Onko teidän allergikkonne nirppanokkia ruuan suhteen?
Kysyn ihan mielenkiinnosta, koska oma 1v3kk tyttäreni on ihan mahdoton kranttu mitä ruokaan tulee. Taustaksi sen verran, että hän söi pitkään vain maissia, perunaa ja kanaa ja tottui varmaan siihen niin paljon, ettei enää muu kelpaa. No, tosin nyt ei tunnu noistakaan maistuvan enää kuin maissi ja sekin vaihdellen... Hän on allerginen mm. maidolle, kananmunalle ja kaikille viljoille mukaanlukien kaura, riisi ja hirssi. Tattari on ainoa mikä kävisi, mutta sitä ei tietysti syö. Olen tehnyt tattarista OIKEASTI hyviä leipiä ym. mutta pakasteessa ovat kaikki tekeleeni kauniisti vierekkäin odottamassa että äiti ja isi pistävät suihinsa.
On vaan niin uuvuttavaa, kun innostun jostain uudesta jutusta mitä tyttö voisi syödä, mutta ei vaan kelpaa. Ravitsemusterapeutillammekin on aina ihania ideoita, miten niukoista ruoka-aineista saisi edes monipuolisen näköistä, mutta mikään ei vaan meidän kohdalla toimi. Sitten tuntuu niin pahalle, kun toiset voivat vaan napsauttaa pilttipurkin auki ja lapata ruokaa suuhun... Minusta olisi ihanaa kun olisi edes yksi ruokapurkki joka kävisi, niin olisi edes joskus vaihtoehtona tarjota jotain valmista (ja heittää mielummin se pois kun itse vaivalla tehty.... )
No, kyllä kai tämä tästä. Kohtalotovereita vain kaipaisin! :)
Kommentit (3)
Meidän allergikkomme on jo 5-vuotias, nykyään jo moni ruoka kävisi, maito, kala, muutamat hedelmät jne. edelleen voimakkaasti allergisoivia. Mutta tiedän tuon tunteen niin hyvin, mitä on heitellä vaivalla valmistettuja ruokia pois. Tai jos tosiaan joskus voisi vain antaa lapsen syödä, ilman etukäteisvarmisteluja siitä, mitä ruoka sisältää. Tai että lapsi voisi syödä samaa kuin toisetkin lapset. Esikoinen oli allerginen vain munalle ja pähkinälle, nyt 8-vuotiaana edelleen pähkinälle. Nuorimmainen on 6kk, ja jotenkin olen selvästi asennoitunut, että allergioita tulee hänelläkin olemaan. Lisäksi me vanhemmat olemme olleet kasvisyöjiä kauan, minäkin yli puolet elämästäni, ja lapsille taas kasvisruuat eivät niin tunnu maistuvan. Tuntuu että olen menettänyt ilon ruuanlaitosta, ei voi juurikaan kokeilla ja tehdä uusia juttuja tai " laittaa ruokaa vapaasti" , olen väsähtänyt koko ruuanlaittoon. Toisaalta ajattelen, että allergiasta on tullut osa elämää ja sen kanssa pystyy elämään ja tiedän että paljon vakavampiakin asioita on, välillä vaan väsyttää. Ja lisäksi se iso huoli siitä, että syökö lapsi likimainkaan tarpeeksi monipuolisesti. Tsemppiä!
Tiedän niin hyvin tunteen, kun on keksinyt jonkun uuden reseptin tai ruoan tai löytänyt kaupasta jonkun uuden tuotteen joka kävisi lapselle, mutta hän vain sanoo, että hyi en tykkää!! Eikä suostu syömään.
Samanlaista meillä on ollut ihan pienestä asti, että välillä tosiaan pahoittaa mielensä ja väsyy siihen ruoan laittamiseen ja tarjoaa sitten vaan niitä perunoita ja ah niin ihania kalkkunanakkeja...
Meillä lapsi on nyt neljä ja ihan alusta asti on allergiat vaivanneet pienenä laajemmin, nyt " vähän" vähemmin (viljat, riisi, soija, maito).
Joku sanoi päiväkodin auttaneen nirsoiluun ja niin auttoi meilläkin jonkun verran. Joten sentään pientä edistystä on tapahtunut nirsoilussakin.
Minun allerginen poika on selvästi krantumpi kuin veljensä. Olenkin ajatellut, että johtuu juuri tuosta pienenä olleesta suppeasta ruokavaliosta.
Nyt, kun (2v) meni hoitoon, maistelee hoidossa paljon helpommin kaikkea ja kotonakin on ruokavalio leventynyt.