Lasten koetuloksia - pienin 9- johon tällä viikolla nimen olen kirjoittanut.
On hienoa kun lapset pärjää yleensä numerot on 9½, 10- tai 10.
Ihanaa olla juuri heidän äiti.
Kommentit (15)
Mun lapset pärjää paremmin suullisesti, eli tunneilla. Osallistuvat aktiivisesti tuntiopetukseen. Kokeet ei aina mee niin nappiin. Todistukset on hyviä.
Mutta toivottavasti ei ole niin kuin kaverini lapsella. Tyttö itkee jos saa ysiä huonomman numeron, ja ikää on tytöllä 10-vuotta. Ei se mun mielestä ihan normaalia ole!
Täällä sen sijaan on anonyymisti mukava tuulettaa.
Oppiminen on heille helppoa.
Jos meillä palkittaisiin rahalla numeroista niin kalliiksi tulisi. Tiedän perheitä joissa maksetaan hyvistä numeroista.
Ja ei siitä mulle ole ollut kuin haittaa etten ole koskaan oppinut näkemään vaivaa/tekemään töitä minkään eteen.
Tytär saanut kaikista kokeista vain todella hyviä numeroita. Lukemaan oppi jo ennenkuin meni eskariin. Aina ollut reipas ja hyvä koululainen.
Pikkuveli nyt eskarissa ja huomattu luki-ongelma. Aloittaa syksyllä erityisluokalla. Muutenkin vauhdikas kaveri.
huolestuisin jos tulostaso romahtaisi.
Täytyy myöntää että vanhempi pelkää isoja koiria.
ap
samanlaisia tuloksia!
Älä välitä noista haukkuvista kommenteista, ne ei tajua et jollei edes omat vanhemmat nykymaailmassa kehu, ei sitä todella kuule muualtakaan!!
Muutamia aineita on josta odottavat tulevaksi kymppiä ja ne on matikka ja englanti.
Mikäs on ap:n lasten keskirvot?
Mä en muista tytön keskiarvoa, mutta yläastelainen toi just välitodistuksen ja keskiarvo oli 8,8
Minusta riittävän hyvä, olen kyllä ylpeä lapsistani. :)
Kun vaan jaksais puurtaa...
Kai sittenkin olisi ihanaa olla juuri omien lasten äiti vai kuinka? Ihmetytti vain tuo loppulausahduksesi, ihan kuin määrittelisit tykkäämisesi lasten koulunumeroiden perusteella.
Koulumenestys tuli niin helpolla, että minäkään en oikein koskaan oppinut ahkeroimaan minkään eteen. Muutenkin ehkä päässyt elämässä helpolla. Ehkä olen eniten ollut itse itselleni pettymys, koska suhteessa loistavaan koulumenestykseen ns. ura jäänyt vaatimattomaksi (osittain myös omasta halusta, lapset vaikuttaneet).. Mieheni alisuoriutui koulussa, mutta on nyttemmin todella hyvässä työssä, kovalla palkalla.
En nyt missään nimessä halua masentaa ketään - hyvä koulumenestys antaa loistavat LÄHTÖKOHDAT elämään. Mikään tae mistään se ei ole, eikä toisaalta huonokaan koulumenestys välttämättä ole este ns. elämässä onnistumiselle. Omien lasten tullessa kouluikään aion itse kiinnittää huomiota siihen, että saavat tarpeeksi haasteita, vaikka koulunkäynti olisikin heille yhtä helppoa kuin itselleni.
Kait jokainen toivoo lastensa menestyvän, normaalia eikö niin.
Ei minua haittaisi jos seiskojakin tulisi pikemminkin lapsia se " söisi" ja lujaa. Minun kipuraja kulkee kutosessa kuvittelen että se tuntuisi todella pahalta. Kasejakaan meillä ei ole nähty joten ehkä pelkoni kutosista on aiheeton.
Itsekin olin koulussa luokan parhaimmistoa.
Kunhan läpi pääsisivät. Tuo hyvä koulumenestys on ihan yllätys, vanhemmista kumpikaan ei oo ollu keskivertoa parempi.
Tottakai hienoa että pärjäävät, mutta ei haittais vaikkei pärjäiskään. =)
T. se jonka pojan keskiarvo yläasteella 8,8
Ei taida sun tuttavat enää jaksaa kuunnella sun makeilemisia