Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mieheni ei osallistu perheen arkeen

Vierailija
13.02.2008 |

Tähän pisteeseen ollaan siis tultu. Yritän kirjoittaa tilanteestamme lyhyesti.

Olen alle 30v nainen,naimisissa ja kolme lasta. Kaksi vanhinta ovat minun lasta jotka sain nuorena ja jäin lähes heti yksinhuoltajaksi. Kohta tapasin ihanan miehen joka osallistui lasten elämään ja parin vuoden jälkeen muutimme yhteen. Sitten tuli yhteinen lapsi.



Nyt nuorin on 5v ja mies ei tee enää mitään. Hän on vuosi vuodelta tullut etäisemmäksi,eikä enää siedä lasten ääniäkään. Lapset ovat jo tottuneet tilanteeseen eikä isiä koskaan häiritä. Mies tulee kyllä töiden jälkeen kotiin,kuskaa pienintä hoitoon ja kotiin. Minä työskentelen toisessa kaupungissa ja tulen eri aikaan kotiin,mutta yleensä ennen miestä.



Kun hän tulee kotiin hän menee olohuoneeseen katsomaan telkkaria tai nukkumaan ja tulee sieltä pois vasta ruoka-aikaan. Luonnollisesti minä teen ruoan aina. Mies syö ja menee takaisin olkkariin tai pihalle puuhaamaan omiansa. Hänen mielestä lapset pärjäävät itse.

Minä otan aina lapset mukaan menoihini ja kyläilen yksin lasten kanssa.

Sukulaiseni eivät enää näe miestäni. Kun meille tulee vieraita mies istuu olkkarissa omissa oloissaan.



Mies tekee rankkaa ulkotyötä jota hän käyttää syynä väsymykseen.

Mihinkään hän ei tule mukaan eikä edes halua puhua lomista.



Mitä hittoa teen tuolle miehelle? Takaisin yksinhuoltajaksiko,sitähän jo käytännössä olen..



Tulipa kuitenkin pitkä teksti!

Kommentit (17)

Vierailija
1/17 |
13.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kohtalotovereita?



ap

Vierailija
2/17 |
13.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja sellaista perhe-elämää, mitä haluat lapsillesi?

Ja sellainen isä-malli mitä haluat lapsillesi näyttää?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/17 |
13.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

ap

Vierailija
4/17 |
13.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hänellä on juuri tuollainen mies, tosin lapsia kaksi ja molemmat yhteisiä.



Syy miehen käytökseen on kaverini tapauksessa se, että hän ei haluaisi elää perhe-elämää, ei välitä lapsistaan ja toivoo ettei nykyisetkään olisi syntyneet.



Oikeasti voisi olla hyvä että lähtisit, jos olet yksinhuoltaja jo nyt niin miksei sitten virallisesti?

Vierailija
5/17 |
13.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuunteleeko hän, jos kerrot, miltä sinusta tuntuu?



Suostuisiko hän lähtemään parisuhdekurssille?

Vierailija
6/17 |
13.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä vitun prinsessaelämää sä odotit..



Olen epäillyt että mies on masentunut mutta en usko.



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/17 |
13.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

tai vaikka ei olisikaan, niin ei se välitä sinusta eikä lapsista YHTÄÄN!

Lähde nyt, kun vielä voit!

Vierailija
8/17 |
13.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Mies syö ja menee takaisin olkkariin tai pihalle puuhaamaan omiansa. Hänen mielestä lapset pärjäävät itse.

Mene perässä. Ota ne lapsetkin mukaan. Varsinkin pihalle puuhailemaan. VÄhitellen siitä tulee yhteistä puuhaa, yhteistä puhuttavaa jne. Älä ajattele, että miehen pitäisi tulla mukaan siihen, mitä te muut teette, tai järjestää jotain ekstralomia, vaan menkää te mukaan siihen, mitä mies puuhaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/17 |
13.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ärtyy vaan lisää.



Parempi olisit, että lähdet aina ex tempore jonnekin ilman lapsia. Näin mies JOUTUU ottamaan vastuuta. Ja jos jälkeenpäin kiukuttelee että joutuu olemaan oman/omien jälkeläistensä kanssa, voit avata keskustelun miksi hän kokee ettei se ole hänen velvollisuutensa.

Vierailija
10/17 |
13.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsia tosin vain kaksi ja molemmat yhteisiä. Eikä mies katso telkkaria vaan notkuu netissä. Mutta ei siis osallistu mihinkään, tulee syömään kun pyydetään. Ärtyy, jos yritän olla hänen seurassaan, pyytää tekemään kanssamme jotain tai jos lapset menevät hänelle jotain puhumaan. Saattaa vieraiden aikana hävitä yhtäkkiä ja löytyy sitten taas vaikka suljetun oven takaa tekemästä omia juttujaan.



Lapset ovat tosiaan aika tottuneita tilanteeseen. Hämmästyvät tavattomasti, jos isä joskus on hyvällä tuulella ja tulee oma-aloitteisesti vaikkapa junarataa rakentamaan.



Mun mies ON masentunut, diagnoosilla.



Voitais ihan hyvin erota minun puolestani ja lapsetkin, näin ajattelen, kärsisivät siitä ehkä vähän vähemmän kuin monissa muissa erotapauksissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/17 |
13.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei voi noin vain lähteä ja jättää lapsia tällaisen vanhemman huostaan. Se ei nimittäin toimi, että pakottaa toista ottamaan vastuuta. Mietipä hetki sitä vaihtoehtoa, että hän yksinkertaisesti EI OTA vastuuta. Millaista jälki on, kun itse palaa kotiin? Lapset ruokkimatta ainakin, ja sehän on vasta lievä tilanne.

t. 15

Vierailija
12/17 |
13.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


ei voi noin vain lähteä ja jättää lapsia tällaisen vanhemman huostaan. Se ei nimittäin toimi, että pakottaa toista ottamaan vastuuta. Mietipä hetki sitä vaihtoehtoa, että hän yksinkertaisesti EI OTA vastuuta. Millaista jälki on, kun itse palaa kotiin? Lapset ruokkimatta ainakin, ja sehän on vasta lievä tilanne.

t. 15

Totta tuokin. Mutta omalta osaltani en ymmärrä, miten joku voi elää parisuhteessa ja asua saman katon alla miehen kanssa, jonka huomaan ei uskalla jättää yhteisiä lapsia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/17 |
13.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

kuin miehesi olisi nyt vaan päässään päättänyt, että perhe-elämä on ihan hanurista, ja yli-itsekkäästi vetäytynyt kaikesta vastuusta siihen liittyen.



ELi tuntuu syyttävän sinua ja lapsia siitä, että on moiseen tilanteeseen edes joutunut, eikä osaa ottaa vastuuta joka hänelle kuuluu.



Ehkä tosiaan olisi helpompaa erota, mitä ihmettä tuollaisella miehellä edes tekee?

Vierailija
14/17 |
13.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt voidaan ihan hyvin ajatella, ettei sellaisella puolisolla tee mitään, joka ei kotia tai lapsia hoida. Vielä muutama vuosikymmen sitten oli ihan tavallista, ettei perheen isäntä edes osannut juuri laittaa ruokaa tai keittää kahvia - lastenhoidosta puhumattakaan.



Esim. mun oma isoisä oli tällainen. Kun mummu lähti jonnekin sukulaisiin vaikka pariksi päiväksi, teki ruoat valmiiksi pakastimeen ja pesi puhtaat vaatteet niin että niitä varmasti riitti. Ja mahdollisesti joku sukulaistyttö (kuten minä kymmenvuotiaana) keitti isoisälle kahvit.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/17 |
13.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minunkaan pappani ei osaa ruokaa laittaa ja itse olin 10-vuotiaasta aina keittelemässä kahvit papalle silloin kun mummon piti päästä johonkin reissuun...

Vierailija
16/17 |
13.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen kai ollut tyhmä kun jaksan tämän miehen kanssa. Tuntuu siltä kuin jokaisen hyvän päivän jälkeen jaksaa taas kuukauden tätä paskaa. Kyllä minä vain miestäni rakastan vaikka hän tuollainen onkin..

Tänään ilmoitin miehelleni että aloitan oman harrastuksen (ensimmäinen viiteen vuoteen) poissa kotoa,ja että hän saa olla lasten kanssa sen aikaa kun olen poissa,kerran pari viikossa. Siihen mies outoa kyllä ei edes sanonut mitään negatiivista.

Saa nähdä miten hän pärjää (= onko laittanut ruokaa ja onko kaikki hengissä kun tulen). On se vain niin että omaa aikaa on otettava vaikka väkisin jos ei muuten.





Mietin tässä että pitäisikä tämä ketju jättää puolivahingossa auki tai suosikkeihin että mies näkisi sen..





Ap jolla on jo parempi mieli.

Vierailija
17/17 |
13.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja monta vuodatusta olen tännekin jo kirjoitellut. Enää en jaksa vuodattaa, lohduttavaa kuulla että mä en ole ainoa jolla laiska mies...

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän neljä viisi