Pitkä englanti vai pitkä saksa/ranska/venäjä?

Vierailija:

lapsen vieraan kielenoppimista on myös hankala tietää etukäteen, kiinnostaako lasta pitkällä tähtäimellä jne.

Ja voitteko olla varmoja, että teidän lapsenne ryhtyvät isona venäläisten asiakaspalvelijoiksi tai alkavat tehdä bisnestä Saksassa?

Toki vallan hyvin voi valita A-kieleksi jonkun muun kuin englannin, mutta pelkkä taloudellinen hyöty on vähän köyhä argumentti.

Vierailija:

Englannin oppii normaali lapsi hyvin myöhemminkin, mutta nuo muut kielet ovat sen verran vaikeampia,e ttä kannattaa aloittaa mahdollsiimman nuorena ja panostaa oppimiseen jos haluaa kielestä olevan jotain hyötyäkin.

(ja tähän kuuluu myös se, näyttääkö lapsella olevan kielellisiä edellytyksiä siihen)



Luin aikoikaan A-kielenä muun kuin englannin, englanti tuli mukaan kuvíoihin vasta yläasteella vapaaehtoisena kielenä. Kahden vieraan kielen hyvästä hallinnasta on ollut tässä elämässä vain hyötyä ja etua, vaikka en bisnespuolella työskentelekään. Saman edun haluan myös lapsilleni.

Vierailija:

Mitä mieltä? Tarjolla lapselle nämä valinnat. Englanti tulisi toisena opetuskielenä eli olisi koulun jälkeen " äidinkielenomainen" .

Mielipiteitä? Perusteluja?

Oli miten oli niin meidän lapsi aloittaa a-kielenä jotain muuta kuin enkkua. Se on saletti, sitä kun oppii muutenkin ja on jo enkkulaisessa tarhassa.

Miksi ihmeessä ruotsin kielen? Niin turha ja hyödytön kieli maailman mittakaavassa!

Yritin vain tehdä selväksi eron kielen osaamisen tasossa. Siis olisi huomattavasti enemmän kuin normaali ns. pitkä kieli ja kielen hallitseminen erittäin hyvää, ääntämys on kyllä jo nyt eskarissa " äidinkielenomaista" .



Itse olen kovasti saksan tai ranskan kannalla, mutta erinomaisesta englannin kielen osaamisestakin on takuulla hyötyä...



Ap

Sen sijaan muiden kielien hallinta ei ole niin yleistä, joten tulevaisuutta ajatellen suosittelisin saksaa tai ranskaa.

Suomalaisten kielitaito rapistuu huolestuttavasti

Julkaistu 04.02.2008, klo 08.06



Suomalaisten kielitaidon rapistuminen huolestuttaa asiantuntijoita entistä enemmän. Korkeasti koulutetut eivät osaa enää ruotsia ja vieraiden kielten opetustarjontaa on edelleen vähennetty peruskoulussa.

Kielten opiskelu on Suomessa vähenemässä harvojen oikeudeksi. Vain muutaman kunnan peruskoulussa on enää voinut opiskella ensimmäisenä vieraana kielenä muuta kuin englantia tai ruotsia. Kielten opetus on entisestään keskittynyt vain suuriin kaupunkeihin. Alakoulun vapaaehtoisten kielten opetusta on viime vuosina lopetettu yli 40 kunnassa.



Vaikka ikäryhmät pienenevät, kunnat vaativat säästöpaineiden keskellä kieliryhmien perustamiseen suurempia oppilasmääriä.



- Kunnat voitaisiin velvoittaa järjestämään varsinkin vapaaehtoisen a-kielen opettamista neljänneltä tai viidenneltä luokalta alkaen, koska siihen on olemassa valtakunnallinen opetussuunnitelma, ehdottaa Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Kari Jukarainen huolestuneena.



- Jos olisi velvollisuus, niin silloin niitä lukijoitakin taatusti tulisi!



Työelämän kielitaito edellyttää varhaista opettelua



Esimerkiksi Helsingin Pelimannin ala-asteella saksan opetus loppuu tähän vuoteen, ellei uutta innostusta synny.



- Sillon kun meillä oli isot ryhmät, oli näytelmiäkin saksan kielellä. Oli siinä vähän englantiakin seassa, jotta kaikki pystyivät ymmärtämään, opettaja Kristiina Hovi muistelee.



Yhä useammin koululaiset tuntuvat ajattelevan, että kieliä voi opiskella vasta myöhemmin. Jopa viidesosalla korkeakoulussa opiskelevista on kuitenkin vaikeuksia jo ruotsin kielen kanssa.



- Jos haetaan työelämään kielen osaajia, pitää aloittaa mahdollisimman ajoissa, että kielitaito olisi tarpeeksi hyvä, saksanopettaja Kristiina Hovi pohtii.



YLE Uutiset

Saksaa puhutaan todella monessa maassa ei vain Saksassa. Saksan kieli on Euroopan eniten puhuttu kieli, sillä äidinkielenään sitä puhuu yli 82 miljoonaa ihmistä. Tämän lisäksi saksa ei ole täynnä poikkeuksia, vaan kielioppi on selkeä ja säännöt pitävät paikkansa toisin kuin esimerkiksi englannissa.

ns. lähikouluna. Siellä on mahdollista opiskella pitkä saksa/ranska/venäjä aivan takuuvarmasti. Eli houkutus valita ko. koulu olisi kyllä siinä mielessä ilmeinen.



Ap

...kun yliopistossa tenttimateriaali ja joskus luennotkin ovat englanniksi.



Periaatteessa harvinaisemmat kielet varmasti avaavat mahdollisuuksia vaikka tietynlaisiin töihin, mutta kyllä mä silti valitsisin lapselleni pitkäksi kieleksi sen englannin, koska mun mielestäni englannin kielen taidosta ainakin tällä hetkellä on hyötyä paljon laajemmassa skaalassa asioita.



Sitten on tietysti nämä isot kielet kuten espanja ja kiina, joita kannattaisi osata, mutta jostain syystä aika huonosti niitä on kouluissa tarjolla pitkäksi kieleksi...