tavarapaljous :(
ahdistaa tämä tavaramäärä täällä asunnossa. 50neliöinen kaksio, 3 henkilöä, joista yksi alle 1v. yööööhhhh. miten tavaraa vois vähentää. olen vielä niin hamsteriluonne :/
Kommentit (20826)
Vierailija kirjoitti:
Muotivaatteiden myynti on kovassa kasvussa koronakuopan jälkeen – "Kuluttajilla on käynnissä korvaushankintabuumi"
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/d400c924-68c7-4735-a669-36f…
Lisää muovia kulutukseen.
Vanhat jääkaapit ja pakastimet kuskataan rikkaista maista Afrikkaan missä niistä irrotetaan kaikki arvometalli , muovit kuskataan proomulla merelle ja kipataan sinne, koskee lähes kaikkea muovikrääsää.
Niin vaatteet on yksi suurimmista saastuttajista maailmassa.
Jotta noin 1kg painavat farkut on voitu valmistaa, on maapallon vettä tarvittu 10 850 l.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut lomalla ja siivoillut paikkoja. Vein 15 muovikassillista vanhoja vaatteita uffille. Suurin osa jäi vielä varastoon ja joskus kirpparille sitten.
Uff ei ole ekologinen
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/02/17/mot-laittoi-lahettimia-kierrat…
Vierailija kirjoitti:
No nyt pitäis kuvata joitakin vaatteita ja tehdä kirppareille ilmoituksia. Miten ei meinaa saada ittestään irti. Taskurahat tulis tarpeeseen, niin en viittis lahjoittaa tai kierrättääkään kaikkea. Muutaman euron jutut kyllä, mutta kymppien arvoiset myisin kun saisin irti vaan ittestäni käydä hommiin.[/quote
Kun oikein laiskottaa niin telkkaria katsoessani spurttaan sen mainoskatkon ajan. Joskus siivoan keittiön, joskus kerään kassiin poistettavaa tavaraa harvennus menetelmällä, joskus käyn läpi yhden hyllyn. Siinä työ tulee tehtyä vähän niin kuin huomaamatta, kun juksaa itsensä tekemään ihan pienen palan kerralla.
Tai sitten lupaan itsellesi jotain palkkioksi tai ei suklaata ennen kuin yksi tavara on myynnissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut lomalla ja siivoillut paikkoja. Vein 15 muovikassillista vanhoja vaatteita uffille. Suurin osa jäi vielä varastoon ja joskus kirpparille sitten.
Uff ei ole ekologinen
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/02/17/mot-laittoi-lahettimia-kierrat…
Ja UFF on tuomittu rikollisjärjestö. Ylellä on ollut dokkari tästäkin. Rahat menee järjestön ylimmän johdon lomaparatiisiin eikä mihinkään orpokoteihin. Dokkarissa tästä asiasta puhuu yksi entinen suomalainen työntekijä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt pitäis kuvata joitakin vaatteita ja tehdä kirppareille ilmoituksia. Miten ei meinaa saada ittestään irti. Taskurahat tulis tarpeeseen, niin en viittis lahjoittaa tai kierrättääkään kaikkea. Muutaman euron jutut kyllä, mutta kymppien arvoiset myisin kun saisin irti vaan ittestäni käydä hommiin.[/quote
Kun oikein laiskottaa niin telkkaria katsoessani spurttaan sen mainoskatkon ajan. Joskus siivoan keittiön, joskus kerään kassiin poistettavaa tavaraa harvennus menetelmällä, joskus käyn läpi yhden hyllyn. Siinä työ tulee tehtyä vähän niin kuin huomaamatta, kun juksaa itsensä tekemään ihan pienen palan kerralla.
Tai sitten lupaan itsellesi jotain palkkioksi tai ei suklaata ennen kuin yksi tavara on myynnissä.Mulla on haavena yksi huonekalu, maksaa tonnin.
Laskin 1000 / 52= vajaa 20 e viikossa pitää säästää.Laitan n kerran kk tavaraa myyntiin, saan n 100 e kk ja vuodessa tulee tonni.
Kesällä kävin kerran Hietsussa ja olin siivouspäivänä myös myynnissä.
Rahat ovat koossa.
Nyt seuraavaa tonnia tavoitellaan
YLE dokkari: UFF ryysyillä rikkauksiin.
Katsoin tuon Kaaoksen kesyttäjien jakson, missä oli moottoripyörä olkkarissa. Oli jännä huomata, miten kierrätykseen ja lahjoitukseen menevien kasat oli huomattavasti isompia kuin myyntiin menevien. Jos siis tavarasta haluaa reippaasti eroon, niin lahjoitus tai kierrätys (ns. "roskiin") on varmastikin se tehokkain, pääasia että niistä tavaroista pääsee eroon. Ja yllätys myös, kuinka paljon ihan sitä roskaa ja rikkinäistä on jemmattuna.
Mun makuun sitä tavaraa jäi vieläkin ihan älyttömän paljon, jos vielä ottaa huomioon että perheessä oli käytännössä yksi lapsi. Mutta kuten täällä on jo moneen kertaa todettu, niin eihän se ole jonkun toisen asia sanoa, mikä on toiselle turha. Kunhan pääsivät eroon suurimmasta osasta.
Mäkin katsoin kaaoksen kesyttäjät. Hassua, miten toisten ihmisten tavarat näyttävät kaikki ihan turhilta. Omista on tosi vaikea luopua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut lomalla ja siivoillut paikkoja. Vein 15 muovikassillista vanhoja vaatteita uffille. Suurin osa jäi vielä varastoon ja joskus kirpparille sitten.
Uff ei ole ekologinen
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/02/17/mot-laittoi-lahettimia-kierrat…Ja UFF on tuomittu rikollisjärjestö. Ylellä on ollut dokkari tästäkin. Rahat menee järjestön ylimmän johdon lomaparatiisiin eikä mihinkään orpokoteihin. Dokkarissa tästä asiasta puhuu yksi entinen suomalainen työntekijä.
Alapeukuista voisi päätellä että joku ei usko tätä? Tanskasta lähtöisin oleva UFF on ollut vuosia rikostutkintojen ja -syytteiden kohteena Tanskassa, jossa järjestön päämaja sijaitsee. Dokkarissa näytetään ylimmän johdon käyttöön rakennettua luksusluokan lomaresorttia Meksikossa. Sinne ne rahat menee, eikä mihinkään hyväntekeväisyyteen.
Keskustelupalstoilta löytyy myös suomeksi keskusteluja, joissa hyväntekeväisyystyöhön halunneet nuoret ovat olleet järjestön "kursseilla", jotka maksavat tuhansia ja tuhansia euroja, eikä siellä oikeasti opeteta mitään. Dokkarissa haastatellaan suomalaista nuorta naista, joka oli pitkään järjestön palveluksessa ja laitettiin kuskaamaan käteisrahasäkkejä Tanskasta muihin maihin. Rahoja ei käytetty hyväntekeväisyyteen vaan aina joku pääjehuista tuli hakemaan rahat kun ne oli kuljetettu toiseen maahan. Tämä nainen lähti järjestöstä kun tajusi mitä toiminnan takana oli.
Vierailija kirjoitti:
Mäkin katsoin kaaoksen kesyttäjät. Hassua, miten toisten ihmisten tavarat näyttävät kaikki ihan turhilta. Omista on tosi vaikea luopua.
Niissä toisten tavaroissa ei ole omia tunteita kiinni, siinä se helppous. Jos olisi kauhea kaaos kotona, niin jos olisi rohkea niin pyytäisi jotain toista karsimaan omat tavarat.
Minulla on tarkka aihe, josta halusin tulla tänne kertomaan: lahjaksi saadut muumimukit. Tuntuu työvoitolta, että eilen viimein vein ne muutamat kierrätyskeskukseen. Pidän kyllä muumeista ja arvostan lahjoja, mutta nuo astiat eivät tunnu omalta jutultani. Joskus yritin myydä niitä Torissa, mutta tuntui vaivalloiselta vaikka hinta oli alhainen. Jäivät sitten kaappiin pyörimään ja vaivaamaan mieltä. Eilen viimein päätin, että ei ole aikani ja sen pienen stressin arvoista enää käyttää yhtään energiaa kyseisten astioiden miettimiseen. Pakkasin kassiin ja vein pois. Iso helpotus.
Siinä vain yksi pieni palanen karsimisprojektistani, mutta jotenkin erikoista, miten vaikeaa juuri muumimukien pyörittely on ollut. Moni muu astia on saanut kyytiä sen enempää miettimättä. :D
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tarkka aihe, josta halusin tulla tänne kertomaan: lahjaksi saadut muumimukit. Tuntuu työvoitolta, että eilen viimein vein ne muutamat kierrätyskeskukseen. Pidän kyllä muumeista ja arvostan lahjoja, mutta nuo astiat eivät tunnu omalta jutultani. Joskus yritin myydä niitä Torissa, mutta tuntui vaivalloiselta vaikka hinta oli alhainen. Jäivät sitten kaappiin pyörimään ja vaivaamaan mieltä. Eilen viimein päätin, että ei ole aikani ja sen pienen stressin arvoista enää käyttää yhtään energiaa kyseisten astioiden miettimiseen. Pakkasin kassiin ja vein pois. Iso helpotus.
Siinä vain yksi pieni palanen karsimisprojektistani, mutta jotenkin erikoista, miten vaikeaa juuri muumimukien pyörittely on ollut. Moni muu astia on saanut kyytiä sen enempää miettimättä. :D
Mulla ihan sama :D Johtuu myös siitä, kun lahjaa ei saisi myydä. Itse sain menemään helposti 5 e/kpl. Eivät olleet erikoismukeja. Pitkään yritin säilyttää, mutta ei vaan tuntunut omalta.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tarkka aihe, josta halusin tulla tänne kertomaan: lahjaksi saadut muumimukit. Tuntuu työvoitolta, että eilen viimein vein ne muutamat kierrätyskeskukseen. Pidän kyllä muumeista ja arvostan lahjoja, mutta nuo astiat eivät tunnu omalta jutultani. Joskus yritin myydä niitä Torissa, mutta tuntui vaivalloiselta vaikka hinta oli alhainen. Jäivät sitten kaappiin pyörimään ja vaivaamaan mieltä. Eilen viimein päätin, että ei ole aikani ja sen pienen stressin arvoista enää käyttää yhtään energiaa kyseisten astioiden miettimiseen. Pakkasin kassiin ja vein pois. Iso helpotus.
Siinä vain yksi pieni palanen karsimisprojektistani, mutta jotenkin erikoista, miten vaikeaa juuri muumimukien pyörittely on ollut. Moni muu astia on saanut kyytiä sen enempää miettimättä. :D
Meillä on vähän sama ongelma. Muumeja vastaan mulla ei ole mitään, mutta ne mukit ärsyttää vaan jostain kumman syystä. Onkohan se ongelma se, että jotenkin on sellainen ilmapiiri että kaikilla suomalaisilla pitäisi olla niitä muumimukeja.
Vielä olen pyöritellyt niitä mukeja kaapin takanurkassa ja ne tulee otettua käyttöön vasta jos kaikki muut mukit on pesussa. Sekin jo kertoo että ei ne oikein nappaa meillä muitakaan kun ei niitä tule otettua kun viimeisessä hädässä.
Tänään taas kaksi kassillista tavaraa kierrätykseen ja sen lisäksi lähti viikonloppuna ihan roskaa pari pussillista. Mikä ihme juttu se on, että sitä roskaa kertyy. Onko se ajatus aina että jos tätä vielä tarvitsisi jossain, vaikka se on rikki tai se on vain jonkun tavaran pakkaus. Tuli vastaan myös lapsen lempikirjoja lapsuuden ajoilta. Harmi kyllä huomasin että ne olivat napanneet jostain homeen käryn itseensä. Samoin on käynyt monille oman lapsuuteni tavaroille. Äiti oli säilyttänyt niitä kylmässä ulkovarastossa. Eihän niille muuta voinut kun heittää roskiin. Harmittaa, mutta minkäs teet. Kaikki niihin liittyvä työkin harmittaa. Nyt jos voisin uudelleen päättää, niin ottaisin lapsesta kuvia lempitavaroidensa kanssa ja laittaisin tavarat kiertoon. Ja kuten tässäkin ketjussa on usein todettu, eihän ne yleensä sille lapselle merkitse samaa kuin sille vanhemmalle.
Selvitin myös kuitteja, joita olen säilyttänyt sen vuoksi, että niissä on joku ostos josta voi joutua reklamoimaan myöhemmin. Nyt löytyi yksi kuitti, jolla oli ostettu t-paita joka nyppyyntyi ensimmäisessä pesussa eikä sitä kehdannut enää pitää missään ihmisten ilmoilla. Lisäksi ihan varmasti oli enemmän keinokuitua kun lapussa oli ilmoitettu, se hiosti niin paljon. Nyt kun löytyi kuitti niin ei löydy paitaa, eli olen varmaankin heittänyt sen pois kun olen ajatellut että sitä kuittia ei ikinä löydy.
Tämä mielessä pitäisikö kaikki kuitit vaan hävittää heti. Tai ainakin jonkun tietyn euromäärän alle olevien ostosten kuitit. Mikä teillä on periaate?
S-ryhmällä saa valita ettei fyysistä kuittia tule.
Plussakortilla menee takuukuitit myös sähköisesti, vaikka tavallinenkin kuitti tulee.
Muissa ostoksissa vien tavaran kotiin, testaan toimivuuden ja laitan kuitin yleensä roskiin. Jos oli huomattavan kallis tai takuukuittia voi tarvita, vaikka joku laite, otan kuitista kuvan ja laitan kuitin niille varattuun pieneen laatikkoon. Samalla yleensä käyn laatikossa olevat kuitit läpi, koska tätä tapahtuu niin harvoin. Nytkin siellä taitaa olla alle 10 kuittia. Nuo kuvat kun muistaisi puhelimesta myös poistaa samalla :D
Yleensä minulla on rajana se 50e ennen kuin alan kuittia säästämään. Myöskin pyrin ostamaan s-ryhmästä tämän vuoksi, kuitti säilyy takuuajan appissa ja käyn kyseisessä kaupassa aina välillä. Joskus on jäänyt kalliimpikin palautus tekemättä, kun olisi pitänyt palata kauppaan joka ei ollut lainkaan minkään matkan varrella.
Ostaessa yleensä vertailen millä hinnalla saisin tuotteen ja katson onko prismassa kuinka paljon kalliimpi. Jos ei saa sieltä, silloin usein tilaan sen jostain, niin kuitti on sähköisesti.
Vierailija kirjoitti:
Tänään taas kaksi kassillista tavaraa kierrätykseen ja sen lisäksi lähti viikonloppuna ihan roskaa pari pussillista. Mikä ihme juttu se on, että sitä roskaa kertyy. Onko se ajatus aina että jos tätä vielä tarvitsisi jossain, vaikka se on rikki tai se on vain jonkun tavaran pakkaus. Tuli vastaan myös lapsen lempikirjoja lapsuuden ajoilta. Harmi kyllä huomasin että ne olivat napanneet jostain homeen käryn itseensä. Samoin on käynyt monille oman lapsuuteni tavaroille. Äiti oli säilyttänyt niitä kylmässä ulkovarastossa. Eihän niille muuta voinut kun heittää roskiin. Harmittaa, mutta minkäs teet. Kaikki niihin liittyvä työkin harmittaa. Nyt jos voisin uudelleen päättää, niin ottaisin lapsesta kuvia lempitavaroidensa kanssa ja laittaisin tavarat kiertoon. Ja kuten tässäkin ketjussa on usein todettu, eihän ne yleensä sille lapselle merkitse samaa kuin sille vanhemmalle.
Selvitin myös kuitteja, joita olen säilyttänyt sen vuoksi, että niissä on joku ostos josta voi joutua reklamoimaan myöhemmin. Nyt löytyi yksi kuitti, jolla oli ostettu t-paita joka nyppyyntyi ensimmäisessä pesussa eikä sitä kehdannut enää pitää missään ihmisten ilmoilla. Lisäksi ihan varmasti oli enemmän keinokuitua kun lapussa oli ilmoitettu, se hiosti niin paljon. Nyt kun löytyi kuitti niin ei löydy paitaa, eli olen varmaankin heittänyt sen pois kun olen ajatellut että sitä kuittia ei ikinä löydy.
Tämä mielessä pitäisikö kaikki kuitit vaan hävittää heti. Tai ainakin jonkun tietyn euromäärän alle olevien ostosten kuitit. Mikä teillä on periaate?
Itselläni raja menee ehkä muutamassa kympissä ja riippuen vaatteesta. Kalliimmissa tuotteissa säästän kuitit ehdottomasti, tyyliin 200e kengät, mutta jossain 30e tuotteissa mietin tapauskohtaisesti. Muutaman euron alennustuotteiden kohdalla en jaksa säästää kuittia.
Osa kuiteista ei edes säily, vaan teksti katoaa aika nopeasti. Jos siis haluaa säilyttää kuitteja, niistä kannattaa ottaa kännykällä kuva. Toisaalta, kuittia harvoin tarvitsee. Itse asiassa en muista viimeisen kymmenen vuoden ajalta tapausta, että olisin sellaista tarvinnut.
Jos jokin t-paita tai alushousut hajoavat liian nopeasti en jaksaisi alkaa reklamoimaan. Elleivät olisi erityisen kalliita.
Aina kun menen kämppään, jossa on ylisiistiä, Ei missään tietokonetta, Televisiopöydällä joku yksi kämäinen digiboksi eikä mitään viihdelaitteita, ei edes stereoita. Ei missään konjakkipulloja (täysiä, okei alkoholistit ja raivoraittiit erikseen), eikä VARSINKAAN oikeita tauluja vaan jotain "love" ja "home" tekstejä siellä täällä, niin tulee mieleen että kyseessä on köyhä.
Nuorilla opiskelijoilla sen ymmärtää että koti on askeettinen ja koristeina on jotain oljista ja lasista tehtyä rihkamaa, mutta kyllä aikuisten kämpässä kuuluu olla sitä tavaraa ja vähän sekaistakin. Jos menen vaikka jonnekin kylään, niin en halua astua hotellihuoneeseen vaan kotiin.
Tottakai ne tavarat voi sulloa piiloon kaappeihin, mutta kun ihmisillä ei ole nykyään edes kirjahyllyä saatikka kirjoja. Se kertoo mielestäni sivistyksen tasostakin vähäsen. Kirjoja kun saa parilla eurolla.
Ruumispositiivinen kirjoitti:
Aina kun menen kämppään, jossa on ylisiistiä, Ei missään tietokonetta, Televisiopöydällä joku yksi kämäinen digiboksi eikä mitään viihdelaitteita, ei edes stereoita. Ei missään konjakkipulloja (täysiä, okei alkoholistit ja raivoraittiit erikseen), eikä VARSINKAAN oikeita tauluja vaan jotain "love" ja "home" tekstejä siellä täällä, niin tulee mieleen että kyseessä on köyhä.
Nuorilla opiskelijoilla sen ymmärtää että koti on askeettinen ja koristeina on jotain oljista ja lasista tehtyä rihkamaa, mutta kyllä aikuisten kämpässä kuuluu olla sitä tavaraa ja vähän sekaistakin. Jos menen vaikka jonnekin kylään, niin en halua astua hotellihuoneeseen vaan kotiin.
Tottakai ne tavarat voi sulloa piiloon kaappeihin, mutta kun ihmisillä ei ole nykyään edes kirjahyllyä saatikka kirjoja. Se kertoo mielestäni sivistyksen tasostakin vähäsen. Kirjoja kun saa parilla eurolla.
Tässäkin ihmiset ovat erilaisia. Ei toisia voi pakottaa omaan muottiin.
Minä luen yleensä 3-6 kirjaa viikossa, silti kotonani ei ole kuin muutama kirja ja nekin kaapissa.
Jos menen johonkin kylään, niin minusta on kiva että näkee erilaisia koteja, toisilla hotellihuonemainen ja toisella taiteellinen.
Muotivaatteiden myynti on kovassa kasvussa koronakuopan jälkeen – "Kuluttajilla on käynnissä korvaushankintabuumi"
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/d400c924-68c7-4735-a669-36f…
Lisää muovia kulutukseen.
Vanhat jääkaapit ja pakastimet kuskataan rikkaista maista Afrikkaan missä niistä irrotetaan kaikki arvometalli , muovit kuskataan proomulla merelle ja kipataan sinne, koskee lähes kaikkea muovikrääsää.