Lue keskustelun säännöt.
tavarapaljous :(
22.04.2014 |
ahdistaa tämä tavaramäärä täällä asunnossa. 50neliöinen kaksio, 3 henkilöä, joista yksi alle 1v. yööööhhhh. miten tavaraa vois vähentää. olen vielä niin hamsteriluonne :/
Kommentit (20748)
Vierailija kirjoitti:
Ostin asunnon jonka akustiikka on kamala, isot ikkunat ja betoniseinät saavat tavallisen puheäänen kaikumaan epämiellyttävästi.
Tavalliset huonekalut kuten iso matto, sohva, verhot, taulut ym eivät tuoneet apua, joten lähdin etsimään vinkkejä netistä. Hifistifoorumilla suosittelivat isoa kirjahyllyä, kirjojen massa imee tehokkaasti ääntä ja todennäköisesti auttaisi paljon ongelmaani.
Toinen vaihtoehto olisi ammattimaiset akustiikkalevyt jotka maksavat järjettömän paljon. Odotan ehkä että vanhempani haluavat joskus luopua Lundioistaan kirjoineen ja tarjoan niille uuden kodin.
Yksi esimerkki siitä miksi kirjat eivät aina ole turhia, vaikka niitä ei kaikkia aktiivisesti lukisikaan.
Sama havainto. Itse tykkään ”vuorata” seiniä kirjahyllyillä, tosin ostan pienempia lastulevyisiä halvalla ja laitan sitten vierekkäin. Ja kirjat ovat mielestäni esineinä poikkeustapaus, kun rakastan paitsi lukemista, myös kirjoja esineinä. Hyllyt on tarpeen vaatiessa helppo purkaa ja kirjoja voi varastoida vaikka jätesäkeissä hätätilassa.
Toki pieni yksiö on pieni yksiö ja asettaa omat rajoituksensa mutta eipä nuo kirjahyllyt välttis tilaa paljoa vie, ne voivat olla vaikka eteisen käytävällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ostin asunnon jonka akustiikka on kamala, isot ikkunat ja betoniseinät saavat tavallisen puheäänen kaikumaan epämiellyttävästi.
Tavalliset huonekalut kuten iso matto, sohva, verhot, taulut ym eivät tuoneet apua, joten lähdin etsimään vinkkejä netistä. Hifistifoorumilla suosittelivat isoa kirjahyllyä, kirjojen massa imee tehokkaasti ääntä ja todennäköisesti auttaisi paljon ongelmaani.
Toinen vaihtoehto olisi ammattimaiset akustiikkalevyt jotka maksavat järjettömän paljon. Odotan ehkä että vanhempani haluavat joskus luopua Lundioistaan kirjoineen ja tarjoan niille uuden kodin.
Yksi esimerkki siitä miksi kirjat eivät aina ole turhia, vaikka niitä ei kaikkia aktiivisesti lukisikaan.
Eiköhän ne akustiikkalevyt ole kuitenkin edullisempia kuin ostaa kirjahylly ja täyttää se kirjoilla. Puhumattakaan siitä kumpi vie enemmän tilaa, tai on visuaalisesti kauniimpi (tämä toki makuasiakin, mutta akustiikkalevyjä saa printattuna ja muotoon leikattuna jolloin ne ovat lähes taidetta).
Vierailija kirjoitti:
Turhautuneelle.
Ensin lopetat ostelun. Lapset pärjäävät hyvin vähällä. Me olimme koko kesän reissun päällä, mukana 2x shortsit, yhdet housut, 5 t-paitaa ja 2 pitkähihaista ja 7x alkkarit. Tajusin, että tuo on juuri sopiva määrä vaatetta lapselle, toki talveksi tarvitsee lämpimpää. Kerran viikossa kävimme pesulassa.
Tee ostamisesta vaikeaa, aiemmin oli listoja mitä voi ostaa ja vinkkiä, että pitää olla tarvelistalla tarpeeksi kauan. Kaikki ostokset myös menojen seurantaan heti.Itse hyväksyin rahat menetetyiksi. Päätin, että haluan kodin täydelliseksi nyt! Juurikin helpoksi siivota ja hyväksi olla. Minä otin netisti jonkun konmarin mukaisen, mutta todella tarkan listan kategorioista ja aloitin. Päätin aina per kategoria monta olisi hyvä olla ja missä niitä säilytän. Loput laitoin pois. Halvat, mutta hyvät yhteen kasaan, kuva ja annetaan palstalle, sitten säkkiin. Jos kukaan ei ollut hakenut, niin vein roskiin, lähes kaikki haettiin.
Kalliimmat keräsin yhteen, minulla ei tosin paljoa arvokkaampia esineitä ollut. Ja niistä myös kuvat ja ajan kanssa ilmoitus toriin. Jos eivät menneet kaupaksi, niin lopulta annoin ilmaiseksi. Nämä tavarat vein kellariin.Kellariin tuli myös iso lelujen vaihtolaatikko. Lapselle jätin legot, piirustusvälineet ja 10 muuta lelua. Kun kävimme vaihtamassa leluja, laitoin vaihdetut laatikkoon 2. Näin ekasta näkee, jos lapsi ei ikinä ota jotain sieltä. Käymme lähes joka viikko vaihtamassa leluja.
Kaikissa säästettäviä tavaroissa mietin sen ilon lisäksi, miten se siivotaan, kuinka monta tämmöistä tarvitsen, missä niitä säilytän. Jos säilytystila ei riittänyt tai en ollut valmis luopumaan, vaikka tarvitsin vain 3 ja minulla oli 6, vein taas kerran kellariin. Minun omaksi vaihtolaatikoksi. Muistoesineet rajasin tilan mukaan, lapsen muistot ja minun muistot omiin laatikoihin jääkaapin yläkaappiin. Tein niistä myös tauluja ja vastaavaa esille kotiin. Huonekaluja meni myös vaihtoon, koska olivat hankalia, Koriste-esineet hävisi täysin ja tavaraa on vain pakolliset ja niin rakkaat, että haluan niitä siivota. Astioita koneellinen, kattiloita 2 ja yksi paistinpannu, kaksi vuokaa, 7 erikokoista muovikippoa. Meikit mahtuu meikkipussiin, eteiseisen laatikossa on heijastimia, aurinkolasit ja tarraharja. Vaatteita on pari koneellista.
Elämä on todella paljon helpompaa, kun tavara on hävinnyt, kyllä siitä maksoi mielellään sen hinnan, että antoi tavarat ilmaiseksi.
Omat lapset eivät pärjäisi noin pienellä määrällä vaatteita millään. Varsinkin poika on niin kova sotkemaan.
Vierailija kirjoitti:
Minun pitäisi ostaa nilkkasukkia mutta olen ollut niin kauan ostolakossa ja vain vähentänyt vaatteita kun ovat kuluneet puhki.
En vaan ole ostanut kun ei ole ollut vielä kylmä.
Kesät kuljen ilman sukkia.
On tämäkin ongelma.
Täällä on sama ongelma. Sukkien lisäksi päälle hajoaa tpaidat, housut ja pikkarit.
Olen kuitenkin päättänyt että käytän nämä loppuun ja ostan vasta sitten uusia. Muuten jää taas ne ei niin mieleiset lojumaan käyttämättöminä kaappiin.
Vielä on muutamat siistimmät vaatteet, joissa kehtaa mennä kauppaan.
Vierailija kirjoitti:
Mulla alle 300 tavaraa.[/quote
Onnittelut! Miten olet päässyt siihen?
Onko tavoitteena muuttaa pienempään tai lähteä kiertämään maailmaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta: kuinka moni teistä innokkaista shoppailijoista pitää kirjaa omista vaateostoksista tai miksei myös tavarahankinnoista? Ja uskaltaako joku paljastaa, paljonko käytti viime vuonna vaatteisiin ja kosmetiikkaan? Tai paljonko tänä vuonna on mennyt?
Tää vois oikeasti inspiroida aika paljon tekemään muutoksia omaan kulutukseen, kun siitä rahankäytöstä pitää jonkinlaista kirjaa. Ja sitä kirjanpitoa voi muokata jollain tavalla. Itse esim. koen tekeväni ruokaostokset varsin järkevästi, koska meillä harvemmin tulee ruokahävikkiä. Oma kulutusongelma on ollut nimenomaan vaatteet (etenkin yläosat eli puserot/topit/takit jostain syystä) ja kosmetiikka, joten olen alkanut pitää niistä kirjaa. Tämän vuoksi mun on vähän turha heittää mun tähänastista kulutusta tähän, kun tosiaan oon vasta aloittanut eli "dataa" on aika vähän vielä eikä se kerro siitä kuluttamisesta vielä kovinkaan paljoa. Katsotaan, jos joskus myöhemmin muistan käydä päivittämässä! Enemmän ehkä hyödyttäisi nähdä ne rahanmenot vähän pidemmältä aikaväliltä, edes puolen vuoden ajalta kun sitten voisi olla jo paremmin jonkinlainen "kutina" siitä kuluttamisesta :)
Täällä vielä yksi kulujen seurannan kannattaja. Kirjaan jokaisen kulutetun euron ylös kategorioittain, ihan ruokaostoksista lähtien. Menoni ovat järkevöityneet huomattavasti sen jälkeen kun aloitin tarkan kulujen seurannan. Vaikka käsitetasolla ymmärtää että esimerkiksi noutokahvien ostelu on järjetöntä ja turhaa, ostelu loppui vasta kun näin konkreettisesti käyttäväni kuussa 80€ pelkästään noutokahveihin. Raha ei tuntunut niin paljolta kun nappasi lounaan jälkeen take-away cappuccinon mukaan, mutta järjettömyys paljastui kun näki kokonais summan. En todellakaan ole ihminen jolla olisi varaa laittaa tuollaista summaa kahviin kuukaudessa.
Excelistä oli helppo tarkistaa paljonko olen käyttänyt rahaa vaatteisiin viime vuoden aikana. Summa sisältää kaiken mitä voidaan vaatteiksi laskea, kuluvat vaatteet kuten sukat, alushousut, ja sukkahousut, kangasmaskit, urheiluvaatteet, pipot ja käsineet, kengät, harrastusta varten ostetun seurahupparin 60€ ym.
Yhteensä 753,16€ vuoden aikana, eli 62,76€/kk. Yllättävän iso summa, luulin etten ostele juuri vaatteita. Kuvittelin käyttäneeni ehkä puolet tuosta.
Mielenkiintoista kyllä laskea omaa kulutustaan. Taidanpa laskea verrokiksi vielä tämän vuoden vaatekulutuksen.
Joo. Mulla on työkaveri, jolla on oikeasti hyvä palkka (alkaa vähintään vitosella), ja rahat aina loppu. Tiedän missä ja miten asuu, ei ole kallista, hänellä on täysi autoetu, pukeutuu koko ajan samoihin vaatteisiin eikä käy koskaan lomilla ulkomailla. Eli rahaa ei kulu mihinkään suureen.
Sen sijaan hän ostaa joka päivä töistä aamupalaa, lounaskahvit ja -pullan, iltapäivälläkin vielä jonkun suklaapatukan. Rahaa menee koko ajan pikkupuroja mielettömiä määriä.
Muuhun en ota kantaa, mutta jäin miettimään tuota "pukeutuu aina samoihin vaatteisiin" kohtaan. Kiinnittääkö ihmiset oikeasti huomiota siihen, minkä verran kollegalla on vaatteita tai kuinka usein hänellä on eri kokonaisuus päälle? Itse nimittäin meinasin, että siinä vaiheessa kun tämä etäily päättyy ja on aika palata toimistolle, aion satsata sellaiseen vaatekaappiin, että sieltä löytyy vain muutama harkittu kokonaisuus.
Suurin osa ei edes huomaa mitä muilla on päällään.
Lue Virve Fredmanin blogia. Se käytti vuoden töissä samoja vaatteita eikä osa huomannut asiaa ja loput ei kommentoineet. Ja jos Steve Jobs pukeutui aina samoihin vaatteisiin niin se jo kertoo että kyse ei ole rahasta, vaan tietoisesta valinnasta.
Mulle on ainakin ihan sama mitä ihmiset mun vaatteista ajattelee. Kunhan ne on siistejä, ehjiä ja säädyllisiä niin se saa riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta: kuinka moni teistä innokkaista shoppailijoista pitää kirjaa omista vaateostoksista tai miksei myös tavarahankinnoista? Ja uskaltaako joku paljastaa, paljonko käytti viime vuonna vaatteisiin ja kosmetiikkaan? Tai paljonko tänä vuonna on mennyt?
Tää vois oikeasti inspiroida aika paljon tekemään muutoksia omaan kulutukseen, kun siitä rahankäytöstä pitää jonkinlaista kirjaa. Ja sitä kirjanpitoa voi muokata jollain tavalla. Itse esim. koen tekeväni ruokaostokset varsin järkevästi, koska meillä harvemmin tulee ruokahävikkiä. Oma kulutusongelma on ollut nimenomaan vaatteet (etenkin yläosat eli puserot/topit/takit jostain syystä) ja kosmetiikka, joten olen alkanut pitää niistä kirjaa. Tämän vuoksi mun on vähän turha heittää mun tähänastista kulutusta tähän, kun tosiaan oon vasta aloittanut eli "dataa" on aika vähän vielä eikä se kerro siitä kuluttamisesta vielä kovinkaan paljoa. Katsotaan, jos joskus myöhemmin muistan käydä päivittämässä! Enemmän ehkä hyödyttäisi nähdä ne rahanmenot vähän pidemmältä aikaväliltä, edes puolen vuoden ajalta kun sitten voisi olla jo paremmin jonkinlainen "kutina" siitä kuluttamisesta :)
Täällä vielä yksi kulujen seurannan kannattaja. Kirjaan jokaisen kulutetun euron ylös kategorioittain, ihan ruokaostoksista lähtien. Menoni ovat järkevöityneet huomattavasti sen jälkeen kun aloitin tarkan kulujen seurannan. Vaikka käsitetasolla ymmärtää että esimerkiksi noutokahvien ostelu on järjetöntä ja turhaa, ostelu loppui vasta kun näin konkreettisesti käyttäväni kuussa 80€ pelkästään noutokahveihin. Raha ei tuntunut niin paljolta kun nappasi lounaan jälkeen take-away cappuccinon mukaan, mutta järjettömyys paljastui kun näki kokonais summan. En todellakaan ole ihminen jolla olisi varaa laittaa tuollaista summaa kahviin kuukaudessa.
Excelistä oli helppo tarkistaa paljonko olen käyttänyt rahaa vaatteisiin viime vuoden aikana. Summa sisältää kaiken mitä voidaan vaatteiksi laskea, kuluvat vaatteet kuten sukat, alushousut, ja sukkahousut, kangasmaskit, urheiluvaatteet, pipot ja käsineet, kengät, harrastusta varten ostetun seurahupparin 60€ ym.
Yhteensä 753,16€ vuoden aikana, eli 62,76€/kk. Yllättävän iso summa, luulin etten ostele juuri vaatteita. Kuvittelin käyttäneeni ehkä puolet tuosta.
Mielenkiintoista kyllä laskea omaa kulutustaan. Taidanpa laskea verrokiksi vielä tämän vuoden vaatekulutuksen.
Joo. Mulla on työkaveri, jolla on oikeasti hyvä palkka (alkaa vähintään vitosella), ja rahat aina loppu. Tiedän missä ja miten asuu, ei ole kallista, hänellä on täysi autoetu, pukeutuu koko ajan samoihin vaatteisiin eikä käy koskaan lomilla ulkomailla. Eli rahaa ei kulu mihinkään suureen.
Sen sijaan hän ostaa joka päivä töistä aamupalaa, lounaskahvit ja -pullan, iltapäivälläkin vielä jonkun suklaapatukan. Rahaa menee koko ajan pikkupuroja mielettömiä määriä.
Muuhun en ota kantaa, mutta jäin miettimään tuota "pukeutuu aina samoihin vaatteisiin" kohtaan. Kiinnittääkö ihmiset oikeasti huomiota siihen, minkä verran kollegalla on vaatteita tai kuinka usein hänellä on eri kokonaisuus päälle? Itse nimittäin meinasin, että siinä vaiheessa kun tämä etäily päättyy ja on aika palata toimistolle, aion satsata sellaiseen vaatekaappiin, että sieltä löytyy vain muutama harkittu kokonaisuus.
Suurin osa ei edes huomaa mitä muilla on päällään.
Lue Virve Fredmanin blogia. Se käytti vuoden töissä samoja vaatteita eikä osa huomannut asiaa ja loput ei kommentoineet. Ja jos Steve Jobs pukeutui aina samoihin vaatteisiin niin se jo kertoo että kyse ei ole rahasta, vaan tietoisesta valinnasta.
Mulle on ainakin ihan sama mitä ihmiset mun vaatteista ajattelee. Kunhan ne on siistejä, ehjiä ja säädyllisiä niin se saa riittää.
Mä huomaan, mutta en tietenkään kommentoi.
Eleettömästi jakkupukuun pukeutuvilla on noin 5 jakkupukua.
Samoin pikkutakkeja miehiltä löytyy noin 5 kpl. Jos käyvät asiakkaissa, alla on hienompi kauluspaita, joita ei tavallisesti näy, eikä jalassa ole farkkuja.
Pukumiehillä on pari pukua. Niitä upgreidataan taskuliinalla, jos vaikka pääjohtaja on tulossa vierailulle.
Ihan yksittäiset tyypit ovat vaatteilla koreilijoita ja heillä on mitä erikoisempia virityksiä päällä, esim. sähkönsinistä väriä ja seuraavana päivänä kirkasta pinkkiä. Heillä tuntuu olevan rajaton vaatekaappi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jossain vanhassa kirjassa oli ohjeita, mm. nämä: muuta pienempään asuntoon ja älä hanki kasveja/lemmikkieläimiä. Itse joskus haaveilen puutarhasta, mutta tosiasia on (olen kokenut senkin) että sen hoito, suunnittelu, ylläpito jne vie aikaa. Jos ei asu erämaassa, pitää ajatella naapureitakin.
Olenkin alkanut ajatella, että kaupungin puutarhat ovat minun puutarhojani. Vähän kuten Fumio Sasaki ajattelee kauppoja ja tavarataloja omina varastoinaan.
Kun miettii elämäänsä niin aika paljon on sellaista, mitä pitää itsestäänselvyytenä eikä osaa enää arvostaa sitä. Minä todellakin menen puutarhaan kuten omaan tilaani, nautiskelen ja siellä kulkiessani ajattelen sitä omana paikkanani. Saatan kävellä ja katsella muiden puutarhoja, mikä nautinto! Onneksi Suomessa ne ovat yleensä avoimina ja niitä voi ihastella, eikä niitä piiloteta muurien ja seinien taakse kuten muissa maissa.
Kirjasto on aarreaitta, ja täysin ilmainen. Otan ilon irti myös lääkärikäynneistä. Olipa se sitten gyne tai hammaslääkäri, nautin siitä, että minulla on mahdollisuus saada huippuluokan hoitoa Suomessa, siis planeetan top kamaa! Kun saan kutsun papakokeeseen tai mammografiaan, olen riemuissani. Miten hienoa, että tällaista tehdään ja se on ilmaista.
Voin mennä netissä minne vaan ja opiskella ja lukea asioita, eikä minua estetä. Sitäkään ei osaa arvostaa kun se on niin selvää. Tai se, että voin naisena mennä ulos juoksulenkille, eikä tarvitse pelätä että siitä rankaistaisiin.
Sori jos meni vähän ohi aiheen, mutta ajattelin näitä kollektiivisia yhteisiä ja ilmaisia "tavaroita", mistä voi iloita ilman, että olisi latonut niitä komeroihinsa.
Tulipa varastoista mieleen... mulla on varasto suhteellisen täynnä, mutta en nyt vuoteen ole kaivannut ja/tai käyttänyt sieltä muuta kuin laskettelukamppeita. Kaikki muu siellä makaa tarpeettomana. Miksi edes säilön niitä? Otinkin nyt tavoitteeksi, että kerran kuussa lähtee laatikollinen mulle turhaa ja tarpeetonta kierrätyskeskukseen. Rahaa en edes mieti, nyt konkreettinen tavaran vähentyminen on tärkeämpää kuin muutama euro. Ei nuo tavarat mulle nytkään rahaa tee lojuessaan varastossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytän varastoa puolimatkan säilönä tavaroille, joista en ole varma, tarvitsenko tai haluanko niitä. Esimerkiksi vein juuri varastoon syys-/kevätkauden kengät ja takin, ja jos en niitä tänä syksynä tarvitse, vien talvella Konttiin. Ehkä niitä tulisi käytettyä, jos ne olisivat muiden kenkien ja takkien seassa, mutta jos en viitsi niitä varastosta hakea vaan käytän esillä olevia, ehkä ne joutavatkin pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turhautuneelle.
Ensin lopetat ostelun. Lapset pärjäävät hyvin vähällä. Me olimme koko kesän reissun päällä, mukana 2x shortsit, yhdet housut, 5 t-paitaa ja 2 pitkähihaista ja 7x alkkarit. Tajusin, että tuo on juuri sopiva määrä vaatetta lapselle, toki talveksi tarvitsee lämpimpää. Kerran viikossa kävimme pesulassa.
Tee ostamisesta vaikeaa, aiemmin oli listoja mitä voi ostaa ja vinkkiä, että pitää olla tarvelistalla tarpeeksi kauan. Kaikki ostokset myös menojen seurantaan heti.Itse hyväksyin rahat menetetyiksi. Päätin, että haluan kodin täydelliseksi nyt! Juurikin helpoksi siivota ja hyväksi olla. Minä otin netisti jonkun konmarin mukaisen, mutta todella tarkan listan kategorioista ja aloitin. Päätin aina per kategoria monta olisi hyvä olla ja missä niitä säilytän. Loput laitoin pois. Halvat, mutta hyvät yhteen kasaan, kuva ja annetaan palstalle, sitten säkkiin. Jos kukaan ei ollut hakenut, niin vein roskiin, lähes kaikki haettiin.
Kalliimmat keräsin yhteen, minulla ei tosin paljoa arvokkaampia esineitä ollut. Ja niistä myös kuvat ja ajan kanssa ilmoitus toriin. Jos eivät menneet kaupaksi, niin lopulta annoin ilmaiseksi. Nämä tavarat vein kellariin.Kellariin tuli myös iso lelujen vaihtolaatikko. Lapselle jätin legot, piirustusvälineet ja 10 muuta lelua. Kun kävimme vaihtamassa leluja, laitoin vaihdetut laatikkoon 2. Näin ekasta näkee, jos lapsi ei ikinä ota jotain sieltä. Käymme lähes joka viikko vaihtamassa leluja.
Kaikissa säästettäviä tavaroissa mietin sen ilon lisäksi, miten se siivotaan, kuinka monta tämmöistä tarvitsen, missä niitä säilytän. Jos säilytystila ei riittänyt tai en ollut valmis luopumaan, vaikka tarvitsin vain 3 ja minulla oli 6, vein taas kerran kellariin. Minun omaksi vaihtolaatikoksi. Muistoesineet rajasin tilan mukaan, lapsen muistot ja minun muistot omiin laatikoihin jääkaapin yläkaappiin. Tein niistä myös tauluja ja vastaavaa esille kotiin. Huonekaluja meni myös vaihtoon, koska olivat hankalia, Koriste-esineet hävisi täysin ja tavaraa on vain pakolliset ja niin rakkaat, että haluan niitä siivota. Astioita koneellinen, kattiloita 2 ja yksi paistinpannu, kaksi vuokaa, 7 erikokoista muovikippoa. Meikit mahtuu meikkipussiin, eteiseisen laatikossa on heijastimia, aurinkolasit ja tarraharja. Vaatteita on pari koneellista.
Elämä on todella paljon helpompaa, kun tavara on hävinnyt, kyllä siitä maksoi mielellään sen hinnan, että antoi tavarat ilmaiseksi.
Omat lapset eivät pärjäisi noin pienellä määrällä vaatteita millään. Varsinkin poika on niin kova sotkemaan.
Tätäkin kannattaa hetki kriittisesti tarkastella sekä omissa, että lasten vaatteissa. Kuinka usein pestään 60 asteen pyykkiä? Meillä vähintään kerran viikossa, eli 7 paria sukkia ja kalsareita riittäisi hyvin kaikille, villasukkia lisäksi muutamat. Tavallista pyykkiä pestään vähintään pari kertaa viikossa, eli 4 ala- ja yläosaa tai mekkoa olisi ihan riittävä määrä, sukkahousut tai leggarit myös. Hupparia ja vastaavaa vaihdetaan yleensä harvemmin, kaksi tai kolme riittää. Näiden lisäksi päällivaatteet. Lapset vielä kasvavat niin nopeasti, ettei kannata olla paljoa.
Minä ajattelin pyrkiä tuohon käyttämällä vaatteita pois ja olemalla ostamatta lisää. Joten jos on yli neljä asua + juhlavaatteet+pyjama, niin en osta lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apua, nyt tarvitsisin jotain... öh, en tiedä mitä. Henkistä tukea? Moitteita?
Olen nimittäin myynyt ja karsinut paljon tavaraa pois (etenkin myynyt, koska yritän säästää rahaa, jotta saisin velkoja nopeammin maksettua pois), ja tein periaatepäätöksen, että nyt alkaa ankara säästökuuri ostosten suhteen.
Joten mitä hemmettiä minä tein? Tulin ajatelleeksi, että hetkinen, nyt kun en saa enää ostella mitään, niin ostanpa alta pois kaikki tarvitsemani kirjat, jotka ovat olleet jo kauan toivomuslistallani. Ja tilasin 25 kirjaa!!!!!!
Hävettää, ahdistaa, ja samalla ihan oikeasti haluan nuo kirjat (enkä kirjoistani ole ylipäätään luopumassakaan), joten fiilikset ovat vähintäänkin ristiriitaiset.... Olisin luultavasti ajan myötä ostanut kaikki nuo kirjat joka tapauksessa, mutta ei niitä ollut mitään syytä KERRALLA kaikkia ostaa. Ainoa syy oli paniikki siitä, ettei kohta "saa" tilata enää mitään. Olen idiootti.
Logiikkasi oli sama kuin ikilaihduttajalla. Dieetti alkaa huomenna, joten herkutellaan vielä tänään. Tai kun tulee yksi repsahdus, antaa mennä sitten vaan. Onko tilauksen peruminen vielä mahdollista? Jos on, harkitse tuleeko parempi olo tilaamalla vai tilaamatta jättämisellä. Jos ei voi perua tai jätät perumatta, ei muuta kuin toteat tilanteen ja jatkat elämänmuutosta sillä tavalla kuin ajattelitkin.
Jep, itsellenikin tuli mieleen, että se on IHAN sama kuin se, että "huomenna alkaa dieetti" ja nyt voikin sitten vetää vielä napaan kaikki mahdolliset herkut.
Peruminen olisi mahdollista, mutta ehdottomasti minulle tulisi parempi mieli siitä että saan kirjat hyllyyni, varsinkin kun sain ne -10% alennuskoodilla. Itse kirjoista en tunne mitään suurta syyllisyyttä, koska olisin ostanut ne jossain vaiheessa kuitenkin. Harmittaa enemmän periaatteessa tällainen idioottimainen "repsahdus", sekä myös se, että yritän aktiivisesti opetella olemaan ilman sitä tunnetta, mitä tulee laatikon avaamisesta ja uusien kirjojen ihastelusta. Tästä paketista tuleekin oikein mega-annos sitä huumetta. Jotenkin tuntuu siltä, että olen pettynyt itseeni heti alkutekijöissä, eikä sekään tietysti mikään kovin rakentava ajattelutapa ole.
Voin lohduttaa että muillakin on ongelmia. Mun shoppailu on siirtynyt ruokaan, karkkeihin ja ahmimiseen. Sitä tässä yritän analysoida että saisin selville miten muuten voisin lievittää tätä ahdistusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostin asunnon jonka akustiikka on kamala, isot ikkunat ja betoniseinät saavat tavallisen puheäänen kaikumaan epämiellyttävästi.
Tavalliset huonekalut kuten iso matto, sohva, verhot, taulut ym eivät tuoneet apua, joten lähdin etsimään vinkkejä netistä. Hifistifoorumilla suosittelivat isoa kirjahyllyä, kirjojen massa imee tehokkaasti ääntä ja todennäköisesti auttaisi paljon ongelmaani.
Toinen vaihtoehto olisi ammattimaiset akustiikkalevyt jotka maksavat järjettömän paljon. Odotan ehkä että vanhempani haluavat joskus luopua Lundioistaan kirjoineen ja tarjoan niille uuden kodin.
Yksi esimerkki siitä miksi kirjat eivät aina ole turhia, vaikka niitä ei kaikkia aktiivisesti lukisikaan.
Eiköhän ne akustiikkalevyt ole kuitenkin edullisempia kuin ostaa kirjahylly ja täyttää se kirjoilla. Puhumattakaan siitä kumpi vie enemmän tilaa, tai on visuaalisesti kauniimpi (tämä toki makuasiakin, mutta akustiikkalevyjä saa printattuna ja muotoon leikattuna jolloin ne ovat lähes taidetta).
Kauniit akustiikkalevyt olisi tulleet maksamaan noin tonnin. Toki budjetista kiinni onko se edullista, minulle ei ole. Kirjahyllyn sen sijaan saan kuljetuksen hinnalla ja samalla annan uutta käyttöä tavaralle jonka osoite olisi muuten kaatopaikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun pitäisi ostaa nilkkasukkia mutta olen ollut niin kauan ostolakossa ja vain vähentänyt vaatteita kun ovat kuluneet puhki.
En vaan ole ostanut kun ei ole ollut vielä kylmä.
Kesät kuljen ilman sukkia.
On tämäkin ongelma.Täällä on sama ongelma. Sukkien lisäksi päälle hajoaa tpaidat, housut ja pikkarit.
Olen kuitenkin päättänyt että käytän nämä loppuun ja ostan vasta sitten uusia. Muuten jää taas ne ei niin mieleiset lojumaan käyttämättöminä kaappiin.
Vielä on muutamat siistimmät vaatteet, joissa kehtaa mennä kauppaan.
1,5 v etätöissä. Ekan 3 kk olin vielä yksin kotona, käytin 2 verkkaireita ja muutamaa paitaa. Koneen vieressä on tuoli, jossa on muutama siisti yläosa.
Pesin vaatteita ja huominen työpaita on venähtänyt teepaita sis ikuisia ruokatahroja.
En pääse ajatuksesta kun minua ei kukaan näe, voin käyttää kulahtaneita vaatteita.
Käyn fillaroimassa töiden jälkeen. Käytän ikivanhoja, rumia tennissukkia. Ovat kaikki eri paria, ei niitä sieltä lahkeen alta erota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta silti, vaikka olisi paljon vapauttavampaa lakata ajattelemasta, että tavaroissa on raha kiinni, siitä ei silti pääse minnekään, että köyhälle niissä tavaroissa ON raha kiinni.
Minä ajattelen niin, että mikä tahansa tavara muuttuu rahan arvoiseksi vasta sellaisen ihmisen käsissä, joka oikeasti saa aikaiseksi myydä sen. Kaapissa makuuttamalla ei yksikään tavara muutu rahaksi, vaan itseasiassa kuluttaa resursseja (vie tilaa, jokaisen neliön lämmittäminen maksaa jne.). Halvemmaksi voisi tulla, jos antaisi ylimääräiset tavarat pois ja muuttaisi pienempään asuntoon.
Puolisoni perhe on pienituloisia maanviljeilijöitä, ja täältä ei ole raaskittu heittää mitään pois, koska tavara oli hankittaessa niin kallista, sen voi vielä korjata, tätä voi vielä tarvita... Mulla on ollut ihan älytön duuni talon ja varastojen raivaamisessa (ja loppua tälle raivaukselle ei ole näköpiirissä vuosienkaan jälkeen ihan hetkeen), ja kalliiksi on tullut maksaa jätemaksuja, jätelavan vuokraa, bensakuluja kun tavaraa on kiikutetta kärryllä jäteasemalle. Älyttömintä tässä touhussa on se, että noista tavaroista olisi voinut saada vähän rahaa, jos ne olisi myyty aikoinaan pois. On vaatteita, suksia, luistimia, kemikaaleja maitotankin puhdistukseen, huonekaluja, rakennusmateriaalia, vanhoja maatalouslaitteita, työkaluja, turvakaukaloa 80-luvulta, matonkuteita, romumetallia... lista on loputon. Huomattava osa tavarasta on mennyt säilytyksessä pilalle. Jos ne tavarat olisi edes annettu aikanaan ilmaiseksi eteenpäin, niin mun ei tarvitsisi nyt maksaa hävittämisestä.
Olen itsekin pienituloinen, ja tavaran suhteen mulla on se periaate, että jos en ole saanut aikaiseksi myydä jotakin tavaraa tiettyyn määräaikaan mennessä, lahjoitan sen. En missään tapauksessa aio jatkaa perinnettä ja kerryttää nurkkiin tavaraa.
Toissakesänä aloin siivoamaan kesämökkiä. Sarjakuvakirjat haalistuneet, matto kastunut ja homehtunut jne.
Aina, kun mentiin kauppaan, vein kierrätyskatokselle jotain.
Joka päivä tuli sekaroskaa väh muovikassillinen.
Kahden kesän jälkeen lopputuloksen voi jo nähdä .
N vuosi sitten saatiin iso ilo, kun olin kylällä kysynyt mihin vievät mm rikkoutuneet jääkaapit jne.
Mökin naapurissa asuu maanviljelijä ja hän kävi hakemassa ne. Kävivät kesäteatterin lavastuksiin.
Mökillä on vain 4 isoa rakennusta. Kyllä ensi kesäksi vielä työtä riittää.
Jos olisin 15 v sitten myynyt, olisin saanut niistä rahaakin
Minä siivoan jo ties kuinka monetta kertaa nurkkiani ja joka kerta saan muutaman jätesäkillisen pois (omakotitalo). Mutta ongelmana on se vahva ajatus, että "tätä voi vielä tarvita".
En millään rohkene laittaa vaikkapa liian pieniä vaatteita pois, koska ikuisena laihduttajana odotan sitä hetkeä, että milloin ne vaatteet jälleen sopii.
Siksi vaatekaapissani ja varastoissani on monta jätesäkillistä vaatetta kokoa 36 - 50. Oikeasti! Olen lihonut 40kg! Välillä laihdun 10-15kg, mutta olen lihonnut takaisin.
Toisekseen säästän kaikkea, mikä äkkiseltään näyttää ihan roskalta (vappukoristeet, joulukoristeet, halloweenkoristeet, askartelutarvikkeet, paketoimistarvikkeet, erikokoisia ja vahvuisia kirjekuoria, lahjapapereita on 15rullaa, lahjakasseja 35kpl.....)
Noitahan tarvii, ainakin joka joulu. -Mutta vievät ihan järjettömän paljon tilaa!
Minulla on myös harrastuksiin liittyviä lehtileikkeleitä, valokuvia, saavutuksia, diplomeita jne. ihan järjetön määrä. Nuoruuden muistot löytyy pahvilaatikkoihin pakattuna ja juu valokuvia koko elämältä lajittelematta. Iso osa on kaikki paperit. Olen säästänyt kaikki ns. viralliset paperit. Kaikki.
Tarvitsenko joskus niitä tietoja? Sitä, miten masennustani hoidettiin 20v sitten? Entä muita sairauksia ja niiden epikriisejä jne.
Kalenterit olen säilönyt kymmeniä vuosia, niihin olen kirjannut niin paljon asioita.
Sitten minulla on paljon uutta/käyttämätöntä tavaraa. Esim. valokuvakansioita, että kun joskus saisin ne laatikot käytyä läpi...
Kirjoja on paljon.
Kaikkea vaan on niin paljon.
Keittiöstä olen saanut ylimääräiset astiat pois, samoin kylppäristä putelit.
Miten ihmeessä saisin nämä muut huoneet ja tunnesiteiset tavarat siivottua ja poistoon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta: kuinka moni teistä innokkaista shoppailijoista pitää kirjaa omista vaateostoksista tai miksei myös tavarahankinnoista? Ja uskaltaako joku paljastaa, paljonko käytti viime vuonna vaatteisiin ja kosmetiikkaan? Tai paljonko tänä vuonna on mennyt?
Tää vois oikeasti inspiroida aika paljon tekemään muutoksia omaan kulutukseen, kun siitä rahankäytöstä pitää jonkinlaista kirjaa. Ja sitä kirjanpitoa voi muokata jollain tavalla. Itse esim. koen tekeväni ruokaostokset varsin järkevästi, koska meillä harvemmin tulee ruokahävikkiä. Oma kulutusongelma on ollut nimenomaan vaatteet (etenkin yläosat eli puserot/topit/takit jostain syystä) ja kosmetiikka, joten olen alkanut pitää niistä kirjaa. Tämän vuoksi mun on vähän turha heittää mun tähänastista kulutusta tähän, kun tosiaan oon vasta aloittanut eli "dataa" on aika vähän vielä eikä se kerro siitä kuluttamisesta vielä kovinkaan paljoa. Katsotaan, jos joskus myöhemmin muistan käydä päivittämässä! Enemmän ehkä hyödyttäisi nähdä ne rahanmenot vähän pidemmältä aikaväliltä, edes puolen vuoden ajalta kun sitten voisi olla jo paremmin jonkinlainen "kutina" siitä kuluttamisesta :)
Täällä vielä yksi kulujen seurannan kannattaja. Kirjaan jokaisen kulutetun euron ylös kategorioittain, ihan ruokaostoksista lähtien. Menoni ovat järkevöityneet huomattavasti sen jälkeen kun aloitin tarkan kulujen seurannan. Vaikka käsitetasolla ymmärtää että esimerkiksi noutokahvien ostelu on järjetöntä ja turhaa, ostelu loppui vasta kun näin konkreettisesti käyttäväni kuussa 80€ pelkästään noutokahveihin. Raha ei tuntunut niin paljolta kun nappasi lounaan jälkeen take-away cappuccinon mukaan, mutta järjettömyys paljastui kun näki kokonais summan. En todellakaan ole ihminen jolla olisi varaa laittaa tuollaista summaa kahviin kuukaudessa.
Excelistä oli helppo tarkistaa paljonko olen käyttänyt rahaa vaatteisiin viime vuoden aikana. Summa sisältää kaiken mitä voidaan vaatteiksi laskea, kuluvat vaatteet kuten sukat, alushousut, ja sukkahousut, kangasmaskit, urheiluvaatteet, pipot ja käsineet, kengät, harrastusta varten ostetun seurahupparin 60€ ym.
Yhteensä 753,16€ vuoden aikana, eli 62,76€/kk. Yllättävän iso summa, luulin etten ostele juuri vaatteita. Kuvittelin käyttäneeni ehkä puolet tuosta.
Mielenkiintoista kyllä laskea omaa kulutustaan. Taidanpa laskea verrokiksi vielä tämän vuoden vaatekulutuksen.
Joo. Mulla on työkaveri, jolla on oikeasti hyvä palkka (alkaa vähintään vitosella), ja rahat aina loppu. Tiedän missä ja miten asuu, ei ole kallista, hänellä on täysi autoetu, pukeutuu koko ajan samoihin vaatteisiin eikä käy koskaan lomilla ulkomailla. Eli rahaa ei kulu mihinkään suureen.
Sen sijaan hän ostaa joka päivä töistä aamupalaa, lounaskahvit ja -pullan, iltapäivälläkin vielä jonkun suklaapatukan. Rahaa menee koko ajan pikkupuroja mielettömiä määriä.
Muuhun en ota kantaa, mutta jäin miettimään tuota "pukeutuu aina samoihin vaatteisiin" kohtaan. Kiinnittääkö ihmiset oikeasti huomiota siihen, minkä verran kollegalla on vaatteita tai kuinka usein hänellä on eri kokonaisuus päälle? Itse nimittäin meinasin, että siinä vaiheessa kun tämä etäily päättyy ja on aika palata toimistolle, aion satsata sellaiseen vaatekaappiin, että sieltä löytyy vain muutama harkittu kokonaisuus.
Suuri osa tuskin huomaa mitään. Ja aina on ne pari, joiden harrastus on muiden ihmisten pohtiminen, heitä ei hämää mikään, ja heistä ei pidä välittää. Olin kerran töissä, jossa yksi sihteeri luki kaikkien kalentereita netistä, ja oli varsinainen salapoliisi.
Mutta suurin osa ihmisistä ei huomaa mutta kuin jonkun erikoisemman vaatteen.Sitäpaitsi jos joku kysyy, voithan sanoa, että olet laiska shoppailija, ja kun löydät sopivan, ostat aina kaksi tai useamman samaa vaatetta. Minäkin teen niin, joten joskus näyttää siltä, kuin olisi sama pusero monta päivää, kun se onkin kaksois-tai kolmoiskappale.
Allekirjoitan tämän ja minä tykkään vaatteista. Suurin osa kanssakulkijoista pukeutuu (mielestäni) aika huomaamattomiin vaatteisiin. Se on hyvin harva asu, minkä rekisteröin ja muistan. Nyt esim työpaikalla on ollut eräällä naisella aivan ihana mekko, joka on täydellinen hänelle ja väritkin aivan loistavat hänen yllään. Mekko korostaa häntä ja hän mekkoa. Sellainen on harvinaista.
Itse ihailen minimalistipukeutujia. Ensinnäkin miehet tekevät niin koko ajan, mikseivät naiset voisi? Sen voi ajatella vaikka pienenä tasa-arvotaisteluna :)
Jos joku kysyy, sano, että ihailet Steve Jobsin tapaa pukeutua aina samalla tyylillä. Että kokeilet sitä itsekin nyt niin ajatusenergiaa vapautuu muuhun luovaan.
JOS haluat niin asuja voi muunnella todella helposti asusteilla. Kirpparilta kasa korviksia, huiveja ja vastaavia niin sama vanha look on aivan erilainen.
Steve Jobs pukeutui aina samantyylisiin vaatteisiin, mutta ei samoihin vaatteisiin. Jostain jäi mieleen, että hän taisi hankkia samalla kertaa mustia poolopaitojakin 100 kappaletta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta: kuinka moni teistä innokkaista shoppailijoista pitää kirjaa omista vaateostoksista tai miksei myös tavarahankinnoista? Ja uskaltaako joku paljastaa, paljonko käytti viime vuonna vaatteisiin ja kosmetiikkaan? Tai paljonko tänä vuonna on mennyt?
Tää vois oikeasti inspiroida aika paljon tekemään muutoksia omaan kulutukseen, kun siitä rahankäytöstä pitää jonkinlaista kirjaa. Ja sitä kirjanpitoa voi muokata jollain tavalla. Itse esim. koen tekeväni ruokaostokset varsin järkevästi, koska meillä harvemmin tulee ruokahävikkiä. Oma kulutusongelma on ollut nimenomaan vaatteet (etenkin yläosat eli puserot/topit/takit jostain syystä) ja kosmetiikka, joten olen alkanut pitää niistä kirjaa. Tämän vuoksi mun on vähän turha heittää mun tähänastista kulutusta tähän, kun tosiaan oon vasta aloittanut eli "dataa" on aika vähän vielä eikä se kerro siitä kuluttamisesta vielä kovinkaan paljoa. Katsotaan, jos joskus myöhemmin muistan käydä päivittämässä! Enemmän ehkä hyödyttäisi nähdä ne rahanmenot vähän pidemmältä aikaväliltä, edes puolen vuoden ajalta kun sitten voisi olla jo paremmin jonkinlainen "kutina" siitä kuluttamisesta :)
Täällä vielä yksi kulujen seurannan kannattaja. Kirjaan jokaisen kulutetun euron ylös kategorioittain, ihan ruokaostoksista lähtien. Menoni ovat järkevöityneet huomattavasti sen jälkeen kun aloitin tarkan kulujen seurannan. Vaikka käsitetasolla ymmärtää että esimerkiksi noutokahvien ostelu on järjetöntä ja turhaa, ostelu loppui vasta kun näin konkreettisesti käyttäväni kuussa 80€ pelkästään noutokahveihin. Raha ei tuntunut niin paljolta kun nappasi lounaan jälkeen take-away cappuccinon mukaan, mutta järjettömyys paljastui kun näki kokonais summan. En todellakaan ole ihminen jolla olisi varaa laittaa tuollaista summaa kahviin kuukaudessa.
Excelistä oli helppo tarkistaa paljonko olen käyttänyt rahaa vaatteisiin viime vuoden aikana. Summa sisältää kaiken mitä voidaan vaatteiksi laskea, kuluvat vaatteet kuten sukat, alushousut, ja sukkahousut, kangasmaskit, urheiluvaatteet, pipot ja käsineet, kengät, harrastusta varten ostetun seurahupparin 60€ ym.
Yhteensä 753,16€ vuoden aikana, eli 62,76€/kk. Yllättävän iso summa, luulin etten ostele juuri vaatteita. Kuvittelin käyttäneeni ehkä puolet tuosta.
Mielenkiintoista kyllä laskea omaa kulutustaan. Taidanpa laskea verrokiksi vielä tämän vuoden vaatekulutuksen.
Joo. Mulla on työkaveri, jolla on oikeasti hyvä palkka (alkaa vähintään vitosella), ja rahat aina loppu. Tiedän missä ja miten asuu, ei ole kallista, hänellä on täysi autoetu, pukeutuu koko ajan samoihin vaatteisiin eikä käy koskaan lomilla ulkomailla. Eli rahaa ei kulu mihinkään suureen.
Sen sijaan hän ostaa joka päivä töistä aamupalaa, lounaskahvit ja -pullan, iltapäivälläkin vielä jonkun suklaapatukan. Rahaa menee koko ajan pikkupuroja mielettömiä määriä.
Muuhun en ota kantaa, mutta jäin miettimään tuota "pukeutuu aina samoihin vaatteisiin" kohtaan. Kiinnittääkö ihmiset oikeasti huomiota siihen, minkä verran kollegalla on vaatteita tai kuinka usein hänellä on eri kokonaisuus päälle? Itse nimittäin meinasin, että siinä vaiheessa kun tämä etäily päättyy ja on aika palata toimistolle, aion satsata sellaiseen vaatekaappiin, että sieltä löytyy vain muutama harkittu kokonaisuus.
Suuri osa tuskin huomaa mitään. Ja aina on ne pari, joiden harrastus on muiden ihmisten pohtiminen, heitä ei hämää mikään, ja heistä ei pidä välittää. Olin kerran töissä, jossa yksi sihteeri luki kaikkien kalentereita netistä, ja oli varsinainen salapoliisi.
Mutta suurin osa ihmisistä ei huomaa mutta kuin jonkun erikoisemman vaatteen.Sitäpaitsi jos joku kysyy, voithan sanoa, että olet laiska shoppailija, ja kun löydät sopivan, ostat aina kaksi tai useamman samaa vaatetta. Minäkin teen niin, joten joskus näyttää siltä, kuin olisi sama pusero monta päivää, kun se onkin kaksois-tai kolmoiskappale.
Allekirjoitan tämän ja minä tykkään vaatteista. Suurin osa kanssakulkijoista pukeutuu (mielestäni) aika huomaamattomiin vaatteisiin. Se on hyvin harva asu, minkä rekisteröin ja muistan. Nyt esim työpaikalla on ollut eräällä naisella aivan ihana mekko, joka on täydellinen hänelle ja väritkin aivan loistavat hänen yllään. Mekko korostaa häntä ja hän mekkoa. Sellainen on harvinaista.
Itse ihailen minimalistipukeutujia. Ensinnäkin miehet tekevät niin koko ajan, mikseivät naiset voisi? Sen voi ajatella vaikka pienenä tasa-arvotaisteluna :)
Jos joku kysyy, sano, että ihailet Steve Jobsin tapaa pukeutua aina samalla tyylillä. Että kokeilet sitä itsekin nyt niin ajatusenergiaa vapautuu muuhun luovaan.
JOS haluat niin asuja voi muunnella todella helposti asusteilla. Kirpparilta kasa korviksia, huiveja ja vastaavia niin sama vanha look on aivan erilainen.
Steve Jobs pukeutui aina samantyylisiin vaatteisiin, mutta ei samoihin vaatteisiin. Jostain jäi mieleen, että hän taisi hankkia samalla kertaa mustia poolopaitojakin 100 kappaletta.
Säästi energiaa tärkeämpiin päätöksiin.
Kun vaatevarastoni on pienentynyt, niin huomaan, että se pukeutuminen ei enää stressaa kun ei ole niitä "pitäisi tuotakin joskus pitää" -vaatteita enää kun muutama. Nekin siirsin "toivotaan toivotaan" - laatikkoon.
Ulkovaatteita lukuunottamatta vaatteet mahtuu nyt yhteen 50 cm henkarikaappiin ja kahteen vetolaatikkoon, joista toinen on lähinnä näitä, mitä ei ole raaskinut karsia tai joita pitäisi vähän fiksata että voisi laittaa päälle.
Eniten riepoo alusvaatteet, joita on ostanut väärän mallisia tai väärää kokoa.
Pyykinpesun olen ratkaissut niin että pyöritän kolmen kilon koneellisia pari kertaa viikossa ja laitan pyykkietikkaa, niin 30 astetta riittää, eikä jää hajuja. Kone adaptoituu pyykin painon mukaan ja eli vettä ei mene hukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta: kuinka moni teistä innokkaista shoppailijoista pitää kirjaa omista vaateostoksista tai miksei myös tavarahankinnoista? Ja uskaltaako joku paljastaa, paljonko käytti viime vuonna vaatteisiin ja kosmetiikkaan? Tai paljonko tänä vuonna on mennyt?
Tää vois oikeasti inspiroida aika paljon tekemään muutoksia omaan kulutukseen, kun siitä rahankäytöstä pitää jonkinlaista kirjaa. Ja sitä kirjanpitoa voi muokata jollain tavalla. Itse esim. koen tekeväni ruokaostokset varsin järkevästi, koska meillä harvemmin tulee ruokahävikkiä. Oma kulutusongelma on ollut nimenomaan vaatteet (etenkin yläosat eli puserot/topit/takit jostain syystä) ja kosmetiikka, joten olen alkanut pitää niistä kirjaa. Tämän vuoksi mun on vähän turha heittää mun tähänastista kulutusta tähän, kun tosiaan oon vasta aloittanut eli "dataa" on aika vähän vielä eikä se kerro siitä kuluttamisesta vielä kovinkaan paljoa. Katsotaan, jos joskus myöhemmin muistan käydä päivittämässä! Enemmän ehkä hyödyttäisi nähdä ne rahanmenot vähän pidemmältä aikaväliltä, edes puolen vuoden ajalta kun sitten voisi olla jo paremmin jonkinlainen "kutina" siitä kuluttamisesta :)
Täällä vielä yksi kulujen seurannan kannattaja. Kirjaan jokaisen kulutetun euron ylös kategorioittain, ihan ruokaostoksista lähtien. Menoni ovat järkevöityneet huomattavasti sen jälkeen kun aloitin tarkan kulujen seurannan. Vaikka käsitetasolla ymmärtää että esimerkiksi noutokahvien ostelu on järjetöntä ja turhaa, ostelu loppui vasta kun näin konkreettisesti käyttäväni kuussa 80€ pelkästään noutokahveihin. Raha ei tuntunut niin paljolta kun nappasi lounaan jälkeen take-away cappuccinon mukaan, mutta järjettömyys paljastui kun näki kokonais summan. En todellakaan ole ihminen jolla olisi varaa laittaa tuollaista summaa kahviin kuukaudessa.
Excelistä oli helppo tarkistaa paljonko olen käyttänyt rahaa vaatteisiin viime vuoden aikana. Summa sisältää kaiken mitä voidaan vaatteiksi laskea, kuluvat vaatteet kuten sukat, alushousut, ja sukkahousut, kangasmaskit, urheiluvaatteet, pipot ja käsineet, kengät, harrastusta varten ostetun seurahupparin 60€ ym.
Yhteensä 753,16€ vuoden aikana, eli 62,76€/kk. Yllättävän iso summa, luulin etten ostele juuri vaatteita. Kuvittelin käyttäneeni ehkä puolet tuosta.
Mielenkiintoista kyllä laskea omaa kulutustaan. Taidanpa laskea verrokiksi vielä tämän vuoden vaatekulutuksen.
Joo. Mulla on työkaveri, jolla on oikeasti hyvä palkka (alkaa vähintään vitosella), ja rahat aina loppu. Tiedän missä ja miten asuu, ei ole kallista, hänellä on täysi autoetu, pukeutuu koko ajan samoihin vaatteisiin eikä käy koskaan lomilla ulkomailla. Eli rahaa ei kulu mihinkään suureen.
Sen sijaan hän ostaa joka päivä töistä aamupalaa, lounaskahvit ja -pullan, iltapäivälläkin vielä jonkun suklaapatukan. Rahaa menee koko ajan pikkupuroja mielettömiä määriä.
Muuhun en ota kantaa, mutta jäin miettimään tuota "pukeutuu aina samoihin vaatteisiin" kohtaan. Kiinnittääkö ihmiset oikeasti huomiota siihen, minkä verran kollegalla on vaatteita tai kuinka usein hänellä on eri kokonaisuus päälle? Itse nimittäin meinasin, että siinä vaiheessa kun tämä etäily päättyy ja on aika palata toimistolle, aion satsata sellaiseen vaatekaappiin, että sieltä löytyy vain muutama harkittu kokonaisuus.
Suuri osa tuskin huomaa mitään. Ja aina on ne pari, joiden harrastus on muiden ihmisten pohtiminen, heitä ei hämää mikään, ja heistä ei pidä välittää. Olin kerran töissä, jossa yksi sihteeri luki kaikkien kalentereita netistä, ja oli varsinainen salapoliisi.
Mutta suurin osa ihmisistä ei huomaa mutta kuin jonkun erikoisemman vaatteen.Sitäpaitsi jos joku kysyy, voithan sanoa, että olet laiska shoppailija, ja kun löydät sopivan, ostat aina kaksi tai useamman samaa vaatetta. Minäkin teen niin, joten joskus näyttää siltä, kuin olisi sama pusero monta päivää, kun se onkin kaksois-tai kolmoiskappale.
Allekirjoitan tämän ja minä tykkään vaatteista. Suurin osa kanssakulkijoista pukeutuu (mielestäni) aika huomaamattomiin vaatteisiin. Se on hyvin harva asu, minkä rekisteröin ja muistan. Nyt esim työpaikalla on ollut eräällä naisella aivan ihana mekko, joka on täydellinen hänelle ja väritkin aivan loistavat hänen yllään. Mekko korostaa häntä ja hän mekkoa. Sellainen on harvinaista.
Itse ihailen minimalistipukeutujia. Ensinnäkin miehet tekevät niin koko ajan, mikseivät naiset voisi? Sen voi ajatella vaikka pienenä tasa-arvotaisteluna :)
Jos joku kysyy, sano, että ihailet Steve Jobsin tapaa pukeutua aina samalla tyylillä. Että kokeilet sitä itsekin nyt niin ajatusenergiaa vapautuu muuhun luovaan.
JOS haluat niin asuja voi muunnella todella helposti asusteilla. Kirpparilta kasa korviksia, huiveja ja vastaavia niin sama vanha look on aivan erilainen.
Steve Jobs pukeutui aina samantyylisiin vaatteisiin, mutta ei samoihin vaatteisiin. Jostain jäi mieleen, että hän taisi hankkia samalla kertaa mustia poolopaitojakin 100 kappaletta.
Luonnollisesti. Hän hankki mustat poolopuserot japanilaiselta suunnittelijalta Issey Miyakelta, että ei ne varmaan ihan halvimmasta päästä olleet muutenkaan.
Vanhemmat ovat muuttamassa pienempään asuntoon, jolloin todennäköisesti tulee ajankohtaiseksi kirjahyllystä luopuminen. Sitä odotellessa :)