotain liikuntajuttuja niin saattaa hieman särkeä :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne ovat kuulemani mukaan aika inhottavia ja tuskallisia kokemuksia valtaosalle. Kukin tavallaan. Minä sentään kuitenkin ymmärrän että joku haluaa synnyttää alateitse.
kyllä se tietty pitempään kesti kuin normaalista synnytyksestä, mut ei mahdottomia kuitenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse sain ahtaan lantion takia tyttären -06 sektiolla enkä kärsinyt minkäänlaisista kivuista. Kävely onnistui sektioaamun iltana ja hoisin vauvaani itse jo yöllä. Oli jopa hauskaa, kun suurin kipu koko synnytyksestä oli rintoihin nouseva maito...enpä kehdannut valittaa, kun on kuullut kivuliaista supistuksista ja synnytyksistä.
Kaikki paranevat niin erilaisesti! Ja jokainen synnyttää itselleen parhaalla tavalla. Turha niitä on laittaa paremmuusjärjestyksiin.
Seuraava sektio omalla kohdalla on edessä loppu keväästä. :)
Molemmista toivuin hyvin. Molemmista sairaalassa 3 yötä ja kotona ollut jo ihan ok olo. Suunnitellusta sektiosta (ensimmäinen) toivuin ehkä hiukan hitaammin kuin siitä kiireellisestä. Toisen sektion jälkeen meni viikko niin ulkoilin esikoisen kanssa jo melkein normaalisti, tosin varoin nostamista tietenkin.
Yksilöllistä se varmasti on ja harva sen sektion oikeasti varmaan haluaa. Itse menisin koska vain vielä kolmanteenkin sektioon, tai se edessä onkin jos kolmosen joskus saan! ☺
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sektio tuntuu siksi minusta aika epäinhimilliseltä ratkaisulta, jos sellaisen nimenomaan haluaa ilman mitään lääketieteellistä syytä. Saattaisin olla toista mieltä, mikäli olisin alatiesynnytysten jäljiltä ihan repaleina.
Seuraavana päivänä pari särkylääkettä ja se oli siinä. Tietysti haava aristi, mutta ei haitannut normaalia arkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Seuraavana päivänä pari särkylääkettä ja se oli siinä. Tietysti haava aristi, mutta ei haitannut normaalia arkea.
Vierailija:
Seuraavana päivänä pari särkylääkettä ja se oli siinä. Tietysti haava aristi, mutta ei haitannut normaalia arkea.
Samana ailtana jo ylhäällä ja pystyin kävelemään normaalisti, hoitamaan vauvaa jne. Lapsen ollessa 2 päivän ikäinen kotiuduttiin.
En kuitenkaan sanoisi ettei tuo normaalia arkea haitannut, sillä en saanut seuraaviin viikkoihin nostella mitään vauvaa painavampaa. Meillä oli 1,5v ikäinen esikoinen, eli onneksi mies sai järjestettyä itselleen lomaa niin että pystyi hoitamaan esikoista.
kuin kahdessa asiassa; en saanut kantaa kauppakasseja (mutta eipä vastasyntyneen äiti nyt muutenkaan huitele maailmalla heti synnytystä seuraavina päivinä), enkä imuroida. Imurointikieltoa jaksoin varmaan kaksi viikkoa, vaikka kielto taisi olla pari kuukautta. Kauppakassikiellon kumpsin kolmen vkon jälkeen
Hassua, en edes osannut pelätä sektiokipuja, eikä niitä sitten tullutkaan. Miten se arpi nyt vaikeuttaisi elämää? Vähän katsoo miten kumartuu jne. Eikä meillä edes ollut vauvan hoitopöytää, sängyn päällä vaipat vaihdettiin, no problem.
Enkä ole liikunnallinen alkuunkaan, eli kuntoni ei ole mitenkään erityisen hyvä, pikemminkin huono... Kai toisille sitten tulee leikkauksesta vaivoja, mutta minä en tarvinnut syödä ainuttakaan kipulääkettä sairaalarsta päästyäni. Ja esim kuukautiskipuihin joudun aina ottamaan pari buranaa. Minulle sektiosta toipumuskivut siis olivat lievempiä kuin kuukautiskivut.
Ja minä olen todella kipuherkkä muuten.
Mutta kenen keho nyt reagoi mitenkin.
käveleminen ja istuminen sattui n.3kk, vieläkään en voi esim. kyyköttää yhtään pidempään (arpikuodsta alapäässä, ei kestä painontunnetta) vaikka synnytyksestä 2v. Että ikuiset vaivat ja repeämät on muistona tästä ihanasta synnytyksestäni.
Minulla takana kaksi sektiota (viilto pystyyn) synnytykset ollut käynnissä ennen sektiota 26h ja 19h. Jälkimmäisellä kerralla tosin yritettiin käynnistää viikon verran ennen kuin lähti käyntiin. (järkyttävän kovat supistukset saatiin vain tuon viikon aikana aikaiseksi, ei muuten luomu supistukset ole mitään noihin verrattuna!). Ja se viilto kipu on ollu tkauhea. Yöllä tehty molemmat sektiot ja seuraavan iltana olen kummallakin kerralla ollut jalkeilla, siitä huolimatta kipu ollut mielettömän kovaa. Esikoinen joutui teholle, mutta kuopus oli kyllä kokoajan vierihoidossa ja itse vauvan hoisin. Tai hoitajat toki vaihtoi vaipat ja sen ensimmäisen päivän ajan kun sängystä en vielä saanut nousta. Vauva nukkui vieressäni että syötöt kävi helpommin. Jälkimmäisellä kerralla tikkien kiristys kipu oli niin kova etten pystynyt istumaan edes vessapöntölle vaan jouduin pissaamaan suihkussa. Viikon verran nuo kivut on ollut ihan hirveät sitten alkanut helpottaa. Kahden viikon päästä ei kipuja juuri ole ollut. Mutta tuo alku on kyllä HIRVEÄÄ!
Vierailija:
kuin kahdessa asiassa; en saanut kantaa kauppakasseja (mutta eipä vastasyntyneen äiti nyt muutenkaan huitele maailmalla heti synnytystä seuraavina päivinä), enkä imuroida. Imurointikieltoa jaksoin varmaan kaksi viikkoa, vaikka kielto taisi olla pari kuukautta. Kauppakassikiellon kumpsin kolmen vkon jälkeen
Hassua, en edes osannut pelätä sektiokipuja, eikä niitä sitten tullutkaan. Miten se arpi nyt vaikeuttaisi elämää? Vähän katsoo miten kumartuu jne. Eikä meillä edes ollut vauvan hoitopöytää, sängyn päällä vaipat vaihdettiin, no problem.
Enkä ole liikunnallinen alkuunkaan, eli kuntoni ei ole mitenkään erityisen hyvä, pikemminkin huono... Kai toisille sitten tulee leikkauksesta vaivoja, mutta minä en tarvinnut syödä ainuttakaan kipulääkettä sairaalarsta päästyäni. Ja esim kuukautiskipuihin joudun aina ottamaan pari buranaa. Minulle sektiosta toipumuskivut siis olivat lievempiä kuin kuukautiskivut.
Ja minä olen todella kipuherkkä muuten.
Mutta kenen keho nyt reagoi mitenkin.
En olisi tiennyt mistään, että olen saanut lapsen. Vertaan sektiota hammaslääkärissä käyntiin, paitsi että luonnollisesti lopputulos on ihana!! Kuitenkin mieluummin olisin synnyttänyt alateitse, koska sehän on se luonnollinen synnytysreitti, mikäli siihen olisi mahdollisuus olemassa. Kahdesti minulle on sektio tehty.
En ymmärrä, en.