Auttakaa eroon JÄRKYSTÄ suklaa-addiktiosta!
Kommentit (15)
Mulla masennusaikana oli ihan järkky suklaanhimo, saatoin syödä viikossa 3-4 levyä, levyn kerralla. Nykyään suklaa ei enää maiistu koska on liian makean makuista.
Luulisi, että AA-kerhoilla on joku ryhmä ruoka-addikteillekin? Sinne vaan noudattamaan 12 kohdan ohjelmaa. Tai Painonvartijoihin.
Hyvää ja sitä ei monikaan pysty syömään läheskään yhtä paljon kuin normisuklaita. Muutoin muuta ruokavaliota vähähiilarisemmaksi, niin makean himo laantuu. Varsinkin jos huolehdit, että vähintään puoli kiloa päivässä syöt rehuja.
Minustakin suklaa on maailman ihaninta herkkua, enkä ikinä halua päästä siitä eroon.
4
myös hyvää 85% suklaata, sitä ei ainakaan voi vetää liikaa
mutta itselläni oli ennen paha suklaa-addiktio. Rakastan suklaata ja olen aina syönyt sitä monta kertaa viikossa, levykaupalla jopa. Pari vuotta sitten päätin lopettaa ihan kokonaan, pääasiassa rasvan ja sokerin vuoksi. En ymmärrä, miten onnistuin, mutta luovuin siitä totaalisesti - en syönyt edes suklaajäätelöä, suklaakeksejä tai ylipäätään mitän, missä on suklaata. Se kävi ihmeen helposti, kun sallin kuitenkin itselleni muita herkkuja, pääasiassa ostin tilalle lakua, mutta sitä ei tule syötyä niin suuria määriä. Nykyään voin ottaa suklaapalan, syödä suklaakeksin tms., mutta ei tunnu siltä, että jäisin koukkuun. En edelleenkään aio ostaa patukoita tai levyjä itselleni.
Ymmärrän hyvin tilanteesi - on ihmisiä, jotka voivat nauttia suklaata esim. levyn silloin tällöin, mutta itse olen ollut niitä, joiden on mahdotonta säilyttää kohtuus.
Toivon onnea yrityksellesi! On mahdollista päästä suklaasta eroon - ja kyllä se jopa kannattaa :-)
Nuorena kun olin hoikka, vaikka mitä söin, mutta enää se ei päde. Mulla on nykyisin jo verenpainelääkitys. En haluaisi tähän vielä insuliinia lisäksi... Ja kyllä vähän nuo tulppariskitkin pelottaa, kun suvussa taipumusta niihin.
Mun suklaankulutus kun ei ole kohtuullista, niin todella lisännee näitä riskejä.
Tulin viime viikolla kipeäksi, kurkku oli ihan karhea ja ääni meni. Mikään ei maistunut, ei edes se suklaa. Pidin parin päivän tauon syömisistä kokonaan, vähän banaania tms. taisin haukata mutten juuri muuta. Kolmannen päivän jälkeen aloin taas pikkuhiljaa syömään ja kas! Suklaanhmo oli häipynyt kokonaan!! :) Eli suosittelen pitämään paaston ainakin kolmen päivän ajan (nämä ne pahimmat päivät), sitten aloitat syömiset ikäänkuin " puhtaalta pöydältä" .
Minä olen alkanut lipittää teetä. Hemmottelen itseäni laittamalla teetä, lukemalla kirjaa tai sisustuslehtiä, katsomalla lemppariohjelmaa. Kun on se teemuki kädessä esim ohjelman aikana, niin ei tule suklaa mieleen.
Ja tietenkin kaupassa kierrän kaukaa karkkihyllyt, on helpompi vastustaa kiusausta kun ei sitä näe.
Syön 100-200g suklaata PÄIVITTÄIN (tai lähes) ja vaikka kulutankin sen melko hyvin määrään nähden, niin kymmenessä vuodessa (johon tosin mahtuu vähän vähempisuklaisiakin aikoja) on kuitenkin tullut sen 12 kiloa normaalipainon päälle, joista nyt pyrin eroon.
Ainoa keino, joka minulla toimii, on suoranainen ero suklaasta, eli en syö suklaata lainkaan. Useita kertoja olen ollut monta kuukautta täysin syömättä ja sitten aloittanut, kun taas jäänyt koukkuun. Toisaalta se on myös ainoa paheeni muuten terveellisessä elämässä ja niin äärettömän hyvää, että on suuri ristiriita edes harkita elävänsä kokonaan sitä ilman!
Kun muutaman päivän (2-5) kestää ilman mitään suklaapitoista (olen varalta vältellyt myös muita yltiörasvaisia tai -sokerisia tuotteita, ettei addiktio siirry niihin! ) niin sitten sitä ei yhtäkkiä enää oikeastaan kaipaakaan. Nuo päivät vain ovat niin tuskaisen " vieroitusoireisia" että siitä on todella vaikea päästä yli, vaan sorrun lähes aina! Parhaiten onnistuu, jos pitää verensokerin tasaisena koko ajan tavallisella ruoalla ja harhauttaa itsensä tekemään jotain muuta koko ajan, niin että muutama päivä on mennyt ohi. ;)
Tälläkin hetkellä jo koko helmikuun ajan olen yrittänyt ostaa sen " viimeisen" suklaalevyn. Myös eilen ja tänään. Nyt päätin, että pysyn päätöksessäni ja en tästä enää repsahda, että kesäksi saisin muutaman kilon edes karistettua. Minäkin nimenomaan vyötärölihavana pelkään diabetesta ja muita vastaavia ongelmia, joten asialle on nyt vain tehtävä äkkiloppu eikä muuta mahda.
Tsemppiä sinulle, ap!!! Kyllä se onnistuu, kun on minultakin jo useaan kertaan (joskin väliaikaisesti) onnistunut. :)
Oikeasti päätin lopettaa kaiken herkuttelun, eli en osta kotiin herkkuja itselleni. Töissä ja kylässä otan jos on tarjolla, yhden palan kuten muutekin. Melkein kuukausi mennyt, ja karkkeja olen syönyt vain 2 keskikokoista suklaapatukkaa. Enää ei tee mieli suklaata, mutta harmittaa vain, ettei painokaan ole tämän uhrauksen myötä laskenut.
Ajattele mieluummin, että sinulla on lupa kyllä syödä suklaata joskus, mutta tällä kertaa taidan kuitenkin jättää sen hyllyyn. Ehkä ensi kerralla sitten ostan.