No niin mites se nyt tehtiinkaan, etta suklaalevysta ei tarvi syoda kerralla kuin pari rivia. Sen verran olen syonyt ja lisaa tekee mieli. Miten tama onnistuu?

ja sitten toisen palan... ja kolmannen... ja neljännen... ja sitten puolessa välissä harkitsen, että pitäisköhän lopettaa, mutta sitten totean, että otetaan nyt vielä pala... ja sitten vielä yksi...

Tai osta niin kallista ettei ole vara syödä paljon :D Tai osta vain vähän kerrallaan.

Minä syön kerralla pari palaa, hitaasti imeskellen, koska pidän mausta, en pyri vain täyttämään itseäni sillä. Jos on nälkä, syön ruokaa, en suklaata.



Ole iloinen että sait edes ne pari riviäsi, ajattele että hienoa että sait ne nautiskella. Miksi vingut itseltäsi lisää? Oletko ajatellut kasvattaa sisäistä vinkujaasi myös aikuisemmaksi. Suhtaudu siihen kuin äiti lapseen, " määä haluun lisäääää.." -" joo, sait jo tarpeeksi, nämä riittää."

Koko levy tai ei mitään.

Senkin kun syö hitaasti ja hartaasti, niin riittää todella hyvin.

Kannustakaa nyt edes vähän, kun normaalisti söisin levyn puolen tunnin telkkaohjelman aikana. Nyt pesin hampaat ja huuhtelin suuvedellä, ettei tee edes makeaa mieli. Seuraavaksi alan silittää, että on jotain tekemistä telkan aikana. Tää on niin haaarrrddd, sanoo entinen ja yhä edelleen suklaaholisti.

Siis ahdat vaan palan toisensa jälkeen nopeasti, lisää lisää, kenties samalla telkkaa katsoen tai lukien?



Saat paremman tyydytyksen jos keskityt vain ja ainoastaan suklaan syöntiin, haukkaat suklaapalasta osan kerrallaan, imeskelet hitaasti ja keskityt vain suklaaseen...

Nyt olen syönyt pala kerrallaan, hitaasi imeskellen ja miettien miltä maistuu. Suklaa onkin paljon täyttävämpää kun olen koskaan ehtinyt ajatellakaan. Mutta silti, pala kerraallaankin, tekisi mieli ottaa vielä, pala kerrallaan, vähän lisää...



ap

syö ! enenen!

Sitten ostin yhden järkyttävän hyvän 70 % Ecuador-suklaan, ja asenteeni muuttui täysin. Nyt maitosuklaa maistuu aika mauttomalta, toki joskus sitäkin syön. Sitä tulee myös syötyä enemmän kuin tummaa, ihan jo siitäkin syystä että se maistuu vähemmän suklaiselta kun kaakaota on vähemmän.

Ei kaikkea tarvitse tehdä, mitä tekee mieli. Mieti nyt vähän, ostatko esimerkiksi aina kaiken mitä tekee mieli? Miten silloin teet? Käytä samaa tekniikkaa.

Se näettekös korvaa kaiken. En voi saada sitä ja tätä, töissä on raskasta, suunnitelmat eivät onnistu, huono keli pilaa iltakävelyn, olen murheellinen, huomenna on taas raskas uusi päivä. Maailma on kamala.



Onneksi on sentään suklaata. Sitä on helposti saatavilla, siihen minulla on varaa, sitä ei tarvitse lämmittää tai mikrottaa vaan sen voi vaan avata ja syödä.



ap

Niinpä pyrinkin ostamaan vain yhden patukan, kun tekee mieli suklaata. Kun en kuitenkaan kotoa viitsi vain suklaan takia kauppaan mennä (enää siis, aikaisemmin kyllä, olin niin koukussa!).

Itse opettelin siitä pois, ja ryhdyin etsimään suklaalle korvausta. Nykyisin käytänkin tuollaisissa tilanteissa esimerkiksi nautinnollista suihkua ja hyvän hajuista kosteusvoidetta ym. hemmottelua, lukuhetkeä teen/herkkukahvin ja mieluisan kirjan/lehden parissa. Alku oli hankalaa, ehkä viikon verran, mutta nykyisin suklaansyönti pysyy helposti kohtuudessa (1-4 palaa kerralla, yleensä 1 tai 2) ja pahan mielen yllättäessä hoidan sen muulla kuin syömisellä.