Arvostatko päiväkodin työntekijöiden ammattitaitoa/-tietoa?

en kuitenkaan tiedä, onko heillä nyt mitään erityistä " tietoa" , mitä pitäisi arvostaa. Mutta arvostan meidän pk:ssa heidän ystävällisyyttä, lapsirakkautta ja aktiivisuutta.



Valitettavasti sitä ei ehkä minusta huomaa. Juttelen kyllä heidän kanssaan avoimesti ja olen ystävällinen.

mutta en näe sellaista kovin usein.

" tietoisesti suhteellistettua kokemusta" - mitäköhän se on?



Minä arvostan päiväkodin henkilökuntaa sen takia, että he ovat lapsikeskeisiä. Ei minusta päiväkodissa tarvitse " oppia" mitään erityistä. Tärkeintä on, että he viihtyvät ja fiilis on hyvä. Ja meillä on.

ja huoltaja on sitä näkemässä?

Tiedän varsikin näiden entisten phh kasvatustavat ja taustat joten enpä arvosta en....

että ihminen tajuaa oman kokemuksensa ja tietonsa rajallisuuden, eikä kuvittele olevansa oikeassa vaikka " tämä keino tepsikin siihen yhteen hankalaan tapaukseen silloin 10 vuotta sitten" .

onko tuo uusi käsite?



Olen aikuiskasvatustietelijä, enkä ole tuota ennen kuullut.





3

näkeehän haku- ym. tilanteissa hlökunnan ja lapsen suhteen. Lisäksi muu yhteistyö perheiden kanssa, keskustelut ja vanhempainillat, toimintafilosofian perusteet... kyllä niistä pitäisi näkyä onko ammattitaidolla laadittuja/suunniteltuja juttuja. (tietysti pauligin)

se on ns. tervettä järkeä. Ei sun tarvi olla kuullut kaikista käytettävistä sanoista minkään teorian kautta. ne voi silti olla ihan järkeviä.



Meillä historiassa noita sanoja (ei käsitettä) käytetään kriittisen suhtautumisen ja tutkimusrajauksen opettamisessa. Mieti tietoisesti mitä oikein tiedät ja mitä siihen tietoon EI kuulu..

Et pettänyt tälläkään kertaa.

On päiväkodin tätejä, jotka osaavat olla lasten kanssa ja samalla tietävät, mitä tekevät.



On myös päiväkodin tätejä, jotka kuvittelevat olevansa fiksumpia kuin äidit, jotka eivät sitten osaa olla lastensa kanssa yhtään. Varsinkin yksi on todella paha. Hän ei ole lainkaan mukava, kun menee päiväkotiin viemään lapsia.

ovat muodollisesti epäpäteviä. Toki heidänkin kokemustaan pk-alalta ja lapsista arvostan.



lto:n mielipidettä kysyn ja kuuntelen mielelläni kun kyse on lapseni taitojen iänmukaisuudesta, ryhmässä toimimisesta etc. Kerron hänelle puolestaan omaa näkemystäni oman lapseni osalta - ei niin, että meidän Janicajesmiinahan on maailman paras ja kiltein :) vaan valaisten syitä ja taustoja lapsen tiettyihin käyttäytymismalleihin ja asenteisiin.

nykyisessä en.

voisi kysyä että arvostaako päiväkotihenkilö kunta vanhempinen kasvatustaitoja, vastaus on 60%:ssa EI ARVOSTA!!!!!

Päiväkodin " tädit" hoitavat päivät lapsiani. He huolehtivat lasteni tarpeista, ruoat, unet, leikkimiset jne. Lisäksi he opettavat lapsilleni uusia taitoja, askartelujen yms. muodossa.



Minulle tärkeää on se, että lapseni saavat hoitoa minun ollessani töissä. Miksi ihmeessä en arvostaisi henkilöitä, jotka joka arkipäivä lapsistani huolehtivat? Minulle on aivan sama, onko hoitajille koulutusta, kokemusta tai mitään, jos he hoitavat lapseni kunnolla niin ovat todellakin arvostusta ansainneet.



Kiva lisä on tietenkin se, että lapseni pitävät tarhatädeistään hurjasti. Lämmittää ja helpottaa kovasti äidin mieltä :)

Lapseni menee mielellään - se kertoo paljon.

mm kuntoutussunnitelman laatiminen ja noudattaminen on nostanut arvostusta. Erton kanssa käydyt keskustelut ja vinkit toimintatavoista hoitajille ja kotiin ovat todella tärkeitä ja sitä kautta hoitajien läheisyys ja kiinnostus on tullut esille.

Asianmukaisesti koulutettu päiväkodin henkilökunta tietää lapsen kasvuun ja kehitykseen vaikuttavista asioista koulutuksensa ansiosta ja siksi osaavat suhtautua kärsivällisesti/arvostavasti yms kaikkiin lapsiin. Eli tieto lisää taitoa!

Koen itse olevani " unelma-ammatissa ja pidän työstäni valtavasti.

Tietysti on välillä päiviä, ettei oikein jaksaisi, mutta sitten seuraavana päivänä jaksaa taas paremmin.

Tietysti lapsen vanhemmat ovat parhaimpia asiantuntijoita oman lapsensa suhteen, mutta tuntuu pahalta näiden vanhempien puolesta, jotka eivät meitä arvosta. Tarkoitan siis sitä, että mahtaa niistä tuntua vaikealta jättää lapsensa aamulla meidän onnettomien hoitajien käsiin..

Itse arvostan oman lapseni hoitajia kovasti. Tiedän millaista työ on..

Tuntuu kurjalta sekin, että monet vanhemmat kuvittelevat meidän ulkoilun ajan vain juoruilevan emmekä katsoisi lasten perään.

Ulkoilun aikana me toki myös juttelemme, harvoin juoruilemme.. yleensä asioina ovat ihan käytännön järjestelyt ja pk:n asiat, joita on helppo puhua kun on pihaalla ja näkee eri ryhmän aikuisia samalla kertaa. Vaikka me juttelemme, se ei todellakaan tarkoita, ettemme seuraisi lapsia koko ajan. Aina välillä sattuu tapaturmia ja ne ovat valitettavia, mutta mekin olemme inhimillisiä emmekä AINA ole silmät selässä..