G: Miten vanhempanne ovat suhtautuneet raskausuutisiinne?

Olin silloin 32 vuotias :)



Toka raskausuutinen oli odotettu juttu.



Kolmannesta olivat aivan kauhuissaan, että kuinka me ikinä saadaan kolme lasta elätettyä.

Samoin nykyiset appivanhemmat. Ex-anoppi sen sijaan oli kuin myrkyn niellyt ja sanoi vain, että pitikö hänestä nyt alkaa mummoa tehdä...

appi, ei mitään

anoppi, " no sehän on hieno juttu."

oma isä, ei mitään

äiti, iiiihhhhhh-ihanko totta, iiiikkk, ihhhaanaaaaaaAAAAAAAAAA! (eli repesi täysin)

Samoin kaikkiin muihinkin asioihin, naimisiin meno yms.

Olimme olleet yhdessä jo yli kymmenen vuotta, joten osasivat jo ehkä vähän odotella. Samoin anopin muistan olleen ihan innoissaan, appikin oli kai ihan tyytyväinen.



Toisen lapsen kohdalla ei ole jäänyt muistikuvaa.

Äitini taisi sanoa aha ja käveli ulos. Isäni kysyi ekana, että aiotko pitää sen.



Parin tunnin juttelun jälkeen, he olivat kauhuissaan ja innoissaan vuorotellen. Nyt he ovat maailman parhaat mummu ja vaari, eivätkä voisi enää rakastaa lasta enempää!!!

omat vanhemmat innoissaan ja miehen vanhemmat kauhuissaan koska ei olla naimisissa.

äiti on ollut jokaisesta raskausuutisesta kauhuissaan, isä on onnitellut sydämellisesti, anoppi kahdesta ensimmäisestä (varsinkin ensimmäisestä) onnellinen, appi samoin, niiden jälkeen ovat olleet sitten hiljaisia (eivät varmaan ymmärrä miksi lapsia " pitää tehdä" enemmän kuin kaksi).