Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miehen ex alkaa olemaan mun pakkomielteeni!!!
22.01.2008 |
Olen ollut mieheni kanssa n. puolen vuoden ajan. Tiedän miehen exän. En tunne häntä, mutta tiedän tutun tutun kautta. Mä jatkuvasti vertaan itseäni tähän exään. En siksi, että olisin rumempi tms., vaan siksi, että haluan olla parempi kuin hän, joka tavalla. Rakkaampi miehelleni kuin hän oli koskaan.
Mua itseänikin jo ehkä rasittaa tämä ja miestä varsinkin kun kyselen, että mites exän kanssa...
Ilmeisesti mulla on hiton huono itsetunto? Miten tästä eroon?
Kommentit (40)
Olen myös ollut erittäin mustasukkainen ihminen suhteen alussa, hommasin oman elämän ja harrastuksia niin ei kyllä kerennyt miehen menneisyyttä / tekemisiä vatvomaan. Jos OMISTAT vuorokaudesta 24h kumppanillesi niin ei ihme jos alkaa toisen touhut epäilyttämään. Aivan varmasti se miehesi eksä on ollut silloin aikanaan ihana yms mutta NYTTEN miehesi seurustelee sinun kanssasi ja JUURI SINÄ olet hänen elämänsä nainen. Niin kuin aikasempi kirjoittaja kysyi: Mikä olisi pahinta mitä tapahtuisi jos miehesi jättäisi? Kun tiedostat tämän asian niin huomaat pikku hiljaa pääseväsi omistushalusta / mustasukkaisuudesta. Mustasukkaisuus / vertailu johtuu aika usein myös siitä huonosta itsetunnosta ja sinun pitäisi kaivaa menneisyydestäsi miksi niin? Etäinen isä? Vanhempien ero / alkoilu ? Se voi olla joku pienikin juttu mutta se on vaan jäänyt mielesi sopukoihin. Kaiva se esiin ja käsittele se kaikella mahdollisilla tavoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edelliseen kirjoittajaan viitaten... Tiedän, että mulla varmaan todella on huono itsetunto ja mulla on kyllä melko varma tieto, mistä se johtuu.. Lapsuudestahan se. Mua ei koskaan kehuttu! Aina piti olla kaikessa parempi. Kehuminen oli luokkaa:" ihan hyvä, mut jos olisit.. niin.." Ei pahalla tarkoitetettua varmasti, mutta laittaa mut aina hakemaan hyväksyntää ja yrittämään aina enemmän. En ole itsekään mihinkään tyytyväinen.
Niin, ehkä se aika auttaa. Kyllä mä tiedän, että mies haluaa olla nimenomaan mun kanssani ja kyllä mä ymmärrän senkin, että ne eksät on haavoittuvia ihmisiä, ihan niinkuin minäkin. Syvällä sisimmässäni tiedän, että miehen ex varmasti vihaa mua kun olen " vienyt" hänen miehensä. Se tuntuu myös pahalta, ei mun ole ollut tarkoitus häntä loukata. Mä rakastuin, mies rakastui muhun. Päätöksen erosta hän teki itse mun milläänlailla painostamatta.
ap
Kantakaa nyt aikuiset ihmiset vastuut teoistanne reippaasti ja lopettakaa tuollainen syyllisyydentunnossa vellominen. Exä on exä ja vaikka joskus on niillä varmaan mennyt hyvin ja luulleet olevansa rakastuneita (ei kai ne muuten olisi yhdessä olleet), niin nyt se mies on sun kanssasi. Ymmärrettävää tietysti että pelottaa että mies tekee saman tempun taas, rakastuu kun alkaa olla tylsää, mutta sellaista elämä on, se ei pelaa joka pelkää!
että nyksä velloo kaikenlaisissa mustasukkaisuuden ja alemmuuden tunteissa verratessaan itseään minuun. Asiaa ei paranna ulkopuolisten asenne, jonka mukaan nyksä on muhun verrattuna mitättömyys. Itse en ole alentunut lyömään löylyä kiukaalle millään lailla, mutta valehtelisin, jos väittäisin, etten tunne vahingoniloa. Sitä saa mitä tilaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sulla on todellakin itsetunto- ongelma. Hei, harvoin tapaa ihmisen ilman menneisyyttä.. Niin se vaan on ja ihan turhaan murehdit jo tapahtunutta, katse tulevaisuuteen.. Koskaan ei tiedä, mitä eteen sattuu, siispä nautitaan tästä hetkestä siskot!
ajattelin aina, että exä on jotenkin ollut sille suurempi rakkaus kuin minä, koska oli ajatellut avioliittoa hänen kanssaan, muttei minun. Nyt ollaan oltu jo 6 vuotta yhdessä, ollaan naimisissa ja exä on aikalailla unohtunut! En tosin vieläkään halua, että ovat missään tekemisissä keskenään. Kyllä se siis ajan kanssa voi helpottaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisin tätä exän takia, mieheni takia ja myös itseni vuoksi. Mies ei kuitenkaan ole tähän vielä valmis. Vois helpottaa kaikkia kun tietäis miten ne asiat on.. Ollaanko kavereita vai ei. Tietäisin silloin myös sen, että onko se exä päässyt erosta yli vai vieläkö haikailee mieheni perään.
Mitäs tähän sanotte?
ap
Jos sun mies rakastaa sua, niin sen tehtävänä on pistää välit tyystin poikki exään, jos asia sua vaivaa/harmittaa.
Mulla oli vähän samanlainen tilanne: " vamppasin" , kuten joku kauniisti kirjoitti mieheni, joka siis seurusteli (10 vuotta!) ja koska mies oli minusta yhtä epävarma, kuin minä hänestä, niin piti exää lähellä, vaikka olikin mulle 100% uskollinen ja rakastunut. Ei vaan uskaltanut päästää irti exästä pitkän yhteisen historian jälkeen ja kun ei minua tuntenut vielä kunnolla. Ymmärretävää nyt muttei silloin!!!!!=).
Exä myös tiivisti piti häneen yhteyttä. No pikku hiljaa tilanne muuttui. Muutaman kerran kyllä annoin ukaaseja siitä, kuinka tässä mun mielestä pitäis toimia ja käytin esimerkkinä miehelle, että olisko kiva tilanne toisin päin. Soittelisin, korjaisin vähän autoa, kävisin kahvilla etc. No miehelle meni jakeluun ja pisti välit totaalisesti poikki.
MUtta mutta.... se ei vielä riittänyt poistamaan omaa epävarmuutta.
Sitten kelasin, että mikä olisi pahinta mitä tapahtuisi??? Sekö että mies menis takas exän luo (tuskin edes takasin ottais!!!) ja totesin, että vaikka miestäni rakastan täysin sitoutuneesti, aidosti,lujasti paljon. Niin ei se minun maailmaani kaatais. Ketään ei voi omistaa.
Kerro miehellesi rehellisesti tunteistasi ja yrittäkää yhdessä ne ratkaista. Ja jos miehesi palaa exänsä luo, et sille mitään voi, eikä sun pakkomielteilyt auta asiaa yhtään, ainakaan sun eduksesi!
Selkä suoraksi, ryhtiä elämään! Mies ei sinusta ihmistä tee, eikä sun arvoas määritä, koskaan!!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies sanoi, ettei halua tavata sitä, koska oli mielestään tehnyt eron selväksi jo kertaalleen. Ei minustakaan olisi hyvä idea. Parhaiten exät unohtuvat kun niitä ei tapaa.
Mua jotenkin vaan ällöttää se ex vaikkei hänessä varmaankaan mitään vikaa ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap, minäkin kehotan ottaamaan itseäsi niskasta kiinni ja unohtamaan koko eukon! mennyt on mennyttä, aika parantaa.
Se vielä on niin, että tämä miehen ex tulee aina olemaan " elämässämme" , koska tuli raskaaksi miehen serkulle... Mä tiedän mistä sä puhut, kun vertaa itseään ihan kaikkeen! Ja haluaa olla parempi. En tiedä mistä se johtuu. Me ainakin miehen kanssa puhuttiin siitä, ja mies sai kyllä (monien vakuuttelujen jälkeen) itseni tuntemaan " paremmaksi" ja hänelle oikeasti, mitä taas se ex ei ollut, jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En vapaaehtoisesti lähde vierailulle heidän luokseen, mutta olen kyllä ajan kanssa huomannut ettei mies haikaile exän perään. Ärsyttävää on se, kun tiedän miehen menettäneen poikuutensa tälle jne. Mutta tässä exässä oli sellaisia piirteitä (esim. viinankäyttö) jota mies ei kestänyt.
ja oletan että saatat olla sairaan mustasukkainen, ja oletan että sulla on ehkä samasta asiasta ongelmia edellisissä suhteissa. (olen nimittäin vähän samanlainen :( ....)
Ongelmia tulee, ei eksästä vaan miehesi ei ehkä kestä sinulta tuota jos et saa sitä hallintaan ja päätäsi kasaan.
en tiedä onko siihen jotain ammattiapua, minulla on auttanut vain monta vuotta ja monta rikkoutunutta suhdetta.
Itsetuntoa paransi lähinnä onnistuminen muissa asioissa, opiskelu, työnsaanti, elämänhallinta. Pitää saada se keskipiste pois sieltä miessuhteesta tai olet vielä tosi pahassa jamassa, sitähän sietää miehiltäkin ihan mitä vaan kun on liian huono itsetunto.
ja oletan että saatat olla sairaan mustasukkainen, ja oletan että sulla on ehkä samasta asiasta ongelmia edellisissä suhteissa. (olen nimittäin vähän samanlainen :( ....)
Ongelmia tulee, ei eksästä vaan miehesi ei ehkä kestä sinulta tuota jos et saa sitä hallintaan ja päätäsi kasaan.
en tiedä onko siihen jotain ammattiapua, minulla on auttanut vain monta vuotta ja monta rikkoutunutta suhdetta.
Itsetuntoa paransi lähinnä onnistuminen muissa asioissa, opiskelu, työnsaanti, elämänhallinta. Pitää saada se keskipiste pois sieltä miessuhteesta tai olet vielä tosi pahassa jamassa, sitähän sietää miehiltäkin ihan mitä vaan kun on liian huono itsetunto.
Itse en milloinkaan ole verranut itsenäni exään. Tiedän, että mieheni rakastaa minua, ei hän haikaile exän perään.
Epävarmuuteesi tulee tekemään hallaa suhteellenne :(
Ex-ongelma johtuu myös siitä, että mieheni seurusteli tän exän kanssa vuosia. Ja mieheni jätti hänet.. minun takiani. Olen epävarma ja haluan varmistaa, että mies pysyy minun rinnallani.
ap
Itselläni hiukan samoja ongelmia. Uskon kyllä, että mies rakastaa minua ja tahtoo olla juuri minun kanssani, mutta joskus olen mustasukkainen siitä ajasta, jonka hän vietti eksänsä kanssa. Ei kovin järkevää. Yritän vain työntää nuo ajatukset mielestäni. Aika on auttanut tässä. Olen pitänyt viisaampana olla puhumatta tästä miehelle, koska kuulostan omasta mielestänikin idioottimaiselta.
Minun tapauksessani näitä mustasukkaisuustunteita lisää se, että eksä oli selvästi mieluisampi miehen vanhemmille ja sisaruksille ja jotkut hänen ystävänsäkään eivät ole mm. viitsineet opetella minun nimeäni vaan sanovat minua eksän nimellä. No okei, se on hiukan samantapainen, muutaman kirjaimen erolla, mutta silti.
Alue: Aihe vapaa
ei se siitä johtu että ihminen olis tarkoitettu vaan yhdelle, vaan siitä että ihmisen on kauhean vaikeaa kasvaa omilla jaloillaan seisovaksi, tunteistaan itse vastuussa olevaksi aikuiseksi. Ja siksi suuri osa suhteista on tuollaisia jännite- ja vääränlaisia riippuvuussuhteita. Mitkä on täynnä hylkäämisen pelkoa.
Mun mielestä tuohon auttaa kanssa elämän tasapainottaminen; oman tilan ottaminen muilla elämänalueilla, jolloin miehestä tulee oikea kumppani eikä riippuvuussuhde ja elämän sisältö.
Se auttaisi myös että harrastaisi sen verran itsetutkiskelua että näkisi ne ex-puolisot haavoittuvina ihmisiä eikä minään kilpakumppaneina, samoin kuin näkisi parisuhteen mahdollisuuden lahjana eikä valtataisteluna.
kasvaminen, se tuohon auttaa.