Lue keskustelun säännöt.
tavarapaljous :(
22.04.2014 |
ahdistaa tämä tavaramäärä täällä asunnossa. 50neliöinen kaksio, 3 henkilöä, joista yksi alle 1v. yööööhhhh. miten tavaraa vois vähentää. olen vielä niin hamsteriluonne :/
Kommentit (20766)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmittaa vaan se Savonioiden tuottama pettymys. Olisivatkohan Careliat parempia? Careliat tosin ovat todella kalliita. Joskus olen tosin nähnyt Carelian settiä hyvässä tarjouksessa ja jälkikäteen on harmittanut kun en ole sitä ostanut. Savoniassa sinällään lusikat ovat kyllä parempia kuin haarukat ja veitset, jotka sitten ovatkin ihan leikkiaterimien tasoa.
Entisessä avioliitossa oli Careliaa häälahjaksi saatuna. Kauniin näköisiä ne oli, kahvilusikat on pieniä, joten sopivat hyvin tarkoitukseensa, ruokalusikat hyviä, haarukat mielestäni liian kapeat/terävät ja veitset ihan jees, mutta ei niillä pihviä leikata. Nämä lähti entisen miehen matkaan, enkä ole kaivannut kun välillä söpön pieniä kahvilusikoita( näitä osia saa toki ostaa erikseenkin 2kpl pakkauksissa ainakin Prismoista). Eli mielestäni Carelia ei ole ainakaan nykyhinnan arvoista koko setin ostamisen osalta.
Mä sain Careliaa rippilahjaksi ja tykkään siitä edelleen. Aktiivikäytössä ollut vuosikymmeniä.
Kai niissäkin laatu on heikentynyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on vaatteita niin vähän kaikilla, että kaikki ovat aina kaapissa. Jopa toppavaatteet roikkuu eteisen kaapissa kesätkin.
Vierailija kirjoitti:
Vuodenaika on vaihtumassa. Kaivelin jo ennen aamukahvia kaikki huushollin pipot, hanskat, huivit, villasukat ja vastaavat. Niitä kertyi huima määrä. Seuraavaksi käyn ne läpi ja laitan turhat/rikkinäiset/epäsopivat kiertoon. Kännykän muistiinpanoihin kirjaan jos on jotain kiireellistä hankittavaa. Tiedän jo nyt että pitää ostaa siistit nahkahansikkaat kun edelliset unohtui viime talvena raitiovaunuun.
Haastan palstalaiset samaan puuhaan.
Kuulostaa hyvältä! Itse teen yleensä tämän keväällä ja syksyllä sitten käyn kesävaatteet läpi ja heitän kuluneet/rikkinäiset pois jos niitä on ja käyttämättömille mietin mitä teen vai tuleeko varmasti käytettyä ensi kesänä. Sitten syrjään/toiseen kaappiin kaikki säästettävät. Mutta tosi kiva näkökulma tehdä tämä noinkin päin ja tästä sain hyvän vinkin itselleni tuohon että nyt on hyvä hetki katsoa puuttuuko joku tärkeä juttu, joka on hyvä ostaa ja toisaalta voihan olla että kesän aikana on mieli muuttunut ja huomaankin että joku huivi ei olekaan omaa tyyliäni tai jotkut hanskat niin kuluneet että onkin hyvä vielä tuplatsekata kaikki läpi.
Älä osta muuta kuin mitä ilman et tuu toimeen esim. ruokaa. Ihminen tulee lopulta niin vähällä toimeen. Mietin monesti ihmisiä keskitysleirillä 😟
Terveellistä katsoa Himohamstraajia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyn läpi kodintekstiilejäni. Niitä on paljon. Kauniita ja mieleisiä mutta huomaan että joukossa on useita sellaisia joita en ole koskaan käyttänyt. Esim Marimekon tyynynpäällisiä. Ajattomia ja kivan näköisiä mutta jos niissä on edelleen hintalappu kiinni vaikka ostoksesta on vuosia niin ei ne niin mieleisiä taidakaan olla. Miksi säilytän esinettä joka on kuitenkin turha, olkoot kuinka kaunis tai klassikko tahansa. Tätä keskustelua käyn mielessäni ja laitan Toriin tavaraa...
Eipä tuo metallinkierrätys hirveesti enää innosta. Minulla oli ollur jo ainakin 10 vuotta metallia pääasiassa rautaa tuossa pihan perällä. Nyt vein ne kierrätykseen niin totesivat siellä että raudasta ei makseta mitään mutta saa jättää ilmaiseksi. Ainoastaan alumiinista ja lyijyakuista sain vajaa 18 euroa yhteensä. Olisin ollut tyytyväinen kun olisivat raudasta maksaneet edes jotain mutta ei. Kyllä ne takuulla joillekin firmoille siitä ainakin suureristä maksavat. Riittävän suureksi eräksi ei kuitenkaan vissiin lasketa pic up lavallista. Pakkohan ne oli sinne jättää kun jos niistä joku jotain olisikin maksanut niin ei kannata polttoainekustannusten takia kovin kauas viedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten teillä kirpparipöytien pitäjillä menee? Kävin kaupungin kirppareiden hinnastot läpi ja pöytävuokra olisi 30e, siihen päälle hintalaput ja hälyttimet, vitriinistäkin menisi vielä +20% provikka. Eli aika kalliiksi tulee kun laskee vielä matkakulut päälle.
Toisessa ketjussa valiteltiin kirppareiden kovia hintoja, 3e H&M paidasta on liikaa jne. Kuulemma kirppareilla kuuluu myydä vain halpaa ylimääräistä tavaraa, mikä menisi muuten roskiin...? Itse en tahtoisi roskia kotiini sen enempää ilmaiseksi kuin halvallakaan, mutta täytyy myöntää, että olen itsekin kiertänyt kirppareita ja tuntuu, että kirpparin ja kaupan välinen hintaero on kaventunut. Ty-pehmotkin ovat usein 3e, vaikka kaupassa maksavat uutena 7e. Mielestäni muutaman euron hintaero on todella pieni, sillä uusi on aina uusi, sen voi antaa lahjaksi, ei tarvitse pestä, käyttää pakkasessa jne. Uudessa on enemmän käyttöikää jäljellä.
Kai meillä olisi kirpparipöydän verran ylimääräistä vaatetta ja tavaraa, mutta mitä sinne kannattaa enää viedä myyntiin ja mihin hintaan? Pystyttekö antamaan esimerkkejä hinnoista, millä tavara liikkuu? Lähikirppareissa suurin osa pöydistä notkuu enemmän tai vähemmän pikkulasten vaatteita ja tavaraa. Sitäkö se on nykyään ja muu jää käsiin?
Sain juuri 3 vk kirppistelystä Kuopiossa voittoa noin 400 e. Halvalla kyllä lähti suurin osa tavaroista, vaatteet suurin osa 1-5 e, ml merkkituotteirakin. Yksittäisissä tuotteissa oli hintana parikymppiä (vähän käytetty Luhdan toppatakki, hyväkuntoiset laskettelukengät). Suurimmasta osasta tavaraa halusin vain päästä eroon, vaikka matalaankin hintaan. Lasten hyväkuntoiset lelut tekivät vauhdilla kauppansa kuten tietyt lastenkirjat, muutamalla eurolla. Myös ylimääräiset neulelangat ja leivontatarvikkeet löysivät nopeasti uuden kodin, samoin korut.
Puoliso tuumi kerrottuani ihan tyytyväisenä kirppiksen voitollisuudesta, että mietipäs paljonko olet pistänyt rahaa kaikkien noiden tavaroiden hankkimiseen... niinpä! Kirppiksen pitäminen rauhoittaa kummasti ostohaluja ainakin joksikin aikaa - tavaran arvosana yleensä suorastaan romahtaa jo kaupasta poistuessasi.
Legoista en raski luopua, vaikka omat lapset alkavat jo aikuistua. Varmaan rakentelen niillä duploillakin itse sitten joskus eläkkeellä jos sinne asti pääsen. Nyt työkavereiden pienet lapset pääsevät leikkimään niillä kylässä käydessään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten teillä
kirpparipöytien pitäjillä menee? Kävin kaupungin kirppareiden hinnastot läpi ja pöytävuokra olisi 30e, siihen päälle hintalaput ja hälyttimet, vitriinistäkin menisi vielä +20% provikka. Eli aika kalliiksi tulee kun laskee vielä matkakulut päälle.
Toisessa ketjussa valiteltiin kirppareiden kovia hintoja, 3e H&M paidasta on liikaa jne. Kuulemma kirppareilla kuuluu myydä vain halpaa ylimääräistä tavaraa, mikä menisi muuten roskiin...? Itse en tahtoisi roskia kotiini sen enempää ilmaiseksi kuin halvallakaan, mutta täytyy myöntää, että olen itsekin kiertänyt kirppareita ja tuntuu, että kirpparin ja kaupan välinen hintaero on kaventunut. Ty-pehmotkin ovat usein 3e, vaikka kaupassa maksavat uutena 7e. Mielestäni muutaman euron hintaero on todella pieni, sillä uusi on aina uusi, sen voi antaa lahjaksi, ei tarvitse pestä, käyttää pakkasessa jne. Uudessa on enemmän käyttöikää jäljellä.
Kai meillä olisi kirpparipöydän verran ylimääräistä vaatetta ja tavaraa, mutta mitä sinne kannattaa enää viedä myyntiin ja mihin hintaan? Pystyttekö antamaan esimerkkejä hinnoista, millä tavara liikkuu? Lähikirppareissa suurin osa pöydistä notkuu enemmän tai vähemmän pikkulasten vaatteita ja tavaraa. Sitäkö se on nykyään ja muu jää käsiin?
Sain juuri 3 vk kirppistelystä Kuopiossa voittoa noin 400 e. Halvalla kyllä lähti suurin osa tavaroista, vaatteet suurin osa 1-5 e, ml merkkituotteirakin. Yksittäisissä tuotteissa oli hintana parikymppiä (vähän käytetty Luhdan toppatakki, hyväkuntoiset laskettelukengät). Suurimmasta osasta tavaraa halusin vain päästä eroon, vaikka matalaankin hintaan. Lasten hyväkuntoiset lelut tekivät vauhdilla kauppansa kuten tietyt lastenkirjat, muutamalla eurolla. Myös ylimääräiset neulelangat ja leivontatarvikkeet löysivät nopeasti uuden kodin, samoin korut.
Puoliso tuumi kerrottuani ihan tyytyväisenä kirppiksen voitollisuudesta, että mietipäs paljonko olet pistänyt rahaa kaikkien noiden tavaroiden hankkimiseen... niinpä! Kirppiksen pitäminen rauhoittaa kummasti ostohaluja ainakin joksikin aikaa - tavaran arvosana yleensä suorastaan romahtaa jo kaupasta poistuessasi.
Legoista en raski luopua, vaikka omat lapset alkavat jo aikuistua. Varmaan rakentelen niillä duploillakin itse sitten joskus eläkkeellä jos sinne asti pääsen. Nyt työkavereiden pienet lapset pääsevät leikkimään niillä kylässä käydessään.
Mä aloitin 01/22 laittamaan joka pe toriin väh 10 ilmoitusta.
Mulla on nyt lähes 400 tavaraa myynnissä.
Kun ilmoitus pitää uusia, tiputan hintaa.
Joka viikko myyn jotain.
Vähän käy kauppa, mutta rahan otetaan innolla vastaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaan huolesi!
Olen sottapytty ja kaaosnainen.
Luovana ja taiteellisena hamsterina koti pursuaa kaikkea mahdollista talikosta tikapuihin ja sillitynnyristä sambavaatteisiin...
Olen miettinyt jopa hypnoosia. Jos minusta kuoriutuisi vähän siistimpi ja normaalimpi ihminen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten teillä kirpparipöytien pitäjillä menee? Kävin kaupungin kirppareiden hinnastot läpi ja pöytävuokra olisi 30e, siihen päälle hintalaput ja hälyttimet, vitriinistäkin menisi vielä +20% provikka. Eli aika kalliiksi tulee kun laskee vielä matkakulut päälle.
Toisessa ketjussa valiteltiin kirppareiden kovia hintoja, 3e H&M paidasta on liikaa jne. Kuulemma kirppareilla kuuluu myydä vain halpaa ylimääräistä tavaraa, mikä menisi muuten roskiin...? Itse en tahtoisi roskia kotiini sen enempää ilmaiseksi kuin halvallakaan, mutta täytyy myöntää, että olen itsekin kiertänyt kirppareita ja tuntuu, että kirpparin ja kaupan välinen hintaero on kaventunut. Ty-pehmotkin ovat usein 3e, vaikka kaupassa maksavat uutena 7e. Mielestäni muutaman euron hintaero on todella pieni, sillä uusi on aina uusi, sen voi antaa lahjaksi, ei tarvitse pestä, käyttää pakkasessa jne. Uudessa on enemmän käyttöikää jäljellä.
Kai meillä olisi kirpparipöydän verran ylimääräistä vaatetta ja tavaraa, mutta mitä sinne kannattaa enää viedä myyntiin ja mihin hintaan? Pystyttekö antamaan esimerkkejä hinnoista, millä tavara liikkuu? Lähikirppareissa suurin osa pöydistä notkuu enemmän tai vähemmän pikkulasten vaatteita ja tavaraa. Sitäkö se on nykyään ja muu jää käsiin?
Sain juuri 3 vk kirppistelystä Kuopiossa voittoa noin 400 e. Halvalla kyllä lähti suurin osa tavaroista, vaatteet suurin osa 1-5 e, ml merkkituotteirakin. Yksittäisissä tuotteissa oli hintana parikymppiä (vähän käytetty Luhdan toppatakki, hyväkuntoiset laskettelukengät). Suurimmasta osasta tavaraa halusin vain päästä eroon, vaikka matalaankin hintaan. Lasten hyväkuntoiset lelut tekivät vauhdilla kauppansa kuten tietyt lastenkirjat, muutamalla eurolla. Myös ylimääräiset neulelangat ja leivontatarvikkeet löysivät nopeasti uuden kodin, samoin korut.
Puoliso tuumi kerrottuani ihan tyytyväisenä kirppiksen voitollisuudesta, että mietipäs paljonko olet pistänyt rahaa kaikkien noiden tavaroiden hankkimiseen... niinpä! Kirppiksen pitäminen rauhoittaa kummasti ostohaluja ainakin joksikin aikaa - tavaran arvosana yleensä suorastaan romahtaa jo kaupasta poistuessasi.
Legoista en raski luopua, vaikka omat lapset alkavat jo aikuistua. Varmaan rakentelen niillä duploillakin itse sitten joskus eläkkeellä jos sinne asti pääsen. Nyt työkavereiden pienet lapset pääsevät leikkimään niillä kylässä käydessään.
Huh, tavaraa on ollut kyllä melkoinen määrä jos olet tehnyt voittoa 400€ ja suurin osa tavarasta on ollut 1-5€ arvoista. Kovan työn olet tehnyt raivaamisessa, voit olla ylpeä itsestäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apua! En millään saa järjestykseen papereita. Ennen tiesin suurinpiirtein missä jotkin paperit on, mutta nykyisin kaikki on hukassa. Ongelma on se, että en jaksa järjestää ja karsia niitä, koska en oikein tiedä mitä pitää säästää. Kaiken läpikäyminen uuvuttaa jo ajatuksena.
Hanki yksi kansio, johon laitat koulutodistukset, työtodistukset ja muut vastaavat henkilökohtaiset ja ehdottomasti säilytettävät paperit. Tästä on hyvä aloittaa. Vanhoja tiedotteita, eri paikoista lähetettyjä tiedotteita ties mistä ei tarvitse säilyttää, eikä 5 vuotta vanhaa sähkölaskua, jonka katsomisesta tulee lisäksi vain paha mieli kun sähkö oli silloin halvempaa.
Nykyään asiat on niin paljon digitaalisena että paperina säilytettäviä asioita on todella vähän. En muista milloin olisin viimeksi tarvinnut kansiostani mitään. Varmaan yli 10 vuotta sitten kun on viimeksi haluttu nähdä työtodistukset töitä hakiessa, sen jälkeen työhaastatteluissa on luotettu sanaan eikä todistuksia ole tarvinnut.
MondayMandi kirjoitti:
Jaan huolesi!
Olen sottapytty ja kaaosnainen.
Luovana ja taiteellisena hamsterina koti pursuaa kaikkea mahdollista talikosta tikapuihin ja sillitynnyristä sambavaatteisiin...Olen miettinyt jopa hypnoosia. Jos minusta kuoriutuisi vähän siistimpi ja normaalimpi ihminen...
Mulla auttoi itsehypnoosina kun ryhdyin laskemaan seuraavan kymmenen vuoden aikana käytettävissä olevaa vapaa-aikaani, ja tavaramäärää, ja tulin siihen tulokseen, että yhden ihmisen elämä ei riitä näiden kaikkien suunniteltujen projektien tekemiseen. Sain osan karsittua.
Ekana lähti tavarat, joista osa olisi kuulunut roskiin, eli kategoria "mitähän tästäkin voisi vielä tehdä".
Sitten mietin että mikä osa jäljellä olevista oli vaan hankittu siksi että olin ajatellut että onpa kivan näköistä tai olisipa hauskaa tekemistä - eikä koskaan tullut aloitettua. Tutustu teksteihin missä käsitellään fantasiaminää. Taas lähti osa tavaroista.
Nyt on menossa vaihe, jossa karsin askartelu ym. tavaroita ajatuksella että "jos oikein haluaisin, niin voisin ...". On jo tullut ilmi että "en sitten kuitenkaan oikein halua" ja aion nyt päästää näistäkin irti.
Loppuviimetteksi kun olen ihan rehellinen itselleni, niin olen oikeasti sellainen "toivotaan toivotaan" -ihminen sen sijaan että oikesti saisin aikaan paljon kotona. Eli oispa ihana kun jaksaisi kotona värikkäillä ja tuunailla kaikkea, mutta aikuisten oikeasti jo siivous voi venyä viikon mittaiseksi kun jään haahuilemaan jotain muuta. Töiden jälkeen pitää levätä ja viikonloput kun menee usein palautumiseen. Usein kaipaa vain jotain suoratoistomoskaa että saa pään nollattua. En käsitä miten joillain riittää aikaa, energiaa ja kiinnostusta kaikkiin harrastuksiin ja menoihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun luovut tavaroistasi: kierrätykseen, kirpparille, roskiin niin mitään et tule kaipaamaan, et hetken päästä edes muista niitä. Ja sinun on helpompi hengittää. Kokemusta on.
Vierailija kirjoitti:
Minne sitä veisi kaikki vaate röykkiöt, kun moni hyväntekeväisyys firma vie ne kehittyvien maiden rannikolle, josta ne valuu meriin. Jäätiköt sulaa ja tämän vuoden kaikki keisaripingviinien poikaset on kuolleet, joten ilmastoahdistusta pukkaa. Toisaalta kohta ei tarvita talvivaatteita. Tietääkö joku jonkun vastuullisen firman, jonne voi lahjoittaa vaatteita?
FIDA on luotettava samoin VIADIA
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minne sitä veisi kaikki vaate röykkiöt, kun moni hyväntekeväisyys firma vie ne kehittyvien maiden rannikolle, josta ne valuu meriin. Jäätiköt sulaa ja tämän vuoden kaikki keisaripingviinien poikaset on kuolleet, joten ilmastoahdistusta pukkaa. Toisaalta kohta ei tarvita talvivaatteita. Tietääkö joku jonkun vastuullisen firman, jonne voi lahjoittaa vaatteita?
FIDA on luotettava samoin VIADIA
SPR?
Vierailija kirjoitti:
MondayMandi kirjoitti:
Jaan huolesi!
Olen sottapytty ja kaaosnainen.
Luovana ja taiteellisena hamsterina koti pursuaa kaikkea mahdollista talikosta tikapuihin ja sillitynnyristä sambavaatteisiin...Olen miettinyt jopa hypnoosia. Jos minusta kuoriutuisi vähän siistimpi ja normaalimpi ihminen...
Mulla auttoi itsehypnoosina kun ryhdyin laskemaan seuraavan kymmenen vuoden aikana käytettävissä olevaa vapaa-aikaani, ja tavaramäärää, ja tulin siihen tulokseen, että yhden ihmisen elämä ei riitä näiden kaikkien suunniteltujen projektien tekemiseen. Sain osan karsittua.
Ekana lähti tavarat, joista osa olisi kuulunut roskiin, eli kategoria "mitähän tästäkin voisi vielä tehdä".
Sitten mietin että mikä osa jäljellä olevista oli vaan hankittu siksi että olin ajatellut että onpa kivan näköistä tai olisipa hauskaa tekemistä - eikä koskaan tullut aloitettua. Tutustu teksteihin missä käsitellään fantasiaminää. Taas lähti osa tavaroista.
Nyt on menossa vaihe, jossa karsin askartelu ym. tavaroita ajatuksella että "jos oikein haluaisin, niin voisin ...". On jo tullut ilmi että "en sitten kuitenkaan oikein halua" ja aion nyt päästää näistäkin irti.
Loppuviimetteksi kun olen ihan rehellinen itselleni, niin olen oikeasti sellainen "toivotaan toivotaan" -ihminen sen sijaan että oikesti saisin aikaan paljon kotona. Eli oispa ihana kun jaksaisi kotona värikkäillä ja tuunailla kaikkea, mutta aikuisten oikeasti jo siivous voi venyä viikon mittaiseksi kun jään haahuilemaan jotain muuta. Töiden jälkeen pitää levätä ja viikonloput kun menee usein palautumiseen. Usein kaipaa vain jotain suoratoistomoskaa että saa pään nollattua. En käsitä miten joillain riittää aikaa, energiaa ja kiinnostusta kaikkiin harrastuksiin ja menoihin?
Tutulta kuulostaa varsinkin tuo kategoria tavaroista jotka oikeasti kuuluvat roskiin. Olen jatkuvasti liian optimistinen sen suhteen mitä ehdin ja varsinkin jaksan ajallani tehdä.
Kävin juuri läpi ison kasan tavaraa ja noita oikeasti roskiin kuuluvia "tuunattavia" löytyi kassillinen. Esimerkiksi nyppyisiä vaatteita, joista kyllä saa siistikuntoiset nypynpoistajalla, mutta materiaali on niin huonoa että ovat 1-2 käyttäkerran jälkeen taas samassa kunnossa. Rikkinäinen laukku jonka ehkä saisi korjattua, mutta on ollut vuosia kaapissa odottamassa korjausta. Vanha takki jossa vetoketju rikki, mutta olen aikaa sitten ostanut uuden takin kun en ole ehtinyt korjaamaan.
Todellisuus on se, että stressavan työpäivän jälkeen kun lähtee salille tai lenkille ja palaan illalla kotiin, haluan todellakin viettää päivän ainoat 1-2 vapaatuntia vaikka netflixiä katsellen tai kirjaa lukien enkä tuunata jotain homssuista laukkua.
Arvostan kyllä kestävää kulutusta, mutta eihän elämä voi olla yhtä suorittamista.
Olen kirjoitellut vuosia tässä ketjussa erityisesti tavaroiden karsimisen henkisestä puolesta ja tavaroihin liittyvistä tunteista. Karsin lapsuuden tavaroita ja tarkastelin samalla omaa tavarasuhdetta ja pitkää henkistä matkaa tavaroiden karsimisen kanssa.
Olen jo päälle 40, mutta varastossa pyörii monta laatikollista lapsuuden tavaroita ja muita muistoja. Sekaisten laatikoiden penkominen on aiemmin käynyt raskaaksi ja työlääksi ja olen antanut niiden olla. Nyt otin itseäni niskasta kiinni ja päätin käydä laatikot läpi.
Järjestin tavarat konmarin mukaisesti omiin kasoihinsa, lelut yhteen, koriste-esineet toiseen jne. Määrä yllätti ja järkytti. Esimerkiksi pieniä koriste-esineitä oli varmaan 100, kirjoja 40, lukematon määrä kaikkea sekalaista pikkukrääsää. Aikaisemmin näiden muistojen poislaittaminen on tuntunut liian surulliselta ja raastavalta. Mutta eihän kukaan oikeasti tarvitse 100 sekalaista posliinikoristetta lapsuutensa muisteluun!
Nyt yllätti kun karsiminen ei tuntunutkaan oikein miltään. Olen ehkä päässyt jonkinlaisen kriittisen pisteen ohi tavarasuhteessani. Ehkäpä arvomaailman muutos, aikuiselle minälle nykyhetki ja tulevaisuus on menneisyyttä tärkempää. Ihmiset, kokemukset ja hyvä elämä on materiaa arvokkaampaa. Tavarat ovat käyttöesineitä ja muistot ovat sydämessä.
Samalla tulin kovin surulliseksi sen pienen lapsen puolesta joka tunsi usein olonsa turvattomaksi ja haki turvaa keräämällä ympärilleen valtavan määrän "tärkeitä" tavaroita.
Vierailija kirjoitti:
Olen kirjoitellut vuosia tässä ketjussa erityisesti tavaroiden karsimisen henkisestä puolesta ja tavaroihin liittyvistä tunteista. Karsin lapsuuden tavaroita ja tarkastelin samalla omaa tavarasuhdetta ja pitkää henkistä matkaa tavaroiden karsimisen kanssa.
Olen jo päälle 40, mutta varastossa pyörii monta laatikollista lapsuuden tavaroita ja muita muistoja. Sekaisten laatikoiden penkominen on aiemmin käynyt raskaaksi ja työlääksi ja olen antanut niiden olla. Nyt otin itseäni niskasta kiinni ja päätin käydä laatikot läpi.
Järjestin tavarat konmarin mukaisesti omiin kasoihinsa, lelut yhteen, koriste-esineet toiseen jne. Määrä yllätti ja järkytti. Esimerkiksi pieniä koriste-esineitä oli varmaan 100, kirjoja 40, lukematon määrä kaikkea sekalaista pikkukrääsää. Aikaisemmin näiden muistojen poislaittaminen on tuntunut liian surulliselta ja raastavalta. Mutta eihän kukaan oikeasti tarvitse 100 sekalaista posliinikoristetta lapsuutensa muisteluun!
Nyt yllätti kun karsiminen ei tuntunutkaan oikein miltään. Olen ehkä päässyt jonkinlaisen kriittisen pisteen ohi tavarasuhteessani. Ehkäpä arvomaailman muutos, aikuiselle minälle nykyhetki ja tulevaisuus on menneisyyttä tärkempää. Ihmiset, kokemukset ja hyvä elämä on materiaa arvokkaampaa. Tavarat ovat käyttöesineitä ja muistot ovat sydämessä.
Samalla tulin kovin surulliseksi sen pienen lapsen puolesta joka tunsi usein olonsa turvattomaksi ja haki turvaa keräämällä ympärilleen valtavan määrän "tärkeitä" tavaroita.
Ymmärrän tunteesi. Vasta nyt keski-ikäisenä kykenin laittamaan pois lapsuuden tärkeimmät nallet ja nuket. Pikku hiljaa olen onneksi päässyt siihen tilanteeseen, että omia muistoesineitä on vain pieni laatikollinen. Kertaakaan en ole jälkikäteen harmitellut nalleista luopumista, joten aivan turhaan raahasin niitä mukana muutosta toiseen. Mutta kai sitä on valmis luopumaan vasta oman henkisen kehityksen myötä.
Meillä myös. Kalliit lakanat ja pussilakanat hiutuivat vuosikymmenen jälkeen keskeltä puhki (en omista kovin monia niin käyttöä tullut), joten ompelin niistä tyynyliinoja sekä lasten lakanoita. Ihanan pehmeitä, koska käytetty ja alunperinkin olivat laadukasta tiivistä puuvillaa. Nykyään katselen ennen tekstiilikeräykseen viemistä materiaaleja uusin silmin. Nahkahameesta tein sohvatyynyn, koska se oli jäänyt pieneksi.