Jos ihminen vaikuttaa järkevältä, mutta silloin tällöin todellisuudentaju heittää

Aika vaikea diagnosoida näin vähäisen tiedon perusteella, kun ei tiedä kuinka graavia realiteeteista heikkeneminen on. Jos uskoo saavansa karatessa mustan vyön puolessa siitä ajasta mikä on realistista koska on vaan niin hyvä omasta mielestään vs. että uskoo että karatetunneilla pienet mustavalkoiset et:t katselevat häntä salin katosta ja röntgensäteillä vetävät häntä puoleensa niin että hänen liikkeensä epäonnistuvat. Jos uskoo että naapuri vihaa häntä ja pudottelee roskia pihalle ihan tahallaan ärsyttääkseen häntä vs. uskoo, että Putin ja Teräsmies vihaavat häntä ja ovat asentaneet myrkkykapselin hänen vesijohtoonsa niin että vesi muuttuu ruskeaksi ja pahanhajuiseksi.

Mistä voi tietää, että muut elävät samassa todellisuudessa kuin itse elää? Jokaiselle maailma on oma ja erilainen ja silti todellinen ja tosi.

No, kyllä minä ymmärrän mitä tarkoitat. En osaa vastata.

Vierailija:

Eli ajoittain kävisi ilmi, että henkilö ei olisi ihan siinä samassa todellisuudessa kiinni kuin missä muut ovat.

Itse olen oikeasti ihan mieleltäni terve, mutta suhde todellisuuteen silti ajoittain horjuva. Saatan siis tehdä huimia suunnitelmia ja puhua niistä ääneenkin ja jopa itse jollain tasolla uskon niihin, mutta mitään toteutumisen edellytyksiä niillä ei ole. Tai joskus saatan ihan vahingossa valehdella, siis astetta enemmän kuin normaali jutun värittäminen tai kaunistelu olisi. Ja todella vahingossa, saatan vasta aikojen päästä tajuta, että ei se juttu kyllä noin oikeesti mene...



Pääsääntöisesti kuitenkin olen ihan kosketuksissa todellisuuteen ja olen aika realisti jopa perusluonteeltani! Välillä vaan pikkasen ote lipeää.

välillä tuntuu että kukaan ei näe asioita samalla tavalla kuin minä mutta minä pystyn näkemään asiat muiden silmin.



ja voi sitä onnea kun tapa jonkun kaltaisensa!

kerro esimerkki

Jonkun lyöneen häntä, vaikka mitään sellaista ei ole voinut tapahtua. Tai jos toiveet menevät sekaisin todellisuuden kanssa? Vaikkapa henkilö toivoisi kovasti saavansa lapsia jonkun x:n kanssa, niin hän sitten väittää tämän x:n ja hänen suunnitelleen jo yhteistä lasta. Tai että jos hän pelkää jotain asiaa, niin puheissa se saattaa olla jo tapahtunut. Vähän että tunteet ja todellisuus sekoittuvat, ja ympäristö on aivan ymmällään, kun henkilö näyttää uskovan puheisiinsa.

Millainen tämän ihmisen toimintakyky on muuten?

Tosin ei oman alansa, koska vastavalmistuneena hänelle ei kuulemma osoitettu riittävää kunnioitusta. Jos hänen kertomat asiat olisivat todella tapahtuneet, hänen käytöksensä olisi johdonmukaista ja loogista. Useimmissa toiminnoissa hän on kuin kuka tahansa meistä, tosin huomattavan epäluuloinen, pelokas, pelkää vieraita ihmisiä eikä vastaa tuntemattomien puhutteluun. Noita eriskummallisia väitteitä esiintyy jonkin verran, mutta säännöllisesti. Hän loukkaantuu verisesti jos niistä huomauttaa hänelle, että tiedätkös ei se ihan noin mennyt. Hän on n. nelikymppinen nainen ja kahden lapsen eronnut äiti.

Usein ihmisillä on piirteitä monesta persoonallisuushäiriöstä yhtä aikaa vaikka minkään kriteerit ei täydellisesti täyttyisikään. Näissä joissakin on jotain piirteitä jotka varmaan tunnistat hänestä.



Vaikka ketään ei netissä voikaan diagnosoida.



Lainauksia terveysportista (numerointi minun)



1. Epäluuloiselle persoonallisuudelle on ominaista laaja-alainen muihin ihmisiin ja heidän tarkoitusperiinsä kohdistuva epäluulo. Epäluulon vuoksi henkilön on haluton uskoutumaan muille, ja hän voi tulkita viattomatkin huomautukset tai tapahtumat itsensä kannalta uhkaaviksi. Hänen on vaikea antaa anteeksi ja hän saattaa toistuvasti ja perusteetta epäillä puolisoaan tai partneriaan uskottomuudesta.



2. Eristäytyvästä persoonallisuushäiriöstä kärsivälle on ominaista laaja-alainen vetäytyminen ihmissuhteista ja rajoittunut tunteiden ilmaiseminen.



3. Psykoosipiirteisessä persoonallisuushäiriössä henkilöllä ilmenee skitsofreniaa 1 sairastaville henkilöille ominaisia kokemuksia ja uskomuksia ilman, että kyseessä olisi kuitenkaan varsinainen skitsofrenia. Hän voi kokea toisten eleiden viittaavaan häneen (suhteuttamisajatukset), uskoo vahvasti taikauskoon, selvännäköön tai muuhun maagiseen ajatteluun, hänellä voi olla epätavallisia havainto-, depersonalisaatio- 2 ja derealisaatiokokemuksia, hän on usein ulkonäöltään tai pukeutumiseltaan erikoinen, usein epäluuloinen ja sosiaalisesti eristäytyvä.





4. Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö eli psykopaattinen käytös alkaa jo ennen 15 vuoden ikää. Käytökselle on ominaista välinpitämättömyys toisten oikeuksista ja kyvyttömyys tai haluttomuus huomioida toisia ihmisiä. Henkilö on impulsiivinen, vilpillinen ja helposti ärtyvä syyllistyen toistuvasti lainrikkomuksiin eikä kadu tekojaan.



5. Epävakaalle persoonallisuudelle (" rajatila" - tai " borderline" -persoonallisuushäiriö) on tyypillistä laaja-alainen tunnetilojen ja minäkuvan epävakaus ja käytöksen huomattava impulsiivisuus. Ihmissuhteet ovat intensiivisiä ja epävakaita vaihdellen voimakkaasta ihannoinnista täydelliseen vähättelyyn. Käytökselle on ominaista hylätyksi tulemisen pelko, alttius ärtyä helposti, vaikeus kontrolloida suuttumusta, itsetuhoinen impulsiivisuus ja toistuvat itsemurhayritykset.



6. Huomiohakuisessa persoonallisuudessa dramaattinen tai teatraalinen tunteiden ilmaisu ja huomion hakeminen on korostunut. Käytökselle on ominaista ulkonäön korostaminen ja tilanteeseen sopimaton seksuaalisesti viettelevä käytös. Henkilö kokee ihmissuhteensa läheisemmäksi kuin ne todellisuudessa ovat, ja hän on helposti toisten ihmisten ohjattavissa.



7. Narsistiselle persoonallisuudelle on ominaista erilaiset suuruuskuvitelmat, voimakas ihailun tarve ja empatian vähäisyys. Henkilö kokee olevansa oikeutettu erikoiskohteluun, on kateellinen tai ylimielinen ja voi käyttää muita häikäilemättä hyväkseen.



8. Estynyt persoonallisuus on voimakkaan ihmissuhteissa voimakkaan estoinen, kärsii jatkuvista riittämättömyyden tunteista ja on yliherkkä itseensä kohdistuvaan kielteiselle arvostelulle.



9. Riippuvainen persoonallisuus alkaa varhaisaikuisuudessa ja ilmenee korostuneena hoivatuksi tulemisen tarpeena, joka johtaa alistuvaan ja takertuvaan käyttäytymiseen sekä voimakkaaseen eroon joutumisen pelkoon. Yksin ollessaan hän tuntee itsensä avuttomaksi ja läheisen suhteen päättyessä hän pyrkii etsimään nopeasti hoivaa ja tukea antavan suhteen.



10. Pakko-oireisessa persoonallisuudessa on korostunut järjestyksen, täydellisyyden ja kontrollin tarve joustavuuden, avoimuuden ja tehokkuuden kustannuksella. Henkilö on ylitunnollinen ja joustamaton moraalisissa ja arvoihin liittyvissä asioissa, keskittyy korosteisesti yksityiskohtiin, sääntöihin ja aikatauluihin ja omistautuu työlle harrastusten ja ystävyyssuhteiden kustannuksella.



Hänelle on vaikeaa delegoida tehtäviä muille ja kykenee työskentelemään toisten kanssa vain omilla ehdoillaan. Usein henkilö on jäykän saita ja itsepäisen säästäväinen.

Kun äiti on useimmiten ihan tavallinen, mutta uskoo hirveän vakaasti näihin omiin juttuihinsa. Joskus hän on vähän pelottavan äkkipikainen.

Jotenkin menemättä mukaan noihin äidin juttuihin? Se on hirveän vaikeaa kun joku on niin ennalta arvaamaton. Melkein näin aikuinenkin menee mukaan tai epäilee olevansa itse vähän pöpi.

Onko heillä jotain muita luottoaikuisia ympärillään?

Isovanhemmat taas ei tiedä miten tyttärensä kanssa olla. Kun se on vähän noloa, mutta onhan se kuitenkin niin älykäs - jne. Tai näin mä olen käsittänyt sen olevan. Et isovanhemmat myötäilee.

Vierailija:

Tosin ei oman alansa, koska vastavalmistuneena hänelle ei kuulemma osoitettu riittävää kunnioitusta. Jos hänen kertomat asiat olisivat todella tapahtuneet, hänen käytöksensä olisi johdonmukaista ja loogista. Useimmissa toiminnoissa hän on kuin kuka tahansa meistä, tosin huomattavan epäluuloinen, pelokas, pelkää vieraita ihmisiä eikä vastaa tuntemattomien puhutteluun. Noita eriskummallisia väitteitä esiintyy jonkin verran, mutta säännöllisesti. Hän loukkaantuu verisesti jos niistä huomauttaa hänelle, että tiedätkös ei se ihan noin mennyt. Hän on n. nelikymppinen nainen ja kahden lapsen eronnut äiti.

olisit ap kuvailun kaltainen, sun mielestä sun omassa toiminassa ei olisi koskaan mitään vikaa - ja muut olisivat epäreiluja ja kahjoja. Kun eivät edes päivänselviä asioita tajuaisi!