Onko tämä normaalia päiväkodeissa? Ruokailusta kysymys.
Meidän tyttö on juuri aloittanut uudessa päiväkodissa ja viime viikolla olin ällistynyt kun kuulin välipalapöydässä lasten pyytävän lisää ruokaa (muroja+maitoa) ja täti siellä sanoi, että yksi annos vain! " Jos olet syönyt annoksesi, voit mennä pois pöydästä." Yksi lapsista sanoi, että mutta nälkä jäi, mutta ei auttanut! en ymmärrä! mä olen aina ajatellut että kyllä lapsi saa syödä just niin paljon kuin haluaa, kuka aikuinenkaan nyt nälkäisenä haluaisi ruokapöydästä poistua??! En sanonut siinä tilanteessa mitään, mutta ajattelin ottaa vielä asian puheeksi.
Onko tämä siis ihan normaalia ja napisenko tyhjästä? Lisättäköön vielä, että toki ymmärrän jos tarjolla on viiliä, yksittäisiä jukrapurkkeja tms, mutta eikö niidenkin lisäksi voisi saada vaikka näkkäriä jos ei muuta...
Kommentit (29)
meidän poika sai syödä ylettömästi valipaloja. Tuolla ryhmiksessä leipoivat paljon itse esim mustikkapiirakkaa ja sen kanssa oli vaniljakastiketta. Pojalla ei koskaan ollut nälkä kun syötiin kotona työpäivän jälkeen. Olisi vaan juonut valtavat määrät. Sanoinkin sitten hoitajille, että yksi annos välipalaa riittää meidän pojulle, että illalla maistuu ruoka kotona. Ja ennen nukkumaan menoa iltapala.
Kyllä lapsen pitää tällaisessa maassa, missä ruokaa on roskiin heitettäväksi asti, saada syödä sen verran kuin haluaa.
Nykyaikuiset saavat jotain sadistista tyydytystä siitä että saavat käyttää valtaansa mielin määrin lapsiin. Ei muisteta, että lapset ovat myös ihmisiä. Ruokakin annostellaan ikäänkuin eläintarhan eläimille.
Olen ollut joskus päiväkodissa sivustakatsojana ja siellä oli juuri ruokailua menossa. Eräs pienikokoinen kolmevuotias poika söi kiltisti lautasensa tyhjäksi, vaikkakin siihen meni hiukan enemmän aikaa kuin muilla. Maitolasi suhteettoman suuri poikaan verrattuna, eikä hän meinannut saada sitä millään tyhjäksi. Hoitajat tekivät hyvin selväkis että jäätelöä ei saa jos maitolasi ei ole kokonaan tyhjä.
Poika istui edelleen kiltisti maitolasinsa edessä ja yritti ja yritti tyhjentää, mutta ei vaan saanut kaikkea alas. Muut lapset olivat jo unihuoneessa ja yksi raukka yrittää väkisin maitoa kurkusta alas. Voi sitä säälin tunnetta mikä minuun iski kun poika ei annetussa tehtävässään onnistunut ja jäi ilman jäätelöä.
Tällainen ei ole kasvatusta vaan lapsen henkistä pahoinpitelyä.
Olen huomannut tätä vallan käyttöä usein myös tilanteissa missä sitä ei voi edes millään perustella. Vanhemmat keksivät säännöillekin säännöt.
" Lautanen tyhjäksi, muuten et saa jälkiruokaa."
" Tänään olit tuhma, et saa jälkiruokaa ollenkaan."
" Et juonut kaikkia maitoja päivällisellä, et saa mehua illalla"
" Kaupasta et saa mitään muulloin kuin parillisina kuukausina ja päivän on oltava lauantai"
" Pelasit pleikkaa määrätyt 17 minuuttia, nyt et saa pelata yhtään enempää"
" Tuhma mummu meni antamaan sinulle vanukkaan viime viikolla, nyt täytyy olla tästä lähtien vielä tarkempi herkkujen suhteen."
jne. Ja tätä sanotaan kasvatukseksi. Olen sata varma että tällaisista lapsista tulee kapinoitsijoita jossain vaiheessa.
Joskus vois hippasen relata ja nauttia elämästä ja antaa niiden lastenkin nauttia. Toki rajat täytyy olla mutta rajansa kaikella.
Ja sorry kun meni hiukka ohi aiheen mutta tulipahan mieleen...
Päiväkodeissa on usein niukat välipalat.
Tosin muroja ja maitoa on harvoin mitenkään vähän, joten ehkä muroja ei saanut santsata jostakin muusta syystä. Jos kyse on vanhempien toiveesta esim lapsen ylipainon takia niin asia on varmasti ok, mutta jos kyse oli hoitajan mielivallasta: meillä ei nyt vain syödä enempää muroja niin sitten kurjempi juttu.
Jos lapsi ei ollut vaikka syönyt juurikaan lounasta on ihan sairasta kiusata tätä pitämällä nälässä. Varsinkin kun aikaa lounaan ja välipalan välillä on tunteja.
Itse syön aina vain 2 kalapuikkoa+tietysti lisuketta+salaattia. Luulisi niillä tarhalaisenkin mahan täyttyvän..
Meillä aloitti juuri lapsi päiväkodissa. Olin melko häkeltynyt, ja olen edelleenkin, kun selvisi, etteivät saa ruokaillessa ruokajuomaa ennen kuin lautanen on syöty tyhjäksi. Jep jep, kuinka moni aikuinen suostuisi samaan oman ruokailunsa suhteen?
Meillä kun vielä lapsi on tottunut juomaan vettä ruokaillessa, ja muutenkin melko paljon päivän mittaan.
Sanomattakin lienee selvää, että nyt lapsella on kammo noista ruokailuista...
Jos välipalaa tarvitsee säännöstellä, niin se lienee liian herkkupainoitteinen (kuten täällä jonkun esimerkki mustikkapiirakasta jne). " Kunnon" ruokaa ei mielestäni tarvitse lapselle rajoittaa: mahan voi ja saa syödä täyteen useankin kerran päivässä.
Ja tosiaan: jäänne jostain muinaisuudesta nämä " et saa xyz jollet ole syönyt abc" - esimerkki tuosta maitomukista tyhjäksi oli meleko kauhea. Ensin " tädin" annostelema ruoka, sitten " tädin" annostelema maito ja sitten, jos maha nyt veti, saattaa saada herkun.
Järkyintä toki on, että tämä on ilmeisesti suuresta osasta vanhempia se " oikea" käytäntö.
Jo minun lapsuuden kodissani, 70-luvulla, oli ruokailun suhteen käytäntönä, että ruokaa tarjotaan (äidin/isän asia) ja sitä syödään sen verran kuin syödään (lapsen asia). Ihan ilman mitään isompia kikkailuja tai uhkailuja tms. (Ja meitä on nyt sitten kolme normaalipainoista, terveesti ruokaan suhtautuvaa aikuista lasta, kun ei ole esim. kylläisyyden tunnetta kadotettu " lautanen aina tyhjäksi" höpöhöpötyksellä...)
Vierailija:
Jos lapsi ei ollut vaikka syönyt juurikaan lounasta on ihan sairasta kiusata tätä pitämällä nälässä. Varsinkin kun aikaa lounaan ja välipalan välillä on tunteja.
Samaa mieltä tästä. Välipalan kun on tarkoitus pitää verensokeri tasaisena, ei olla vallan käytön väline.
t. 25
- Jos lounas ei ole maistunut, ei pidä antaa lapsen tankata välipalalla ylettömästi, ainakaan " herkkuja" . Mielummin pieni nälkä välipalan jälkeen, kuin että lapsi oppii jättämään lounaan syömättä ja santsaamaan välipalalla.
- välipalan ei ole tarkoitus olla iso ateria, vaan pieni välipala
Minulla on hoidossa 3-vuotiaita, jotka söisivät välipalalla esimerkiksi 4 voileipää, jugurtin ja maidon, jos vain antaisin. Kuitenkin olen niin " julma" , että jugurtti, maito ja 1 voileipä saavat riittää. Ateriakorvaus ei kata ruuan hintaa, jos annan lasten tankata edes leipää mielin määrin, ja toisaalta päivällinen ei maistu kotona, jos välipalaa syödään monta annosta.
eli ruokaa ja välipalaa on varsin niukasti tarjolla :(
Haen aina lapset välipalan jälkeen pois, ja hyvin usein olen jo hieman sovittua ennen noutamassa, joten välipalaa vielä nauttivat tullessani päiväkodille.
Hyvin usein olen kuullut tuota, että joku lapsi kysyy " saanko lisää maitoa?" , " saanko lisää leipää?" , ja AINA vastauksena on " ei ole, ovat loppu" :/
Ja kun aamupalalle vien lapsia, ihmettelen sitäkin, että PUOLIKAS pienen pienestä sämpylästä ja muki juotavaa, siinä kaikki.
En ymmärrä.
Vaikkakin meidän molemmat lapset ovat hoikkeliineja, maistuisi heille varmasti isompikin määrä ruokaa.
No, kotona sitä kyllä saavat, sen verran kun jaksavatkaan syödä ;)
Mutta on päiväkotipäivä pitkä, jos/kun nälässä tarvitsee olla :/
SILTI SUOMEN VÄESTÖ YLTÄÄ LIHAVUUDESSA KÄRKIMAIHIN POHJOISMAISSA, LIEKKÖ KOKO EUROOPASSA.
Olin kerran katsomassa alle kolmivuotiaiden ryhmässä. Siellä oli nakkikeittoa. Se loppui kesken. Kaikki eivät saaneet lisää riittävästi. Omituista. Sanottiin vaan, että se loppui jo.
Mutta miksi ihmeessä se päiväkotien, koulujen ja muiden laitosten salaatti niin usein maistuu jollekin jyrän alle jääneelle ruukkukasville - eikä salaatinkastiketta tietenkään ole tarjolla - ja näkkäri on sitä kaikkein kuivinta lastulevyä? Kenellä sellaisia tekee muka mieli? Ei minullakaan, vaikken enää päiväkoti-ikäinen lapsi olekaan... Kummasti katoaakin se nälkä, jos sellainen on ainoa vaihtoehto, mitä saa. Aikuisten koulu- ja työpaikkaruokaloissa sentään on salaatinkastiketta (ehkä useampaakin lajia!) ja monenlaista leipää tarjolla.
En minä toki joka päivä mitään mustikkapiirakkaa vaatisi lapselle tai itsellekään välipalaksi, kerran parissa viikossa riittäisi hienosti. Mutta edes jotain muuta kuin sitä kuivista kuivinta näkkäriä, jonka murut vain menee ikenien väliin ja kurkkuun ja yskittää.
Lapseni on hieman alipainoinen (käyrällä -1) ja joitain ruokia syö todella huonosti, mutta jos on mieliruokia, niin syö todella paljon. Kamalaa sitten, kun pihtaillaan ruokaa silloin, kun söisi hyvin.
ei sitä saada mistään lisää. Leipää on aina lisukkeeksi, maitoa on aina juomaksi. Leipää saa ruuan kanssa, mutta sillä ei täytetä mahaa, jos ruoka ei ole maistunut. Maitoa saa heti, kun ruokailu aloitetaan.
Välipalalla on yksi viili tms per/lapsi, ja toista ei saa, koska ei ole antaa, mutta leipää on aina välipalallakin lisäksi. Joskus niitä viilejä ja jukurtteja on kyllä puolitettu, koska kaikki eivät halua kokonaista syödä, ja silloin on annettu muille ns " ylimääräistä" .
Usein lapset sanovat, että en jaksa enää syödä ruokaa, mutta ovat kuitenkin vailla lisää leipää. Tai tosiaankin, jos sattuu olemaan sitä suosikki ruokaa, mutta se loppuu, niin leipä ei kelpaa lisäksi vaikka ruokaa olisikin halunnut ottaa lisää.
Lue ruokalistalta, mitä kulloiseenkin välipalaan kuuluu. Kerro hoitajille, että jos lapsesi syö lämpimän ruoan normaalisti, saa hän mielestäsi syödä riittävästi välipalaakin (mikäli sitä on)...
JOskus nuo annokset ovat vaan yksinkertaisesti pieniä. Itse olen töissä tarhassa hoitajana ja joskus on haettu lisää ruokaa keittiöltä. Valitettavsti usein kokki sanoo, että siinä oli kaikki, lisää ei ole.
Usein nämä lisää pyytävät lapset pyytävät lisää ainoastaan sen takia että ruoka on ollut erityisen herkullista. Mikäli heille tarjoaa lisukkeeksi jotain muuta kuin niitä tarjolla olevia herkkumuroja nälkä onkin kummasti kadonnut.. Koskaan ei lapsia oikeaan nälkään jätetä, se on varma! Hoitajilla vaan yleensä on usean vuoden tuntemus lapsesta ja hoitajat tietävät kyllä lasten " kommervenkit" . Lisää saa aina, joskaan ei välttämättä sitä samaa herkkua jota lapsi söisi vaikka " kilotolkulla" jos vaan antaisi..
Välipala voi olla myös esim. pulla! Ja ajattele, kun lapsi syönyt lounaan klo 11 jälkeen, kahden jälkeen saa välipalaksi pullan tai pienen annoksen kiisseliä, niin ei seuraavan kerran saa ruokaa vasta kotona ehkäpä n. klo 17.30-18.
Ja lounaalla on välillä esim. vain kaksi kalapuikkoa per lapsi, tai sama juttu lihapullien suhteen. Sääliksi käy eskaripoikia! Ja tätä perustellaan sillä, että " herkkuruokia (kuten em. ruuat) menisi aina vaikka kuinka, mahaa on tarkoitus täyttää myös salaatilla ja näkkärillä" .
Olen tehnyt keikkaa Seurella Vantaalaisissa päiväkodeissa, ja aluksi söin talon ruokaa, mutta en enää koska sillä ei lähde nälkä!
meillä välipalalla saa lisää ruokaa, mutta kohtuullisesti. Jos tarjolla on muroja niin yksi lautanen saa riittää, sitten saa leipää tai näkkäriä mielin määrin. Aiemmin annoin syödä niin paljon kuin haluaa, mutta nyt kun hoidossa on kolme 5-6 -vuotiasta niin ruoan menekki on aivan valtava. Voisivat syödä murojakin kevyesti 3-4 lautasellista!!!! Ruoan kanssa sama juttu. Ruokaa saa kerran lisää ja sitten vatsa täytetään ruisleivällä...
ja jos ei ole enää sitä niin sitten näkkäriä/hapankorppua päälle.
Lapseni pyysi lisää ruokaa (mannapuuroa) ja hoitaja vain kysyi minulta, että onko minulla kiire, että voiko laittaa lisää ruokaa. Sanoin, että ei ole niin kiire ja lapseni sai lisäannoksen puuroa. Muuten en kyllä tiedä, saavatko miten paljon syödä...