Kuinka kauan voisit asua anoppisi tai oman äitisi kanssa saman katon alla?

ekan viikon jälkeen alkaa jo oireilla.

En kestäis kumpaakaan sen kauenpaa, vaikka ihania ihmisiä ovat molemmat.

oman äitini kanssa ehkä kestäisin mutta äidin miehen kanssa vois mennä hermo hyvin nopeesti, anopin kanssa en varmaan kauaakaan kestäis vaikka onkin tosi mukava, on se vaikeeta toisen nurkissa asua.

mutta anoppilassa en päivääkään

Oman äitini luo muuttaisin vaikka heti, jos pyytäisi. Siellä voisin kuvitella asuvani ihan vakituisestikin.

en päivääkään.

Anopin kanssa viikon korkeintaan 2.

mutta esim. mökillä hermo kiristyy parin päivän jälkeen. En siis voisi asua kummankaan kanssa yhdessä.

Anopin kanssa max. viikko, ei tulis riitaa mutta hermot menisi.

Anopin ehkä muutaman viikon-kuukauden (alkaisin kaipaamaan yksityisyyttä, vaikka anopista pidänkin).

Vierailija:

oman äitini kanssa ehkä kestäisin mutta äidin miehen kanssa vois mennä hermo hyvin nopeesti, anopin kanssa en varmaan kauaakaan kestäis vaikka onkin tosi mukava, on se vaikeeta toisen nurkissa asua.

Lohduttavaa kuulla, että muillakin näin... Ihania ihmisiä molemmat mutta kahden tai kolmen sukupolven elo saman katon alla-> varma perheriita.. Muutaman yön kyläily ok, mutta että viikoiksi...

Olemme tosi läheisiä, ja aivan samanlaisia. Näytämme tunteemme, itkemme, nauramme, ilotsemme, riitelemme.. Mutta 2 viikkoa kun tulisi täyteen niin johan räjähtäisi.



Anopin kanssa varmaan voisin asua vaikka kuukausia saman katon alla. (ollaan kaksi viikkoa putkeen oltukin)

Anoppi on etäisen viileä. Asiallinen. Ei sanele omia mielipiteitään ellen itse kysy neuvoa/apua/mielipiteitä. Kuitenkin kiva juttukaveri, muttei löpise turhia.

Tulemme toimeen hyvin, vaikkemme mitään ystävyksiä olekaan. emme myöskään inhoa toisiamme.

Meillä on siis hyvin neutraalit välit, asialliset.

Riitaa vältän aina viimeiseen asti. Anopin kanssa emme koskaan riitele eikä meillä ole eripuraa. En vain jaksaisi muuten.



Äitini kanssa tulee eripuraa mutta vältän aina sanomisia, kun äiti muuten räjähtää ihan totaalisesti, alkaa marttyyrimaisesti mököttää ja riehuu muuten vaan.



En kestä sitä enää lainkaan, siksi myötäilen vaikken olisi pätkääkään samaa mieltä.

Kuukausi äidin luona (meillä vesivahinkoremppa) tuntui toooooodella pitkältä.



2 kuukautta meni nopeasti, kun äiti asui meillä ollessaan kahden muuton välissä.



Anopin luona en voisi asua lainkaan. olen joskus ollut tön yli ja se saa riittää. Jos anoppi tulisi meille, olisi se taas mulle helpompaa, mutta anopille ei. Se tietää, että mun reviirillä ei kukkoilla ;)

mutta saman katon alla voisimme asua ehkä päivän tai kaksi ennen kuin jommallakummalla palaisi hihat. Anopin kanssa taas voisin asua samassa asunnossa pidempäänkin, olemme pari viikkoa asuneetkin saman katon alla, mutta en välttämättä kuukausitolkulla.

mutta anopilla max 2 päivää :) Anoppi todella mukava mutta ihan jumalaton siivoushullu... ei jaksais olla joka helvetin sekunti suoristamassa jotain mattoa tai jynssää,ässä jotain pikkunurkkaa tyyliin hammasharjalla... (tietäisittepä anopin äidin.. sen on 1000x karmeempi, siellä kodissa on joka millisentti kuurattu ja järjestyksessä)