**Syyssissit viikko 4 ma-ke**

mutta hengissä kuitenkin ollaan. Kovin sitkeää laatua on Olivian yskä ja itsekin sitten taisin pöpön saada, kurkku on karheena, päätä särkee ja väsyttää. Tytön vien taas lääkärille, jos ei pikku hiljaa ala olo tokentua. Yllättävän pirteä tyttö on kaikesta huolimatta. Viikonloppuna Olivia rintalakkoili ja söi siis huonosti. Olin jo ihan epätoivoinen, kun raivosi vain rinnalla. Kyllä tuli Kirahviina heti mieleen. Nyt jo maistuu rintakin paremmin.



Pikaisesti luin kuulumisenne.

Piiu, tuo bepanthen ja ilmakylvyt ovat meillä toimineet hyvin. Sinkkivoide on toinen erittäin hyvä rasva. Meillä myös käytössä iso muovitettu froteelakana lattialla maton päällä, jossa Olivia ilman vaippaa voi rauhassa möyriä ja pissailla :).



Kiva, kun Jellonamamikin oli ehtinyt kuulumisiansa kirjailla. Kuten myös mukava kuulla myös Kewasta. Hurjalta kuulostaa elo siellä pakkasessa ja sähkökatkoksissa. Onko siellä Kiinassa neuvolajärjestelmää lainkaan tai muuta vastaavaa, vaikka yksityistä palvelua, jossa lapset tulisivat säännöllisesti " tarkistettua" ? Miten rokotukset?



Umalle tsemppiä mihin tahansa ratkaisuun päädytkään imetyksen suhteen. Tuo pureminen (Auts!) ja jatkuvana huvituttina oleminen kuulostaa aikas rankalta. Vesli on aikamoinen velikulta :).



Coliksella ja Unikolla oli hyviä uutisia vauvojen nukkumisen suhteen :).

Toivotaan, että noita hyviä öitä tulee aina vaan enemmän. Kummasti mammakin jaksaa porkuttaa, kun saa nukuttua.



Ihania matkoja olette varailleet. Colis, New York on aivan ihana City! Ja todellakin saa sun pään pyörälle, voin vannoa. Mun ainakin meni. Meilläkin on tarkoitus tehdä USA tournee jossakin välissä, toivottavasti ennen kuin Olivia täyttää kaksi. Meidän teinit ovat imoittaneet sen ykkössuosikki kohteekseen. Itse umelmoin Thaimaasta ensi hiihtolomalle 2009, mutta katsotaan. Rakkausvauvalla edessä ihana loma aivan pian egyptissä Annahan sitten matkaraportti, kuinka vauvan kanssa siellä meni.



Peikkoäet ja Dumle, toivon, että olette oikeassa tuon ihottuman suhteen. Itseasiassa nyt Olivian iho näyttää jo paremmalta.



Apinaemo, missä olet?



Nyt kupillinen hunajateetä ja vällyihin.



Voikaa hyvin.



Haikarapolska ja Olivia

Kiirettä pitää poikien kanssa sen verran, että on palstan lukeminen taas vähemmällä. Ja kirjottaminen sitten varsinkin. Enkä kyllä oo halunnutkaan mitään kirjottaa, kun en saa valitusta kummempaa itestäni ulos. Viimeksihän olin kovinkin mukavissa tunnelmissa, mutta se parempi yö jäi ainoaksi ja täällä mennään edelleen ihan kammottavilla unilla. Yöunille nukuttaminen kestää pari tuntia eikä siihen yleensä kelpaa iskä. Ja yöunet ei oo sitten paljon sitä nukuttamista kummempia. Tunnin pätkä jos tulee ehjää unta yössä niin se on siinä. Arvatkaa rasittaako. Viikonloppuaamuisin nukun ku mies hoitaa poikia, mutta eihän se riitä kuin hätäensiavuksi.



Tuttipulloa koitetaan sinnikkäästi Onnille tyrkyttää muutaman kerran päivässä, että oppisi siitäkin syömään ja pääsisin minä joskus johonkin tai voisi joku muu välillä hoitaa poikaa, mutta eipä oo tuloksia oikein tullut. Unisena huolii suuhunsa sen pullotutin ja muka sitä imeskelee, mutta maito ei pullosta vähene kuin jotain 10ml. Huijausta siis! :) Inhottava olo lähteä ees jumppaan, eilenkin mies oli täällä hätää kärsimässä ku pullo ei kelvannu eikä mikään muukaan auttanu vauvan oloa parantamaan. Harmi kun ei mies voi imettää. Siis ei sillä pojalla mikään hirveä nälkä voinu olla ku olin ennen lähtöäni syöttäny, eikä se jumppa kestä kuin tunnin, joten aion mä siellä jumpassa jatkossakin käydä.



Aivan ihania matkasuunnitelmia teillä on mammat, mekin ollaan jotain suunniteltu, mutta luulen että haluaisin odottaa sen verran etten enää imetä, ja lähteä sitten vain miehen kanssa kahdestaan. Eihän se toki viikonloppua pidempi reissu olis, mutta kuitenkin. Haluan lomalle.



Mulla on omenapiirakka uunissa paistumassa, ja voi pyhä jysäys miten harmittaa ku tajusin etten laittanu pohjaan grammaakaan rasvaa. Siis unohdin!!! Ei todellakaan ollu tarkotus tehdä mitään äärimmäisen kevyttä versiota tuosta. Aaaaargh, tätä se unenpuute teettää.



Aha, vaunuissa heräillään, joten heippa!

Koitan muutaman rivin ehtiä kirjoittaa ennen kuin pikkuinen heräilee..

Aamupäivällä reippailtiin jo perhekahvilaan ja olipas ihanaa eilisen vesisateen jälkeen kun edes vähän lunta pöllytti. Esikoinen oli heti pulkassa istumassa, mutta ei tuolla lumimäärällä vielä pulkkailla kuitenkaan..Toivotaan, että nyt alkaisi talvi ja pikkupakkaset, jospa ne meitä kiusaavat pöpötkin siihen kuolisi..



Kuntoilusta ja painon pudotuksesta on ollut juttua: mä oon nyt päässy pari kertaa viikossa jumppaan ja sen lisäksi sauvakävelylenkille tai kuntopyöräillyt pari kertaa viikossa. Lisäksi mitään herkkuja en viikolla syö ja muutenkin vähän kevyemmin, viikonloppuisin sitten vähän sentään herkutellaan. Pari kiloa on painoa pudonnut, mutta vielä olisi kolme pudotettavana, tiukassa on! Kateeksi käy teitä, jotka piirakoita ja muita herkkuja leivotte, mäkin tykkäisin leipoa, mutta kun niitä tulee sitten vaan syötyä. Ja pakkasessa on jo vierasvaraa. Ja joulusta on vieläkin suklaaherkkuja kaapissa.



No niin, nyt jo kuuluuu itkuhälyttimestä pientä ääntelyä..

Ette arvaa mitä kävin tekemässä :D Aloin Elixian jäseneksi, eli tälläkin mammalla alkaa pian kuntoilut. Tosin ei painonpudotus mielessä, vaan lihaskunto mielessä. Jäsenyys alkaa maaliskuusta, joten hetki on aikaa valmistautua henkisesti ja kenties Menni sitten jo söisi soseita, ettei tarvitse niin hätäillä syöttöjen.



Tapaan ens kuussa personal treinerin, jonka kanssa tehdään kuntosuunnitelma, ottaen huomioon imetys ja ettei paino laskisi enää enempää.



Mies on kyllä tosi tyytyväinen kun saan päiviini ohjelmaa ja hän lasten kanssa omaa-aikaa. Vauvajumppaankin ajattelin mennä, se on varmasti kiva.



Eipä mulla muuta tähteellisempää ;) Kirahviina - Ooo, Onni sitten pistää teidän yökuviot omaan uomiinsa. Höh ja pöh. Pulloakin aktiivisesti olette yrittäneet tarjota, meillä menee suunnilleen samaa rataa sen opettelu.. Nyt en kyllä enää kokeillutkaan. Tsemppiä!



Nyt mentävä - yks heräs!

Olen ollut hetken taustailemassa ja jättänyt jopa teidän juttujanne lukematta. Ei ole oikein ollut mitään uutta ja ihmeellistä kerrottavaa. Ei sairasteluita, ei matkoja, eikä uusia taitoja. =)



Kiitos dumle nimpparionnitteluista. Ihan hyvin meillä hurisee. Oona nukkuu päivisin ihan nätisti kolmet unet, yöt ovat pätkäisiä yhäkin, 1-2 tunnin pätkiä, mutta pärjäilen ihan suht hyvin. Päivisin...



tauko

niin, päivisin annan kerran kasvissosetta. Olemme aloittaneet ihan pikkuhiljaa ja nyt annan muutaman ruokalusikallisen. Bataatti-kesäkurpitsa on ollut makuna. Tänään sössäsin maissia, eli sitä ja perunaa seuraavaksi. Oona imee ruokaa hassusti lusikasta, kun pidän sitä huulilla.



Uma, mikä sulla on fiilis imetyksestä? Nyt olet tehnyt suurimman työn, koska imetysajat ja -kerrat vähenevät tästä eteenpäin kovin. Jos vaan jaksat jatkaa, se helpottuu tästä. Mulla tuo esikoinen sai hampaan 3-kuisena ja rinnat olivat kovilla. Silloin en tajunnut niin kovin vaihtaa imetysasentoa. Se on ihan helppoa, kun vaan tukee vauvaa tyynyillä tai on vaikka sängyllä itse vauvan päällä. Samoin vauva pitää opettaa siihen, että hampaita ei tissiin käytetä. Eli silloin aina sanottava esim. voimakkaammin, ei saa ja irrotettava ote (sormi suupieleen, repiä ei saa). Näin vauva ainakin teoriassa oppii että ei ole soveliasta puraista äitiä. Meillä tuo kriisi meni esikoisen kanssa ohi ja imetin yli vuoden.



Meilläkin Oona tykkää öisin nukahtaa vain tissille. Välillä se rasittaa, välillä jaksan suhtautua posiviitivisesti ja ajatella, että tämä on lyhyt aika elämässä. Täytynee opettaa neiti nukahtamaan iltaisin ilman tissiä. Siitä se lähtee meillä. Siirrän varmaan neidin sänkyyn ja pistän masulleen ja taputtelen pepulle. Tai jotain... Saa nähdä miten käytännössä.



Typykkä, teillä on selvät sävelet! Kiva varmaan päästä hieman väljemmille vesille täältä ruuhkaisesta Espoosta.



Kiva kuulla jellonamamista ja kewasta. Ei tee mieli lähteä ihan heti Kiinaan... Voikaa hyvin ja koettakaa kestää!



Olen ollut lasten kanssa kovasti liikenteessä. Kivempaa elämä niin...



Nyt kone hurisee ja kaipaa viilennysstä. Heippa.



apinaemo ja oona 4 1/2 kk

Ei mitään uutta. Sonja alkaa oleen kunnossa paitsi, että yskii viä jonkin verran. Taidan itse olla tulossa kipeeksi. Kurkku on kipeä. Miehellä on poskiontelotulehdus ja vanhemmat muksut on alkaneet yskiä...ei taida taudit helpottaa vieläkään meiän huushollissa.

Haikarapolskalle pikaista paranemista!Onneksi Pieni on parempi vointinen.

Sonjallakin alkaa onneksi tauti hellittämään toivottavasti muukin perhe tuosta pian tokenee.Jaksuja kaikiin sairastupiin kovasti,täältä lähettelen!!!



Typykällä tosiaan mieltä myllertävät ajat siellä teillä.Milloinka saat allekirjoitettua sen työsopimuksen?Antaako pankki lainaa ennen sitä?

Toivottavasti nyt löydätte kodin joka on teille juuri se oikea!

Tuu nyt vielä ennen lähtöä moikkaamaan vaikka sinne selloon kun vain saadaan se tapaaminen sovitittua,nyt ei taida vaan ollamikään hyvä aika sopia mitään kun kaikki on niin kipeinä,,



Uma,tuntuu varmaan joo tosi " kivalta" kun vesli puree tissiä hampaallaan.Minä en ole sitä kokenut koskaan kun olen 1/2v imetänyt tyttöjäni ja sen jälkeen vasta hampaat ovat puhjenneet.Meillä Aada on kyllä tosin jo pidemmän aikaa ikävästi venyttänyt ja järsinyt,eikä tunnu lainkaan kivalta sekään;/



Kirahviinalla " kökkö" tilanne kun ei huoli muuta kuin rintaa.Aikansa se ottaa ja varmasti on todella rasittavaa varsinkin öisin,mutta onneksi suunta voi muuttua koska vain..Täällä peukuttelen parempien aikojen toivossa!!



Colis,tiedän tunteen kun herää aamulla ja tajuaa että hetkinen en ookkaan aiemmin herännyt ja sitten iskee se paniikki että hengittääkö ja se Huojennus ja ilo kun kaikki on hyvin ja sitten tuntuu kuin olisi saanut nukkua parikin yötä itse putkeen kun on niin pirteä ja iloinen:)

Toivottavasti sama tahti jatkuu!!

Unikollakin hyvät yö kuulumiset,kiva:)

Meillä vielä niitä odotellaan mutta kyllä sitä sitten joskus taas saa ihan varmasti nukkua.



Kewasta oli kiva kuulla,miten uudessa kotimaassa sujuu.Harmi kun olette joutuneet olemaan siellä kylmissänne;/Ei kauhean houkuttelevalta tosiaan kuullosta,Mutta olsin kyllä itsekkin lähtenyt sinne mukaan.Pääseehän sieltä aina pois jos ei oo hyvä olla.Minä olen sitä mieltä että kaikkea uutta kannattaa kokeilla jos ei se tapa,kerran täällä ollaan.Itse olen hyvin avoin kaikille uusille haasteille.Muo harmittaisi vanhana jos en olisi uskaltanut elää..



Dumle kirjoitteli noista kiinteistä (mm.)Me vieläkin täällä lähinnä



maistellaan,peruna-porkkanaa,maissia,bataattia ja hedelmäsoseita

Vauvan perusruoka on vielä näin pienenä maito,joka ei ainakaan meillä tipu lähestulkoonkaan niin paljon tai hyvin jos enemmän noita kiinteitä syöttelee.Ehtiihän sitä sitten ruokailla varmasti eläissään ihan tuhdistikkin.Pääasia että paino nousee,kasvaa pituutta ja on onnellinen!



Meille ei tänne mitään sen kummempaa uutta kuulu.Pikaisesti vaan täytyy yrittää noita asioita matkaa varten hoidella,vakuutukset,rokotukset,passi Aadalle,etsiä jostakin mun kesä vaatteet joita on käyttänyt viimeksi kesällä 06,,,ym



Kuukautiset mulla alkoi su nyt tokaa kertaa synnytyksen jälkeen ja on Runsaat ,maha on kipeä ja olo oikein sellainen kuukautis-olo,verkkarit jalassa ja tukka ponnarilla ja ihan läääh,voi näitä naiseuden iloja;/



Voikaa hyvin!

Olen melkein varmaa etta minun kohdalla imetyksen lopettaminen oli oikea paatos! POika nukku jopa 2h paikkareita paivalla ja yolla 3-4h patkia. Tuntuu aivan ihanalle. Nakee etta hereilla ollessaankin on oikein aurinkoinen (see 30min patkissa nukkuminen ei ollut varmasti kiva hanestakaan). Tuttelia viela on vahaisen ja mies meni tanan matkoille isompaan kaupunkiin, katsotaan jos sielta kaupasta loytyis Nan jauheetta, olis ainakin tuttu merkki, ja vaippoja (paikallisen kaupan olen ostanut tyhjaksi...). Olen antanut lihaa, aloitin kiinteatkin aikaisin. Ei halua kylla suututta ketaan, jokainen tekee miten oikeaksi nakee.

Neuvolasta ei ole taalla hajuakaan. Paikalline sairaala on niin kamalan nakoinen etta sinne ihan noin vaan en menee. Jos jotain tapahtuu, niin pakko lentaa Shanghaihiin. Omat rokotukset (+neulat)Suomesta mukaan, katsotaan nyte kuka sen pistaa ensi kuussa (voi olla etta itse). Taalta 100km paassa on yksi sairaala missa yksi englantia puhuva laakari (ihmisia 11 miljoona alueella!!!) Toivon vaan etta mitaan ei tapahtuis, valilla tuntuu etta olin ihan hullu kun tanne tulin kahden pienen kanssa... Onneksi kohta kesaa ja katsotaan syksylla etta palaanko enaa poikien kanssa. Tuttu sanoi etta jos tammoisen taalla kestan, niin kotona ei hirvitta enaa mika:)

kewa ja ukko 4kk

Mukavaa että Kewalla saadaan taas nukkua!



Apinaemo kyseli mun imetysfiiliksistä. Mä en haluais vielä lopettaa imetystä. Aion pyrkiä siihen että imettäisin ainakin sen 6 kk ja viimistään kun Vesli on reipas 8 kk niin lopetan. Vielä en kuitenkaan haluaisi lopettaa ellei ole pakko. Ja kiitos hyvistä neuvoista!



Mutta eilen illalla meni taas tosi hyvin. Annoin veslin pitää hetken tuttinakin, kun nyt ei sattunut ja poikahan nukahti nopeasti! Yökin meni loistavasti. Nukkumaan mentiin puol 9 aikaan ja eka syöttö oli klo 12, sit kello 3 ja 5 jne. Joten loistava yö takana. Kunpa aina menisi näin! Mutta en ota stressiä vaikka välillä syödään tiheeseenkin.



Tänään otan taas kaiken positiivisemmin. Eilen oli sellanen vali vali ja itku päivä. Vesli ei tahtonu nukkua edes päikkäreitä kunnolla ym. No iltapäivällä vanhempani tulivat meille. Sain käydä rauhassa ruokakaupassa ja vielä päälle jumpalla. Ja niin taas täm mamma uudistu ja tuli pirteenä kotiin! Tais vaan olla oman ajan puutetta ym. Tänään taas menen salille päivällä. Niin ja eilen menin nukkumaan jo samaan aikaan kuin poitsu, niin sain nukuttua kunnon yöunet.



Kohta on mennyt kolme viikkoa yksin oloa ja vielä neljä edessä! No viikon päästä ollaan jo puolessa välissä miehen kotiintuloon. Kyllä ikävä voikin olla valtava. Onneks joka päivä yhteydet pelaa ja voin myös hälle kertoa huoliani kuten eilen tuli tehtyä tiuhaan tekstiviestein ja sähköpostein. Mies on luvannutkin et kun palaa, niin saan käydä vaikka joka päivä jumpissa ja saleilla.



Mutta nyt hetkeks Veslin kanssa leikkimään ja sitten poitsu päikkäreille.

Olivian tuossa pistin juuri päikkärille ulos ja pikaisesti tulin piipahtamaan.



Kiitos Rakkausvauvalle huolenpidostasi :). Olivialla jo parempi aamu tänään ja enköhän itsekin tästä tokene joskus. Nenäliinat loppui, joten lähden kohta tuohon lähikauppaan ostoksille vaunujen kera. Sen verran pieni lenkki, että enköhän hengissä selviä. Tämän iltainen spinning jää kyllä väliin :(. Mieli on kuitenkin virkeämpi tuon lumen myötä. Aivan ihanaa, kun sitä viimein täällä meillä päin on.



Kewa, täytyy sanoa tekstisi luettua, että minulla olisi tuo Kiinan reissu jäänyt tekemättä. Olet rohkea nainen. Todellakin toivotaan, että mitään ongelmia terveyden yms. suhteen ei teille kenellekään tule

siellä olon aikana ja kyllähän tämä talvi ja kevät nopeasti tässä vierähtää ja sitten tulette kotiin, jos oikein ymmärsin. Ja taitaa sieltä päästä kotiin aiemminkin jos tarve on. Kesällä on sitten aikaa miettiä, mitä haluaa. Tuttavasi kyllä osui oikeaan, että tuskin pienestä hätkähdät tuon reissun jälkeen :).



Apinaemokin oli palaillut " langoille" . Hienoa! Teillä siellä jo maistelut kovasti aluillaan Oonalla, meillä Olivia ei ole vielä saanut lusikallistakaan. Sunnuntaina neiti täyttää 5kk, jospa sen kunniaksi maistattaisin bataattia tai luomuperunaa. Kuinka paljon suhteessa laitat bataattia ja kesäkurpitsaa, puolet ja puolet?



Itse olen nyt viime aikoina ollut " hautautuneena" tänne kotiin arkipäivät johtuen Olivian sairastelusta ja omasta voinnista ja tuntuu siltä, että alkaa seinät pikkuhiljaa kaatumaan päälle.

Pakko lähteä liikenteeseen heti, kun olemme terveitä ja tavata ihmisiä, toivottavasti myös SyysSissejä.



Aloitimme Olivian kanssa vauvatanssin pari viikkoa sitten, mutta nyt sairastelujen takia ei olla päästy sinne. Mietin jatkoa vakavasti, koska tunti ei osoittautunut ihan sellaiseksi kun olin sen päässäni ajatellut. Jonkinlainen pettymys siis...Tässä lähistöllä kokoontuu myös vauvajumppa, joten ehkä kokeilen sitä seuraavaksi. Vauvauniti meillä jää valitettavasti väliin. Esikoisen kanssa kävimme ja nautimme siitä tosi paljon. Kakkosen kanssa toteutimme esikoisen kanssa saaduilla opeilla itse vauvauintia uimahallissa lämmitetyssä altaassa. Olivialla häviää kohta sukellusrefleksi ja emme ole ehtineet uiskentelemaan. Ihana oli lukea teidän muiden kokemuksia ja fiiliksiä vauvauinnista :) !



Nyt on mentävä! Väsy pukkaa silmänurkkiin ja ajattelin tänään kauppareissun jälkeen vielä tirsatkin ottaa...ennen kuin " työnanajani"

herää :)



Haikarapolska ja Olivia

Kyllä nostan hattua kewalle, joka rohkeasti lähti aika erilaisiin oloihin. Elämän meno siellä niin erilaista, ettei minustakaan kyllä olisi ollut lähtijäksi. Vaikka mistä sen tietää, kun tuollainen tilanne eteen tulisi. Hienosti siellä tunnut kaikesta huolimatta pärjäilevän.



Täällä meno jatkuu mukavsti. Miko jo ok, ilmakylvyt ja rasvaus auttaneet. Keskimmäinen tyttö jäi tänään kotiin vatsa vaivojen takia. Tuolla nyt katselee dvd:tä ja ottaa rennosti. Onneksi ei ole luultavasti sitä vatsatautia, vaan pikemminkin ummetuksen aiheuttamaa kipuilua. Luumut peliin!! =)



Pitkästä aikaa on sellainen hyvin nukkunut olo. Vaikkakin uneni ovat taas olleet useana yönä hyvin erikoisia. Mutta Miko nukkunut ihan ok. Yhdellä syötöllä yössä mennään.



Tilasin itselleni kampaajan. Pakko saada jotain uudistusta tähän liehu lettiin. Sitä ei saa enää mitenkään kivasti, ja usein tulee sitten vaan aamuisin laitettua se jotenkin kiinni tuonne taakse. Olisi niin kovin mukavaa jo ihan oman itsensä takia välillä hieman laittautua, piristää mieltä. Ajattelin tosiaan luopua näistä pitkistä hiuksista vaihteeksi. Mielessä on kerroksittain leikattu olkapäille ulottuva malli. Siihen hieman vaaleaa raitaa.. Omalle kampaajalle on viikkojen jonot, kokeilen nyt toista kampaajaa.. Perjantaiksi sain jo ajan.



Kiva tosiaan kun on valkoinen maa. Piristaa sekin vähän mieltä. On tosiaan tullut hautauduttua ihan koti oloihin sairasteluiden ja huonosti nukkuttujen öiden myötä. Eilen kävin sentään vaunuilemassa hieman. Nyt olisi syytä aloittaa ihmisten, ystävien tapailu. Jottei kaamos masennus ota valtaa..



Sovittiin pienimmän tytön kanssa, että vaihdetaan hänen huoneessaan hieman järjestystä. Kävin siellä pyörähtämässä. Mieleeni tuli, että miten ihmeessä kaikki raskat ovat levällään pöydällä, lattialla, sängyn alla.. Pientä paperi silppua ympäriinsä. Neiti oli innostunut askartelemaan, mutta eipä löydä raskat roskikseen millään.. Olen kyllä itse ollut lapsena tuollainen " Hulda Huoleton" myös.. Lapset on lapsia..



Mutta ei kai tässä koneella saa mitään aikaiseksi, joten toivottelen oikein mukavaa päivää kaikille. Pitää itsestänne ja läheisistä huolta.



Piiu ja Miko (tänään 5 kk)

Kyllä se niin vaan kävi että päätimme miehen kanssa ostaa sen asunnon Nokialta. Pankin soittoa tässä vielä odottelen ja sen jälkeen pääsen laittamaan viestiä rakennusliikkeelle että koskas tehdään kauppakirjat.

Ei tämä tästä muuksi muutu, asua jossain pitää ja nyt pääsee hakemaan sitten syksyksi hoitopaikkojakin jo ajoissa. Toivotaan että saadaan hyvä paikka tytöille.

Laskimme että meidän pitäisi pärjätä vaikka tätä asuntoa ei saataisi myytyä, oma velkaosuus on kuitenkin maksettu pois ja tähän saa kyllä varmasti vuokralaisen kuittamaan yhtiölainaa ja hoitovastiketta. Sain eilen spostilla " varmistuksen" töistä ja siitä että palkka pysyy vähintään samana kuin täällä Helsigissäkin, työsopimusta ei ole allekirjoitettu mutta siirryn siis saman talon sisällä eli tämä lienee vähän erilainen juttu. Muuten en olisi kyllä kauppoja uskaltanut tehdäkkään.

Kallis päivä siis meidän taloudelle, reilut parisataa tuhatta tulee tuhlatuksi. Kääk!

Jos siis tunnette jotakuta joka etsii asuntoa Espoosta, niin tämä meidän saunallinen kaksio (55,5m2)vapautuu kesäkuussa. Rakennusvuosi on 2003 ja kyseessä pienkerrostalon (2 krs.) eka kerros muttei kuitenkaan parvekkeen puolelta maantasalla vaan siellä on lasitettu parveke. Hyvät säilytystilat löytyy mm. vaunuille ja tähän on hyvin mahtunut siis kolme ihmistä asumaan. Nyt neljännen kanssa vasta tekee tiukkaa :)

Jotta sellaista, nyt pitää ryhtyä pistämään tätä asuntoa siis myyntikuntoon ja roudaamaan täältä romua pois. Esim. joulukoristeita tarvitsemme vasta seuraavan kerran omassa, uudessa kodissa.

Toisaalta tosi kiva päästä uuteen mutta onhan tämä silti niin haikeaa ja muutokset suuria kun mikään ei pysy ennallaan.

Sellaista tänne tänään, nyt spostin kimppuun!

t: Typykkä, tuleva nokialainen

Kovasti oli taas Luka kuukaudessa kasvanut. Paino 8.03, pituus 67,1 ja päänympärys 44. Iso poika siis.

Tuo pituus mua tosin hieman epäilyttää.. Siellä oli Kanadalainen harjoittelija joka otti pituuden ja se kävi sitten niin äkkiä että mä en edes huomannut.. Ainakaan se ei siihen jalkajuttuun koskenut ollenkaan.. Ja neuvolantäti totesi ettei hänkään nähnyt, mutta ei kehtaa alkaa uudelleen mittaamaankaan. No, ei tuo ole iso asia, mutta tietty vähän harmittaa kuitenkin. Ja mä sentään katsoin kun hän siirsi Luksun siitä vaa´an päältä siihen mittauskohtaan. Ens kerrallahan se sit selviää jos ei mennyt oikein. Ja toki voihan tuo luku paikkansa pitää hyvinkin.

Olin niin ylpeä kun neuvolantäti sanoi että Luka on harvinaisen paljon oppinut ikäisekseen ja on suorastaan poikkeuksellisen jäntevä. Heh, kyllä se siellä neuvolassa panikin parastaan. Kun täti otti käsistä kiinni ja nosti ylös niin jäpikka yritti heti ponnistaa vauhtia siitä pöydältä. Hyppiminen on niin pop! Ja tietty tädille tarvi jutella ja nauraa oikein kovasti ääneen ja pyöriä kuin väkkärä siinä tutkittaessa.

Rotarixin kakkos osa saatiin sit tänään. Saa nähdä tuleeko jotain. Viimeksihän oli pientä lämpöä ja itkuisuutta, mutta saattoi olla rokotteistakin.

Viime yö nukuttiin taas kokonaan. Jesssjesss jess!! Tänä aamun poika heräsi mun herätyskellooni varttia vaille 7 joten en tiedä kuin kauan uni olisi jatkunut. Voi ihanuus. Tähän voisin tottua.



Kiva kuulla että Kewakin on saanut jo vähän nukuttua! Sä olet kyllä rohkea nainen, hatunnosto multakin!!

Onnea Veslille uudesta hampaasta =)! Meillä tuntuu alhaalla molemmat takahampaat, mutta eivät ole puhjenneet. Heh, aloittaakohan Luksu nurinperin hammasten kasvattelun kun etuhampaat kuulemma tosiaan ovat ne " normaalit" ..

Typykälle onnea asuntokauppoihin! Hieno juttu ja varmasti hyvä päätös!! Hirveä raha tuo, mutta kun täältä Helsingin seudulta haetaan itse sitä taloa tai tonttia niin tuo tuntuu niin kohtuulliselta, jopa edukkaalta kuin vain voi. Epistä että täällä on niin tautiset hinnat muuhun suomeen verrattuna!!!

Kyllä houkuttaisi muutto sinne Tampereen suunnalle itseäkin, mutta mies ei innostu Tampereesta. Viihdyn kyllä itsekin täällä, mutta ne asuntojen hinnat on törkeitä ja mä vihaan tuota merituulta joka puree ja raastaa lähes joka hiton päivä. Arghh!! Heh, ei muuten enää ole unelmissa talo meren rannalta, ei ikinä, kiitti vaan =). Tämä saaren sisäosissa asuminenkin on ihan tarpeeksi kammottavaa.

Olis tosiaan kiva treffata sutkin ennen Treelle siirtymistä joten mä puollan Sellotreffejä myös =).

Ja taas tsemppiä kipeiden pikkusissien äideille ja paranemisia pikkuisille! Ja nyt sitten myös ainakin Haikarapolska on kipeänä, paranemiset sulle myös!! Tämä mamma lähtee vähän turhamaisuuden turuille, eli otan rakennekynnet. Häihin olisin kuitenkin ne ottanut, joten miksi en jo nyt kun kerta mulla on itsellä aika rumat kynnet. Tai siis kalkin puutteen takia ne eivät oysy kuin ihan nysinä. Löytyi edullinen paikka, joten huoltokaan ei harmita. Ja sittenpä mulla on kauniit kädet. heh, huomaatteko, joudun vähän todistelemaan itsellenikin hankinnan järkevyyttä.. =)

Palaillaa, Colis ja Luka

Ei se flunssa pahemmin iskenyt minuun ainakaan vielä.

Ehkä on kuiteskin aika hyvä vastustuskyky kun yritän syödä paljon kasviksia ja hedelmiä ja keventää samalla ruokavaliotani.



Kewa...sinun kuulumisia aina kiva lukea. Olet sisukas ihminen pakko myöntää. Ja vaikken sinua tunnekkaan niin arvostan ja kunnioitan rohkeuttasi lähteä pienten lasten kanssa tuntemattomaan. Mutta niinhän se on, että jos ei mitään uskalla niin ei mitään koekkaan. Varmasti joskus myöhemmin muistelet " kokemustanne" tyytyväisenä, vaikka nyt huolta välillä onkin. Mahtava ja ainutlaatuinen elämys varmasti myös lapsillesi.



Jatkan myöhemmin...sonja kutsuu

Oi, [b]Piiu[/b], mä tykkään niin kilppareista! :D



Kirjoittelinko jotain kiinteistä (rakkausvauva jotain mainitsi..) No en muista ainakaan. Hatara pää voi olla. Me ei tosiaan olla vielä mitään maisteltu - Mutta tänään ostin bataattia, josta teen pakkaseen soseet valmiiks. Täytyy kuulostella ens viikolla neuvolassa miten kasvu jatkunut, uskon kyllä että hyvin. Maitoa ainakin piisais vaikka kolmelle lapselle.. Olen ollut huomaavinani Mennillä jotain kiinnostusta ruoan suhteen, voiko olla mahdollista?! Seuraa kiinnostuneena kun muut lappaavat suuhun jotain, lusikka myös otetaan ilolla vastaan, vaikka siinä on iljettävää D-vitamiinia. No joka tapauksessa ajattelin 5kk tienoilla aloitella maistelut.



[b]Uma[/b], kiva kuulla että oma-aika sai pirteämmän mielen! Mulla jo pelkästään tuo kaupassa käynti yksin saa mielen korkeammalle.



Kaupasta tulikin mieleen - Hitto kävi tänään köpelösti. Kaupassa kassalla huomasin ettei pankkikortti ole lompakossa, ei laukussa, ei taskussa! Ostokset siihen ja kotia etsimään, löytyi onneks, mutta kyllä hävetti mennä niitä takaisin makseleen.. :O



[b]Typykälle[/b] onnittelut asuntokaupoista!!



[b]Coliksen[/b] hyvin nukutusta yöstä olen super onnellinen, ansaitset kyllä unesi ;D



Kylläpä on ollut mukavia päiviä meillä tällä viikolla - Oon saanut uutta puhtia ulkoiluun. Ainut vaan että meillä nyt vuorostaan on mennyt yöt huonoiksi tai ainakin vaihteleviksi. Menni syö n. klo 12 ja 3, sen jälkeen saattaa olla tiheemminkin tissillä. Pöh. Ja viime yönä valvoi naureskellen 1,5h Jee :P No sain nauttia tosi pitkään kokonaisista öistä, joten taitaa vaan olla mun vuoro olla väsynyt ;)



Ja pieni nuhakin on taas vallannut Mennin :/



[b]Haikarapolska[/b], vai iski sinuunkin pöpöset. Pikaista paranemista teille vielä! Muuten tuli jostakin aikaisemmastasi viestistä mieleen astmasi ja se että pelkäsit Oliviallekkin periytyneen, muistanko ihan oikein? Tiedätkö mitä ne mahdolliset siihen viittaavat oireet/merkit ovat, mitä osaisin seurailla? Mennillä oli tuon flunssan aikana silloin tällöin pihisevä hengitys, joten heti äidinvaisto heräsi ja aloin epäilemään..



No mutta, Menni kiukustuu ja pyykitkään ei varmaan itsestään hypi naruille!



Dumle ja Menni vajaa 4kk

Moi pitkästä aikaa! Olen käynyt lueskelemassa kuulumisianne, mutta sopivaa kirjoitushetkeä ei ole löytynyt. Tänne ei kuulu mitään uutta eikä ihmeellistä. Aavan korvat vuotavat edelleen pikkaisen, kuorsaus on nyt onneksi hävinnyt. Kivoja päiviä ollaan vietetty, alkaa neiti olla jo ihan oikeasti seurallinen. Yöt on nukuttu vähän paremmin ja vauvauinnissa oltiin kuin vanhat tekijät. Itsellä painonpudotus on tosi tiukassa, 1.5 kg lähtenyt vaikka olen käynyt hydrobicissä, pilateksessa ja vaunuilemassa. Mutta kyllä se tästä, pääasia että olen saanut vähän kevennettyä syömisiä.



Itse haluaisin myös kovasti vauvajumppaan Aavan kanssa, mutta lähistön jumpat ovat aina aamupäivisin ja silloin Aava nukkuu vauvu-unia ulkona, on siis huono vuorokaudenaika meille. Niinä päivinä kun vaunu-unet jäävät lyhyiksi on tyttö heti kärttyisämpi. Muskarissakin olisi kiva käydä mutta nekin ovat aamupäivisin. Ehkä sitten kun yöt ovat eheämmät niin voi alkaa säännöllisemmin harrastaa aamupäivälläkin.



Nyt täytyy oikaista sohvalle pienelle päikkäreille että jaksaa loppupäivän. Palaan taas! Mukavaa päivää!