MÄ EN HALUA KETÄÄN TÄNNE HÖSÄÄMÄÄN!
Olen viimeisilläni raskaana, laskettu aika kolmen viikon kuluttua. Nyt äitini ja anoppini ovat yhdessä tuumin päättänee, että toinen tulee tänne meille viikkoa ennen laskettua aikaa ja on niin kauan, että vauvaa syntyy ja on viikon ikäinen. Toinen tulee sen jälkeen " vuoroon" ja on kuulemma pari viikkoa. Siis mitä ihmettä?!
Mammat olivat päätelleet, että emme jaksa villin pojan kanssa (2v.) kun olen viimeisilläni raskaana ja kun vauva on aivan pieni. Ja sitten olisi kuulemma niin kätevää, että täällä on joku poikaa katsomassa heti kun lähden synnyttämään!
Olivat molemmat soittaneet tästä miehelleni ja mieshän oli ihan innoissaan. Mä en kyllä halua tänne ketään säätämään, mutta mua ei uskota! Ovat siis vakaasti tulossa tänne, mieskin on sitä mieltä että hyvä olisi tulla, onko minulla mitään oikeutta kieltäytyä? Olisi kiva olla ne ekat hetket ihan vain perheenä... :(
Kommentit (32)
kuin pystyt ja sanot kantasi kohteliaasti mutta napakasti. Älä vielä kiellä heidän tuloansa synnytyksen jälkeen, eihän sitä tiedä miten POIKKI oikeasti on silloin kahden ipanan armoilla. Mutta voi kääk, itse en ainakaan jaksaisi kahta mammaa viimeisilläni.
Johtuu kuulemma vaan raskaushormoneista kieltäytyminen... Mä en halua ketään tänne useiksi viikoiksi asumaan, en olisi halunnut ennen raskautta ja tuskin sen jälkeenkään.
ap
mustakin olisi ollut vaikeaa ja varsinkin kun olin aika huonossa kunnossa ja taahasin yöt ympäri kämppää, enkä saanut nukuttua.
ei auta muu kuin soittaa kummallekin mamsulle ja sanoa lujasti että prkl tänne ette tule onko selvä
Tai sano suoraan, että haluatte olla rauhassa.
sanoisit niille että ottaisivat sen 2vuotiaan vaikka hoitoon luoksensa että saisit olla rauhassa ja tutustua ensin itse kaikessa rauhassa uuteen tulokkaaseen?
jos olisin viimeisilläni tai vastasyntyneen vauvan kanssa ( meilläkin ollut 4kpl) ja vielä viikoiksi, huh!
Onneksi meillä riitäisi kertasanomisella että ettekä muuten tule!
kelpaa mikään täällä jaettu neuvo, puhua ei voi kun ei uskota jne. Joten miksi edes valitat täällä?
Halusin pesimärauhan ja olin erittäin tyytyväinen kun kantani kaikille tein selväksi. Pikkukakkosesta tein saman 2 viikon porttarin, tosin se supistui vain viikon mittaiseksi, kun koin jo olevani valmis ottamaan vieraita vastaan. Kukin perhe taplaa tyylillään. Kyllähän mummut ja mammat jyrää jollei itse varmista että sanoma on vastaanotettu ja ymmärretty.
Lapsillani on ikäeroa alle 1,5v ja ihan hyvin pärjäsin vauva-ajan.
Ihan oikeasti, luonto on ihmeellinen, eläimetkin vetäytyvät omaan rauhaan synnyttämään tai viime päivinä ennen synnytystä.
sinulla joku mukava ystävä jonka luokse voisit rauhassa mennä punkkaamaan viimeiset päivät? hösätkööt mammat sitten 2 vuotiaan kanssa teidän kotona?
Soitat molemmille mummeleille ja teet asian selväksi. Käytä vaikka tätä lausetta: hyvinvointini takia on täysin välttämätöntä, että saan olla omassa rauhassani. Kodissamme ei voi olla perheen ulkopuolisia, ei aikanaan vuorokauden ympäri.
keskustelussa tämä ap on jo monta kertaa sanonut että nämä mammat ei tahdo uskoa mitään ja sanominen ei ole vaihtoehto joten eipä paljoa jää muuta jäljelle
Jos on, niin lukot vaihtoon. Ovikellosta patterit pois.
Minä otin ja vieläkin harmittaa, että toinen lapsemme vietti enemmän aikaa mummonsa sylissä vastasyntyneenä kuin minun! Vaikka anopista oli apua, juuri tuo uunituore aika kuuluu minusta vain omalle perheelle!
Meillä syntyi neljäs vauva, ja esikoinenkin vasta 5 v. Äitini olisi mielellään tullut häsäämään tänne " avuksi" , mutta meillä olisi kyllä sisarukset menneet ihan villeiksi, eli käyttäneet erikoistilannetta ts. vauvan syntymää ja mummin läsnäoloa hyväksi. Sen sijaan me tavallaan pesimme omissa oloissamme koko perhe ekat pari viikkoa, ja se oli hyvä ratkaisu meille.
Aika harva täällä olisi ottamassa avosylin vastaan tällaista " apua" . Tuskin me kaikki niin täysin hormonihuuruissa ollaan.
Loukkaavinta tuossa on se, ettei sun toiveita kunnioiteta ja ylipäätään aika alentuvaa suhtautumista ap:ta kohtaan.
kuvitellakaan, että joku voisi tulla toisen kotiin ilman lupaa. Nyt on viimein aika kasvattaa välimatkaa; ei toisten asioihin voi noin puuttua.
Olen nimittäin aina ollut omissa oloissani viihtyvä tyyppi.