Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Eskarilasien palautekeskustelu, ruisleipäongelma =)
20.11.2008 |
Poika on ollut ennen eskaria pph:ssa ja aloitti eskarin päiväkodissa.
Äänteiden kuuleminen ja numerot ym. hyvin hallussa.
Mutta yhtään positiivista palautetta ei kuule. Nuokin asiat kun kysyin, että miten nämä hallitsee.
Tärkeimpiä kysymyksiä mielestä ovat mm. se, että miten toimii ryhmässä, miten osaa ottaa muut huomioon, miten jaksaa kuunnella ohjeita, miten malttaa tehdä tehtäviä. No näitä sitten lähinnä minun aloitteestani käsiteltiin ja ihan normaaleja (kaiketi) ongelmia on.
Kuitenkin suurimpia asioita, joista keskusteltiin on pojan syöminen. Tai oikeastaan mitään muuta ongelmaa ei ole, paitsi se, ettei poika syö ruisleipää.
Pienenä on ollut paljon ongelmia, koska on aina ollut helposti oksentanut, mikäli kurkkuun mennyt rakeista ruokaa tai leipää (alkoi helpottamaan n. 4 vuoden iässä). On siis käytännössä aina kieltäytynyt kaikesta leivästä. Toki sitä on kotona aina yritetty tarjota, mutta en ole voinut pakottaa, kun kuitenkin puurot menee erittäin hyvin alas, eli viljaa saa sitäkin kautta. Kotona muut syövät paljonkin leipää, joten esimerkkiä näyttävät vanhemmat ja muut sisarukset.
Kotona ollaan yhdesä leivottu sämpylöitä ja niitä suostuu syömän. Päiväkodissa ovat saaneet syömään sämpylöitä ja muuta vaaleaa leipää, mutta ei ruisleipää. Sanoin, että onhan tuo jo minusta hyvä edistys, että on kuitenkin muutakinleipää suostunut syömään.
Sitten on aamuisin alkanut ilmetä itkuisuutta ja meni monta viikkoa, ennekuin sai sanottua, että häntä niin jännittää se välipala. Kertoi, että kun on pakko syödä sitä ruisleipää. Ymmärrän toki, että pitäisi maistaa, mutta jos ei sitten mene muuten alas, niin voiko pakottaa? Olen sanonut, että maistat ja jos ei maistu, niin sanot, että ei maistu ja juot vaikka sitten vain maitoa. Sano, että jotkut jo siellä hänelle nauravat, kun ei voi sitä ruisleipää syödä.
Keskustelussa halusivat kuitenkin kirjata tavoitteisiin, että saataisiin syömään sitä ruisleipää. Itse yritin ehdottaa, ettei kuitenkaan pakoteta ja tehtäisi asiasta liian suurta haloota. Toki on hyvä opettaa, että maistetaan, mutta voiko sen jälkeen pakottaa? Loppuukohan se siihen, jos poika taas alkaa oksentelemaan...
Perustelivat sillä, että koulussakin on pakko syödä ruisleipää...
Voiko se olla niin suuri asia, ettei syö ruisleipää. En ole kuitenkaan vaatimassa mitän erikoiskohtelua, että olisi jotain muuta vaihtoehtoa. Meillä kuitenkin on kotona aina löydetty muita vaihtoehtoja. En vain voi pakottaa syömään ruisleipää, koska sen näkee, miten vaikeaa se on. Muuten syö ruokia ihan hyvin.
Enkö ymmärrä jotain perustavanlaatuista asiaa vai häh?
Kommentit (50)
ihan siitä et koulussa(!) piti ala-asteen syödä joka päivä vähintään puolikas näkkileipäpala. Näin aikuisena puolikas tuntuu tosi pieneltä mutta minulle lapsena se oli ISO. Enpä sitten syönytkään näkkileipää ollenkaan ennen kuin vasta joskus reilusti yli parikymppisenä aloin tykkäämään! Eli kannataa todella miettiä ennen kun alkaa pakolla syöttämään. Maistaminen tietty eri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valita ylemmäs, jos ei tolkku muuten löydy.
voivat sitä sitten käyttää pakkosyöttön perusteena.
Me ainakin saatiin ohjeita syömisen harjoitteluun JA puheterapeutin lausunnon, jossa nämä harjoittelu suunnataan kotiin ja kielletään päiväkodissa ko. ruuan syöminen.
Ruisleivän syöminen ei voi olla pakollista, eikä se edes ole välttämätöntä. Itse peruuttaisin tuon kohdan tavoitteista ja lopettaisin (vaatisin lopettamaan) koko pakottamisen.
Toki ymmärään säännön, että pitää maistaa, mutta olen tätä jo monta vuotta yrittänyt ja nähnyt, ettei se sillä maistamisella pojan suussa paremmaksi muutu. Emme ole vaatineet mitään erikoiskohtelua esim. muita vaihtohetoja ja sanoin näin siellä keskustelussakin.
Esim. pph ei ikinä ottanut asiaa puheeksi, eikä kokenut sitä sen suuremmaksi ongelmaksi.
En kyllä osaa mennä lääkäriinkään sanomaan, että ainoa ongelma on, että ei suostu syömään ruisleipää. En ole kyllä käynyt isommankaan lapsen kanssa kun ei suostu syömään porkkanoita tai herneitä.
Jos pojan itkuisuus ja pelko välipalahetkestä ei lopu jonkin ajna kuluttua, niin pyydän heidän lopettamaan tuon pakottamisen.
Valitettavasti ymmärrän henkilökuntaa. Kaikille pakko olla samat säännöt, muuten yks sun toinen alkaa vaatimaan vaihtoehtoja eikä siitä tuu mitään. Eriasia jos on allerginen, niin sitten selitetään muille, miksi joku muu saa poikkeavaa ja muut ei.
Joten käy lapsen kaa lääkärillä ja juttele asiasta..... en oikein muuta osaa sanoa. Koulussa todellakin pakotetaan maistamaan kaikkea. Ja joskus leipänä on aika usein pelkkä näkkileipä ja karkeaahan se on sekin.
Esim. meidän pojan koulussa keittopäivänä opettaja pakottaa kaikki syömään leipää!!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
todellakaan ei tarvitse tehdä nyt jostain ruisleivästä noin isoa kynnystä lapselle!!!
Suurin osa maailman ihmisistä ei ole kuullut mistään ruisleivästä saati sitten että sillä on mitään merkitystä pystyykö /osaako tai haluaako sitä syödä. Älä anna henkilökunnan jyrätä ylitsesi tällaisessa asiassa!
mene perheneuvolaan lapsen pelkojen ja itkuisuuden takia. Etteköhän saa psykologilta lausunnon, jossa todetaan, että syömään pakottaminen loppui jo 1900-luvulla.
Sinun tulee puolustaa lastasi ja estää pakkosyöttäminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos vastaava tulisi eskarissa vastaan, kieltäisin ehdottomasti ja kantelisin ammattitaidottomasta opettajasta.
Tuo ei ole mitään niskurointia.
Itse en ainakaan suostuisi siihen että lapseni pakotettaisi hoitopaikassa syömään jotain. Syö jos syö ja jos ei syö niin ei syö. Lapsen ravinnon monipuoliuudesta huolehtiminen kuuluu kuitenkin pääsääntöisesti vanhempien tahtäviin.
Ja jos lapsi nyt ei siitä ruisleivästä tykkää, niin miksi ihmeessä sitä pitäisi syödä? Miksi siitä pitää tehdä maailmaa isompi asia, jos lapsi kuitenkin muuten syö hyvin ja monipuolisesti? Ei hänen ruokavalionsa ja elämänsä ja terveytensä todellakaan kaadu siihen ettei syö ruisleipää!! Kuinkahan monta miljoonaa sellaista kansaa maailmassa elää, joilla ei ole minkäänlaista hajuakaan siitä mitä on ruisleipä!!
Kaverini lapselle puhkesi päiväkodin aloittamisen jälkeen migreeni, ja kun asiaa selviteltiin niin kävi ilmi että häntä pakotettiin siellä syömään vaikka oli jo oksentanut kerran syömänsä ruuat. Lapselle kehittyi asiasta valtava stressi ja kun hoitopaikkaa vaihdettiin, kaikki palautui normaaliksi.
Suosittelisin että keskustelet asiasta vielä hoitopaikassa. Esikoulun päätavoitteeisiin kun ei todellakaan kuulu ruisleivän syönti!!
t. päiväkodin täti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei meilläkään ole totuttu syömään kotona mitään halpoja ruhonosia tai juureksia vaan kunnollista sisäfilettä ja kevyesti höyrytettyjä tuoreita ja arvokkaita ulkomailta tuotuja erikoisvihanneksia, ja ruoka tuodaan pöytään kauniisti katettuna. Lisäksi meillä syödään paljon etnisiä ja cross kitchen -ruokia, eikä meillä todellakaan kokki laita mitään suomalaisia perinneruokia, jotka ovat peruja niiltä ajoilta, jolloin kunnollisia elintarvikkeita ei edes saanut. Päiväkodissa sanoivat, että lapseni pitäisi muka syödä samaa ruokaa kuin muutkin, mutta minusta se on lapseni kiduttamista ja aionkin ottaa asiassa yhteyden päivähoitotoimen johtajaan. Kummallista kun kaikki pitää latistaa aina samaan muotiin. Ilmeisesti jotkut vaan ovat niin kateellisia niille, joilla on varaa syödä kotonaan parempaa ruokaa.
Puheterapeutti tutkii syömistilanteen ja tekee havaintoja siitä mikä aiheuttaa ongelman. Yli- ja aliherkkyyksiä pystytään eri tavalla harjoittelemaan. Esim. muilla vastaavilla karkeuksilla. Tai samalla maulla, mutta eri karkeudella jne. Tai kylmyys/ lämpimyys eroilla, harjaamisilla ym. tuntoharjoitteilla.
T:7
Sisältö jatkuu mainoksen alla
näkkäriä. Toisina päivinä voi valita tumman leivän myös.
Tosi harvoin on vaaleaa leipää tarjolla.
Ja kouluateriaan opettajat (monet) velvoittavat ottamaan myös leivän. Eli kyllä se aika tärkeetä olisi oppia sitä ruisleipää syömään.
Sen lisäksi myös ravintosisällön takia kannattaa opetella.
lähete foniatrille (joka tutkii elimellistä vikaa suun alueella) ja samaten saatiin suujumppaohjeita, joilla parannettiin lapsen kykyä syödä karkeampaa ruokaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaan ruisleipää halua syödä, niin miksi ihmeessä ne yrittää pakottaa lapsen siihen? Lapsi joko syö sitä tai ei..ei mielestäni voi pakottaa siihen.
Ihan yliarvostettua muutenki koko leipä...hiilareita täynnä.
Eikö riitä, että syö sitä itse ruokaa ihan kohtuullisen annoksen. Varsinaisen ruoan syömisesssä ei ole mitään ongelmaa. Ei nykyään enää karkean ruoankaan syömisen kanssa. Mutta tätä ruisleipää ei vaan saa alas.
Saman ravintosisällön kuin mitä ruisleivässä on saa varmaan jo puurosta, jota syö lähes joka aamu (kotona). Teen erilaisia puuroja, joten hieman ruistakin on joskus mukana.
En voisi edes kuvitella, miten loukkaantunut ja vihainen olisin, jos minua nyt pakotettaisiin syömään jotain sellaista mistä en oikeasti pisä, kuten esim. maksakastike, maksalaatikko (sama onko rusinoita vai ilman).
Mietin vain, että voidaanko pakottaa ja miten se voi haitallisesti vaikuttaa?
Keskustelussa opettaja, jotenkin hyväksyi senkin, kun pojat olivat kiusanneet tästä ruisleivästä poikaa. Sanoi, että niin ne lapset huomaavat asioita. Toki huomavat, mutta onko siitä kiusaaminen ja sille nauraminen hyväksyttävää? Sen verran pieni paikka, ettei eskarin vaihto onnistu, koska ei ole muita eskareita...
Ehkä se on vaan täällä maalla vaikea ymmärtää, ettei joku pidä "naapurin pellon jyvistä" leivotusta ruisleivästä.
Meillä kotiharjoittelu on jonkin verran auttanut, mutta vieläkin on muutama ruoka-aine (kuten sipuli), jotka väistämättä aiheuttaa oksennusreaktion osuessaan kurkkuun... Ja sieltä tulee sitten koko päivän ruuat ylös! Pakottaminen ei ole ruokailun kohdalla ikinä oikein, syöminen perustuu aikuisillakin vapaaehtoisuuteen. Syömishäiriöitä tutkineet asiantuntijat ovat selvittäneet, että iso osa näistä häiriöistä juontaa juurensa pakkosyöttämisestä tai muusta ruualla ahdistamisesta... Jos ap:n lapsi muuten syö ruokansa mallikelpoisesti, niin tuskin se ruisleipä saa olla mikään kynnyskysymys, varsinkin jos poika on sitä maistanut, mutta ei silti opi sitä syömään. Meitä on moneksi, samoin ruokamieltymyksiä. Ja toiset vaan ihan oikeasti on "herkkäkurkkuja" ja sille ei voi kerta kaikkiaan mitään. Tuskinpa oksennuttaminen on mikään rakentava ratkaisu...
pääruokaa voidaan velvoittaa MAISTAMAAN, mutta muuten on oppilaan asia mitä syö ja miten paljon. Ihme pelottelua täällä. pakkosyöttäminen on sairasta ja sairasta on myös tuo kiusaamisen hyväksyminen. mutta täällähän mammat sen hyväksyvät -- esim. naisparille ei saa antaa lapsia, ettei niitä sitten kiusata eikä erikoista nimeäkään ettei vaan kiusata. Aikuisten tehtävä on näyttää ettei kiusaaminen ole missään tilanteessa sallittua, Ei lasten eikä aikuisten kesken. Eikä aikuinen voi kiusata lasta pakkosyöttämällä -- samat säännöt pätee!
enpä ole ennen kuullut moista.
Itse olisin todennut, että ruisleipää ei ole pakko syödä, siihen ei kukaan ole kuollut ettei leipä maistu.
Ja puheterapeutille menisin jos on puheen kanssa ongelmia, en sen vuoksi ettei syö jotain.
En mäkään syönyt kesäkeittoa kun siitä tuli pää kipeäksi ja ihan täysjärkisiä tässä ollaan aikuisenakin :)
niin, mutta onko lapsi todellakin vietävä puheterapeutille sen vuoksi ettei syö leipää? Onko se oikeasti tarpeellista jos syö muuten hyvin?
Aikamoista hommaa sanon minä, itse en suostuisi. Entä jos ei tykkää maidosta niin pitääkö sitten lähteä puheterapeutille?
Alue: Aihe vapaa
Valitettavasti ymmärrän henkilökuntaa. Kaikille pakko olla samat säännöt, muuten yks sun toinen alkaa vaatimaan vaihtoehtoja eikä siitä tuu mitään. Eriasia jos on allerginen, niin sitten selitetään muille, miksi joku muu saa poikkeavaa ja muut ei.
Joten käy lapsen kaa lääkärillä ja juttele asiasta..... en oikein muuta osaa sanoa. Koulussa todellakin pakotetaan maistamaan kaikkea. Ja joskus leipänä on aika usein pelkkä näkkileipä ja karkeaahan se on sekin.
Esim. meidän pojan koulussa keittopäivänä opettaja pakottaa kaikki syömään leipää!!!!!