tavarapaljous :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos laitat ilmoitukseen että annetaan tai Facebookin roskalavaryhmään?

Hmm aika hyvä vinkki, mutta suuremman tavarakuorman karsimiseen ei välttämättä silti kovin tehokas ja nopea. Tällä alueella on nimittäin nykyisin se ongelma, että jostain syystä niitä ilmaisiakaan asioita ei välttämättä haeta sovittuna ajankohtana ja sitten ne jäävät edelleen pyörimään nurkkiin. Uskon siis, että tuo Tori voi turhauttaa aika monia! Onkohan siellä nykyisin enemmän huijareita/trolleja liikenteessä, vai onko ihmiset oikeasti noin ailahtelevaisia nykyään? Ensin ollaan ostamassa tai ottamassa jotain tavaraa ilmatteeksi, ja sitten kun pitäisi oikeasti käydä noutamassa niin ei viitsitäkään?

Vanha ketjun viisaus, jos tavara ei kelpaa edes ilmaiseksi, se on roska ja sen voi hyvällä omallatunnolla laittaa roskiin (toki jätteiden lajittelun mukaisesti kierrättää).

Voit kokeilla lahjoittaa ison laatikollisen sekalaista tavaraa kerralla. Olen lahjoittanut useamman laatikollisen näin ja aina sen on hakenut joku kirppistelijä myyntipöytänsä täytteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla meni ikkuna rikki ja jouduin yllättäen evakkoon lähes naapurissa asuvan ystäväni luo. Hän on aika yksityinen ihminen ja koska asumme hyvin lähekkäin ei mitään yökyläilyjä hänen luona ole tarvinnut pitää, hän on minun luona ollut muutaman kerran remonttia paossa ja reissuilla on käyty yhdessä, etten siis väkisin tuppautunut. Hänen sisustus on rauhallinen, vaalea ja lähälle minimalistista, mutta nyt kun olin hänen luonaan huomasin, että siellä on aika paljon asioita tehty vain häntä varten. Tämä sai minut ajattelemaan, kuinka paljon omasta kodistani on vain minulle ja kuinka paljon on sitä varten, että vaikuttaisi vieraiden, etäpalaverin tai somen mielestä fiksulta, jännittävältä, erilaiselta tai muulta?

Kuinka paljon turhaa tavaraa on jättänyt kotiinsa vain sen takia, että joku muu tietää, että on lukenut Sinuhe egyptiläisen ja kultturellinina hankkinut siitä vielä erikoispainoksen? En edes pidä siitä kirjasta, erikoispainoksen olen onneksi saanut lahjaksi, mutta hyllyyn jäänyt vain sen vuoksi, että usein muut kommentoivat kirjahyllyäni. Ystävälläni oli taas vain muutama kirja, nekin kaapissa ja moni niistä selvästi luettu todella useasti. Pari pokkaria, joku lapsuuden suosikki, pari kovakantista kirjaa ja pari lahjakirjan, jotka olivat kesken. Loput oli laittanut kiertoon, kun oli lukenut.

Hänen oli myös maalannut kaappiensa sisäpintoja eri väreillä tai päällystänyt kuviota Petrillä. Itse olisin varmaan maalannut kaappien ulkoa, koska eihän sitä muuten muut näe tai ainakin postannut someen kuvia ja esitellyt kaikille kylään tulijoille. Samoin kylppärin peilikaapissa kaikki tuotteet oli samaa sävyä ja taustalle laitettu joku kontaktimuovitapetti. Ihanasti oli makkarin kattoon laitettu niistä 2000-luvun suosikeista, pimeässä hohtavista tähdistä, kaunis kuvio, päivällä ei todellakaan huomannut, koska kuka tuijottelee toisten kattoihin? Todella kauniita esineitä oli myös kaapissa säilytyspurkkeina, minä olisin varmaan vaihtanut avohyllyyn, että näkyvät, vaikka vihaan pölyjen pyyhintää. Ja hänellä kaikki oli todella tehty vain häntä varten, eipä sitä siivouskomeroa, liinavaatekaappia tai peilikaappia muut availe normaalisti kahvilla käydessään. Kyllä sitä vähän kriittisemmin suhtautuu nyt omiin tavaroihinsa ja valintoihin niiden säilyttämiseen, vaikka monta karsintakierrosta on minunkin osalta tehty ja koti sinällään jo nykyään siisti ja kaunis.

Suosittelen kaikkia miettimään, että jos nyt kotisi laitettaisi ikuiseen karanteeniin, eikä sinne voisi ketään kutsua, eikä kuvia laittaa someen, niin säilyttäisikö kaikki tavarat? olisiko juuri ne esillä vai menisikö osa kaappiin ja jotkut muut avaohyllyyn? Toki jos on iso ruokapöytä ja paljon astioita sitä varten, että järjestät juhlia, niin voisi lisätä, että juhlaväki kävisi edelleen, mutta olisivat kaikki sokeutuneet.

Jotenkin ihana idea tehdä jotain vain itseä varten. Minäkin haluan kodissa olevan rauhallinen ja neutraalivärimaailma, mutta rakastan kirkkaita värejä ja kimmallusta. Voisi vaikka siivouskomeron maalata jollain värillä. Ostelun sijaan tehdä jotain tuollaisga kivaa ja järjestää kaapit sisältä kauniiksi.

Ihan rehellisesti sanottuna, en tiennyt tällaisia muille sisustavia ihmisiä olevan oikeasti. Olen todella ollut kuplassa ja luullut että jokainen sisustaa itselleen ja tuollaiset ”sinuhet kirjahyllyssä vieraita varten” on vaan juttuja 😅

Ja silti kaikkien kodit näyttää nyt olevan valkoisia ja harmaita, tai valkoista ja rottinkia?

Minun omannäköinen koti olisi sellainen boheemi ja värikäs, mutta koska meillä asuu muitakin ja heillä käy kavereita, hillitsen itseni. Kuulostaa hienolta olla sisistamatta muiden katseille, mutta todellisuudessa ihmiset eivät ole kauhean suvaitsevaisia erilaisuudelle.

Myös minä olen miettinyt tätä miten meidät tietyin väliajoin aivopestään tottumaan tietynlaiseen sisustukseen. Sisustuslehdissä ja -ohjelmissa, asuntomessuilla ja kaupoissa värit ja tyylit vaihtuu ja ensin ne tuntuu ja näyttää vähän oudoilta, mutta kun niitä on tarpeeksi kauan tuijotellut, niin jollain kohdalla tulee tunne, että tältähän se pitää näyttää ja se näyttää omaan silmään kauniilta. Tämän prosessin taustalla on varmaan paljon psykologisia tekijöitä, ja uskon että nämä vuoden värikarttojen, uusien tyylien ja tavaroiden suunnittelijat, valmistajat ja myyjät tietävät kyllä tarkkaan mikä se temppu on ja miten se tehdään.

Oma koti on rakennettu 2005 ja meillä on vaaleaa seinissä, harmaata laattaa ja tummanruskea parketti ja tummanruskeat tasot, kaapit on vaaleanharmaita ja vaaleansinisiä. Kun tummanruskea ei ole muodissa tällä hetkellä, niin on jo vuosia tuntunut siltä, että tasot ja parketit pitäisi vaihtaa ihan vain sen vuoksi, että ne tuntuvat ajastaan jäljessä olevilta. Toki myös kulumaa on tullut tässä ajassa, mutta ei ehkä vielä niin paljon, että se käyttöä haittaa. Olen onneksi saanut himmattua tätä hinkua vaihtaa näitä materiaaleja, sillä tiedän, että kohta se uusikin väri on vain oman aikansa edustaja.

Sillähän ne saadaan teollisuuden ja kaupan pyörät pyörimään, että ohjelmoidaan ihmiset ajattelemaan että niiden kamat on auttamatta vanhoja ja ne on pakko päivittää. Jos nyt sisustat boho-tyyliin niin mitä veikkaatte milloin se on täysin out?

Mikä on mielestänne sopiva aikaväli uusia esm keittiö? 15 v, 20 v, vai vasta sitten kun se hajoaa käsiin?

Itselläni on ehkä värikäs tuttavapiiri, mutta en pysty ollenkaan allekirjoittamaan tuota että kaikki kodit olisi valkoisia. Ehkä sisustuslehdissä, mutta tavallisten ihmisten kodit ovat mielestäni yleensä ihan ihmisten näköisiä.

Lähipiiristä löytyy antiikilla sisustettu koti, toisella paljon värikästä taidetta, kolmannella vihreät seinät ja tekstiilit, yhdellä on sisustus tummaa puuta, toisella värikkäät eläinaiheiset tapetit joka huoneessa, on vaaleaa puuta, sininen kylpyhuone ja paljon muuta. Itselläni on punainen kukkakuvioinen tapetti ja paljon harrastukseeni liittyvää, värikästä tavaraa esillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla meni ikkuna rikki ja jouduin yllättäen evakkoon lähes naapurissa asuvan ystäväni luo. Hän on aika yksityinen ihminen ja koska asumme hyvin lähekkäin ei mitään yökyläilyjä hänen luona ole tarvinnut pitää, hän on minun luona ollut muutaman kerran remonttia paossa ja reissuilla on käyty yhdessä, etten siis väkisin tuppautunut. Hänen sisustus on rauhallinen, vaalea ja lähälle minimalistista, mutta nyt kun olin hänen luonaan huomasin, että siellä on aika paljon asioita tehty vain häntä varten. Tämä sai minut ajattelemaan, kuinka paljon omasta kodistani on vain minulle ja kuinka paljon on sitä varten, että vaikuttaisi vieraiden, etäpalaverin tai somen mielestä fiksulta, jännittävältä, erilaiselta tai muulta?

Kuinka paljon turhaa tavaraa on jättänyt kotiinsa vain sen takia, että joku muu tietää, että on lukenut Sinuhe egyptiläisen ja kultturellinina hankkinut siitä vielä erikoispainoksen? En edes pidä siitä kirjasta, erikoispainoksen olen onneksi saanut lahjaksi, mutta hyllyyn jäänyt vain sen vuoksi, että usein muut kommentoivat kirjahyllyäni. Ystävälläni oli taas vain muutama kirja, nekin kaapissa ja moni niistä selvästi luettu todella useasti. Pari pokkaria, joku lapsuuden suosikki, pari kovakantista kirjaa ja pari lahjakirjan, jotka olivat kesken. Loput oli laittanut kiertoon, kun oli lukenut.

Hänen oli myös maalannut kaappiensa sisäpintoja eri väreillä tai päällystänyt kuviota Petrillä. Itse olisin varmaan maalannut kaappien ulkoa, koska eihän sitä muuten muut näe tai ainakin postannut someen kuvia ja esitellyt kaikille kylään tulijoille. Samoin kylppärin peilikaapissa kaikki tuotteet oli samaa sävyä ja taustalle laitettu joku kontaktimuovitapetti. Ihanasti oli makkarin kattoon laitettu niistä 2000-luvun suosikeista, pimeässä hohtavista tähdistä, kaunis kuvio, päivällä ei todellakaan huomannut, koska kuka tuijottelee toisten kattoihin? Todella kauniita esineitä oli myös kaapissa säilytyspurkkeina, minä olisin varmaan vaihtanut avohyllyyn, että näkyvät, vaikka vihaan pölyjen pyyhintää. Ja hänellä kaikki oli todella tehty vain häntä varten, eipä sitä siivouskomeroa, liinavaatekaappia tai peilikaappia muut availe normaalisti kahvilla käydessään. Kyllä sitä vähän kriittisemmin suhtautuu nyt omiin tavaroihinsa ja valintoihin niiden säilyttämiseen, vaikka monta karsintakierrosta on minunkin osalta tehty ja koti sinällään jo nykyään siisti ja kaunis.

Suosittelen kaikkia miettimään, että jos nyt kotisi laitettaisi ikuiseen karanteeniin, eikä sinne voisi ketään kutsua, eikä kuvia laittaa someen, niin säilyttäisikö kaikki tavarat? olisiko juuri ne esillä vai menisikö osa kaappiin ja jotkut muut avaohyllyyn? Toki jos on iso ruokapöytä ja paljon astioita sitä varten, että järjestät juhlia, niin voisi lisätä, että juhlaväki kävisi edelleen, mutta olisivat kaikki sokeutuneet.

Jotenkin ihana idea tehdä jotain vain itseä varten. Minäkin haluan kodissa olevan rauhallinen ja neutraalivärimaailma, mutta rakastan kirkkaita värejä ja kimmallusta. Voisi vaikka siivouskomeron maalata jollain värillä. Ostelun sijaan tehdä jotain tuollaisga kivaa ja järjestää kaapit sisältä kauniiksi.

Ihan rehellisesti sanottuna, en tiennyt tällaisia muille sisustavia ihmisiä olevan oikeasti. Olen todella ollut kuplassa ja luullut että jokainen sisustaa itselleen ja tuollaiset ”sinuhet kirjahyllyssä vieraita varten” on vaan juttuja 😅

Ja silti kaikkien kodit näyttää nyt olevan valkoisia ja harmaita, tai valkoista ja rottinkia?

Minun omannäköinen koti olisi sellainen boheemi ja värikäs, mutta koska meillä asuu muitakin ja heillä käy kavereita, hillitsen itseni. Kuulostaa hienolta olla sisistamatta muiden katseille, mutta todellisuudessa ihmiset eivät ole kauhean suvaitsevaisia erilaisuudelle.

Myös minä olen miettinyt tätä miten meidät tietyin väliajoin aivopestään tottumaan tietynlaiseen sisustukseen. Sisustuslehdissä ja -ohjelmissa, asuntomessuilla ja kaupoissa värit ja tyylit vaihtuu ja ensin ne tuntuu ja näyttää vähän oudoilta, mutta kun niitä on tarpeeksi kauan tuijotellut, niin jollain kohdalla tulee tunne, että tältähän se pitää näyttää ja se näyttää omaan silmään kauniilta. Tämän prosessin taustalla on varmaan paljon psykologisia tekijöitä, ja uskon että nämä vuoden värikarttojen, uusien tyylien ja tavaroiden suunnittelijat, valmistajat ja myyjät tietävät kyllä tarkkaan mikä se temppu on ja miten se tehdään.

Oma koti on rakennettu 2005 ja meillä on vaaleaa seinissä, harmaata laattaa ja tummanruskea parketti ja tummanruskeat tasot, kaapit on vaaleanharmaita ja vaaleansinisiä. Kun tummanruskea ei ole muodissa tällä hetkellä, niin on jo vuosia tuntunut siltä, että tasot ja parketit pitäisi vaihtaa ihan vain sen vuoksi, että ne tuntuvat ajastaan jäljessä olevilta. Toki myös kulumaa on tullut tässä ajassa, mutta ei ehkä vielä niin paljon, että se käyttöä haittaa. Olen onneksi saanut himmattua tätä hinkua vaihtaa näitä materiaaleja, sillä tiedän, että kohta se uusikin väri on vain oman aikansa edustaja.

Sillähän ne saadaan teollisuuden ja kaupan pyörät pyörimään, että ohjelmoidaan ihmiset ajattelemaan että niiden kamat on auttamatta vanhoja ja ne on pakko päivittää. Jos nyt sisustat boho-tyyliin niin mitä veikkaatte milloin se on täysin out?

Mikä on mielestänne sopiva aikaväli uusia esm keittiö? 15 v, 20 v, vai vasta sitten kun se hajoaa käsiin?

Minun keittiöni on nyt 15 v vanha, valkoiset ovet ja puinen taso ja listat. Välitila on maalaisromanttista vähän puun sävyistä kaakelia.

Tiskikaapin, roskakaapin ja lusikkakaapin kahvojen ympärillä on kulumaa, ja puutaso kaipaa hiomista ja öljyä. Koska en ole taloa nyt myymässä, en näe mitään järkeä uusia muuten ehjää keittiötä, minulla on niille kymppitonneille muutakin käyttöä.

Jos myyn talon, voin uusia kaapinovet ja tason, ja peittää kaakelit välitilalevyllä. Jos olisin sen tehnyt nyt, olisivat trendin mukaan kaikki mustia. Mieluummin katson, mikä trendi on silloin, muuten se on taas vanhanaikaisen näköinen.

Tai jos myynti ei tule eteen, vaihdan jossain vaiheessa ovet siistiyden vuoksi, kun en enää itse kestä katsoa kulumia.

Runkoa en aio vaihdattaa, ei mitään järkeä kun ei siinä ole mitään vikaa.

Oma keittiöni taitaa olla 10v vanha, ovet ovat valkoisia ja vaaleaa puuta, taso on puuta ja välitila valkoista pientä laattaa. Ostaessa halusin keittiön valkoisemmaksi, nyt maku on muuttunut ja tykkään lämpimästä puun väristä. Tuskin remontoin edes myydessä, kaikki on ihan hyvässä kunnossa vielä.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on ehkä värikäs tuttavapiiri, mutta en pysty ollenkaan allekirjoittamaan tuota että kaikki kodit olisi valkoisia. Ehkä sisustuslehdissä, mutta tavallisten ihmisten kodit ovat mielestäni yleensä ihan ihmisten näköisiä.

Lähipiiristä löytyy antiikilla sisustettu koti, toisella paljon värikästä taidetta, kolmannella vihreät seinät ja tekstiilit, yhdellä on sisustus tummaa puuta, toisella värikkäät eläinaiheiset tapetit joka huoneessa, on vaaleaa puuta, sininen kylpyhuone ja paljon muuta. Itselläni on punainen kukkakuvioinen tapetti ja paljon harrastukseeni liittyvää, värikästä tavaraa esillä.

Toivottavasti ymmärrät olevasi kuplassa. Ilmeisesti olette vähän taiteellisempaa porukkaa. Asunnot jotka ovat myynnissä, ovat lähes poikkeuksetta hyvin valkoisia, ja sen kaverina joko mustaa tai harmaata. Elämme sen verran pienellä paikkakunnalla, että lasten kaverit ovat hyvin perus perheistä ja live-love-laugh näkyy kodeissa.

Vierailija kirjoitti:

Suomeen mahtuu aina vain yksi villitys kerrallaan, nyt kaikki konmarittaa, niin kukaan ei osta mitään mitä ne konmarittajat koettaa myydä.

Konmaritus tuli muistaakseen 7 v sitten.

Tein 3 isoa karsintaa. Meni vuosi aikaa.

Nyt tarpeetonta tulee äärimmäisen vähän enää.

Siivouspäivänä kävin myymässä Ruttopuistossa. Myymättömät vein Fidaan ja rahoilla ostin ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla meni ikkuna rikki ja jouduin yllättäen evakkoon lähes naapurissa asuvan ystäväni luo. Hän on aika yksityinen ihminen ja koska asumme hyvin lähekkäin ei mitään yökyläilyjä hänen luona ole tarvinnut pitää, hän on minun luona ollut muutaman kerran remonttia paossa ja reissuilla on käyty yhdessä, etten siis väkisin tuppautunut. Hänen sisustus on rauhallinen, vaalea ja lähälle minimalistista, mutta nyt kun olin hänen luonaan huomasin, että siellä on aika paljon asioita tehty vain häntä varten. Tämä sai minut ajattelemaan, kuinka paljon omasta kodistani on vain minulle ja kuinka paljon on sitä varten, että vaikuttaisi vieraiden, etäpalaverin tai somen mielestä fiksulta, jännittävältä, erilaiselta tai muulta?

Kuinka paljon turhaa tavaraa on jättänyt kotiinsa vain sen takia, että joku muu tietää, että on lukenut Sinuhe egyptiläisen ja kultturellinina hankkinut siitä vielä erikoispainoksen? En edes pidä siitä kirjasta, erikoispainoksen olen onneksi saanut lahjaksi, mutta hyllyyn jäänyt vain sen vuoksi, että usein muut kommentoivat kirjahyllyäni. Ystävälläni oli taas vain muutama kirja, nekin kaapissa ja moni niistä selvästi luettu todella useasti. Pari pokkaria, joku lapsuuden suosikki, pari kovakantista kirjaa ja pari lahjakirjan, jotka olivat kesken. Loput oli laittanut kiertoon, kun oli lukenut.

Hänen oli myös maalannut kaappiensa sisäpintoja eri väreillä tai päällystänyt kuviota Petrillä. Itse olisin varmaan maalannut kaappien ulkoa, koska eihän sitä muuten muut näe tai ainakin postannut someen kuvia ja esitellyt kaikille kylään tulijoille. Samoin kylppärin peilikaapissa kaikki tuotteet oli samaa sävyä ja taustalle laitettu joku kontaktimuovitapetti. Ihanasti oli makkarin kattoon laitettu niistä 2000-luvun suosikeista, pimeässä hohtavista tähdistä, kaunis kuvio, päivällä ei todellakaan huomannut, koska kuka tuijottelee toisten kattoihin? Todella kauniita esineitä oli myös kaapissa säilytyspurkkeina, minä olisin varmaan vaihtanut avohyllyyn, että näkyvät, vaikka vihaan pölyjen pyyhintää. Ja hänellä kaikki oli todella tehty vain häntä varten, eipä sitä siivouskomeroa, liinavaatekaappia tai peilikaappia muut availe normaalisti kahvilla käydessään. Kyllä sitä vähän kriittisemmin suhtautuu nyt omiin tavaroihinsa ja valintoihin niiden säilyttämiseen, vaikka monta karsintakierrosta on minunkin osalta tehty ja koti sinällään jo nykyään siisti ja kaunis.

Suosittelen kaikkia miettimään, että jos nyt kotisi laitettaisi ikuiseen karanteeniin, eikä sinne voisi ketään kutsua, eikä kuvia laittaa someen, niin säilyttäisikö kaikki tavarat? olisiko juuri ne esillä vai menisikö osa kaappiin ja jotkut muut avaohyllyyn? Toki jos on iso ruokapöytä ja paljon astioita sitä varten, että järjestät juhlia, niin voisi lisätä, että juhlaväki kävisi edelleen, mutta olisivat kaikki sokeutuneet.

Jotenkin ihana idea tehdä jotain vain itseä varten. Minäkin haluan kodissa olevan rauhallinen ja neutraalivärimaailma, mutta rakastan kirkkaita värejä ja kimmallusta. Voisi vaikka siivouskomeron maalata jollain värillä. Ostelun sijaan tehdä jotain tuollaisga kivaa ja järjestää kaapit sisältä kauniiksi.

Ihan rehellisesti sanottuna, en tiennyt tällaisia muille sisustavia ihmisiä olevan oikeasti. Olen todella ollut kuplassa ja luullut että jokainen sisustaa itselleen ja tuollaiset ”sinuhet kirjahyllyssä vieraita varten” on vaan juttuja 😅

Ja silti kaikkien kodit näyttää nyt olevan valkoisia ja harmaita, tai valkoista ja rottinkia?

Minun omannäköinen koti olisi sellainen boheemi ja värikäs, mutta koska meillä asuu muitakin ja heillä käy kavereita, hillitsen itseni. Kuulostaa hienolta olla sisistamatta muiden katseille, mutta todellisuudessa ihmiset eivät ole kauhean suvaitsevaisia erilaisuudelle.

Tottakai muiden talossa asuvien mielipiteet tulee ottaa huomioon sisustuksessa, mutta muuten en näe järkeä sisustaa muille kuin itselleen.

Vaaleita koteja on paljon, koska se on nykyajan trendi ja olemme kuitenkin aika laumaeläimkä. Sisustustrendit on siinä missä muutkin trendit, kodit on eri näköisiä eri aikakausina. Monet haluavat päästä sisustuksessa helpolla ja ostavat sitä mitä huonekaluliikkeessä on tarjolla. Vaalealla on helppo sisustaa.

Itse en muuten tunne ketään kenen koti olisi sisustettu rottingilla, onko tämä joku juttu?

Juu, esim. Ikea on myynyt koko parikymmentävuotisen taipaleensa täällä valkoisia perushuonekaluja, mutta ei niitä silloin alkuaikoina ostettu. Itsekin tuumailin, että valkoiset kalusteet näyttävät jotenkin halvoilta, lastulevyisiltä. Aivan kuin se kirsikka tai muu nollarin sävy olisi tehnyt siitä samasta levyhuonekalusta yhtään arvokkaamman. :D

Nyt on tarjolla lähinnä valkoista, koska juuri sitä ostetaan.

Valkoisella sisustaminen on helpompaa kuin yhdistää jotain kirsikkaa ja pyökkiä, mutta valkoisellakin saa sekametelin aikaiseksi. Mulla on tuossa nurkka, jossa on puhtaanvalkoista, maalarinvalkoista, listavalkoista ja valkoista savea.

Vierailija kirjoitti:

Noista kotivaatteista: Olen sitä mieltä, että jo vähän kulahtamaan päässeistä vaatteista on ihan hyvä tehdä kotivaatteita.  Minulla on esimerkiksi aika monta nyppyistä neulepaitaa, jotka olen alentanut kotivaatteiksi, mutta ne ovat silti suht asiallisia ja ehjiä kuitenkin. Ja myös oman makuni mukaisia, koska olen aiemmin käyttänyt niitä kodin ulkopuolellakin. Ajattelen siis, että kotivaatteiden ei tarvitse missään nimessä olla  kulahtaneita ja reikäisiä retkuja. Kotihetketkin kuitenkin ovat tärkeitä, joten olisi aika kurjaa hengailla rumissa vaatteissa. Eli mainospaitojen kanssa tuskailevalle sanoisin, että kyllä ne voi ihan hyvällä omallatunnolla laittaa pois. Ei ole velvollisuutta käyttää epämieluista vaatetta loppuun asti.

Näin. Erottaisin myös pihatyö- ja remonttivaatteet kotivaatteista. Edelliset vaatteet ovat niitä, joiden hajoaminen tai likaantuminen ei haittaa kun taas kotivaatteissa on kivempi viettää aikaa, kun ne ovat ehjät, kivannäköiset ja mukavat päällä. Asun kerrostalossa, joten minulla on vain yksi maalitahrainen t-paita ja yhdet leggingsit, jotka on varattu sotkuisten hommien tekemiseen ja muuten kotivaatteet ovat joko sitä varten hankittuja college- ja trikoovaatteita tai t-paitoja, joilla ei kehtaa enää kaupungille tai töihin mennä.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on ehkä värikäs tuttavapiiri, mutta en pysty ollenkaan allekirjoittamaan tuota että kaikki kodit olisi valkoisia. Ehkä sisustuslehdissä, mutta tavallisten ihmisten kodit ovat mielestäni yleensä ihan ihmisten näköisiä.

Lähipiiristä löytyy antiikilla sisustettu koti, toisella paljon värikästä taidetta, kolmannella vihreät seinät ja tekstiilit, yhdellä on sisustus tummaa puuta, toisella värikkäät eläinaiheiset tapetit joka huoneessa, on vaaleaa puuta, sininen kylpyhuone ja paljon muuta. Itselläni on punainen kukkakuvioinen tapetti ja paljon harrastukseeni liittyvää, värikästä tavaraa esillä.

Minä olen trendien suhteen sellainen änkyrä, että aina kun jokin on muotia, menen kuin huomaamattani ihan tahallani päinvastaiseen suuntaan. Kai sekin on tavallaan trendien seuraamista, ehkä vähän naurettavaakin kapinointia ja erikoisuudentavoittelua. Mutta ainakaan koti ei koskaan näytä samalta kuin muilla. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla meni ikkuna rikki ja jouduin yllättäen evakkoon lähes naapurissa asuvan ystäväni luo. Hän on aika yksityinen ihminen ja koska asumme hyvin lähekkäin ei mitään yökyläilyjä hänen luona ole tarvinnut pitää, hän on minun luona ollut muutaman kerran remonttia paossa ja reissuilla on käyty yhdessä, etten siis väkisin tuppautunut. Hänen sisustus on rauhallinen, vaalea ja lähälle minimalistista, mutta nyt kun olin hänen luonaan huomasin, että siellä on aika paljon asioita tehty vain häntä varten. Tämä sai minut ajattelemaan, kuinka paljon omasta kodistani on vain minulle ja kuinka paljon on sitä varten, että vaikuttaisi vieraiden, etäpalaverin tai somen mielestä fiksulta, jännittävältä, erilaiselta tai muulta?

Kuinka paljon turhaa tavaraa on jättänyt kotiinsa vain sen takia, että joku muu tietää, että on lukenut Sinuhe egyptiläisen ja kultturellinina hankkinut siitä vielä erikoispainoksen? En edes pidä siitä kirjasta, erikoispainoksen olen onneksi saanut lahjaksi, mutta hyllyyn jäänyt vain sen vuoksi, että usein muut kommentoivat kirjahyllyäni. Ystävälläni oli taas vain muutama kirja, nekin kaapissa ja moni niistä selvästi luettu todella useasti. Pari pokkaria, joku lapsuuden suosikki, pari kovakantista kirjaa ja pari lahjakirjan, jotka olivat kesken. Loput oli laittanut kiertoon, kun oli lukenut.

Hänen oli myös maalannut kaappiensa sisäpintoja eri väreillä tai päällystänyt kuviota Petrillä. Itse olisin varmaan maalannut kaappien ulkoa, koska eihän sitä muuten muut näe tai ainakin postannut someen kuvia ja esitellyt kaikille kylään tulijoille. Samoin kylppärin peilikaapissa kaikki tuotteet oli samaa sävyä ja taustalle laitettu joku kontaktimuovitapetti. Ihanasti oli makkarin kattoon laitettu niistä 2000-luvun suosikeista, pimeässä hohtavista tähdistä, kaunis kuvio, päivällä ei todellakaan huomannut, koska kuka tuijottelee toisten kattoihin? Todella kauniita esineitä oli myös kaapissa säilytyspurkkeina, minä olisin varmaan vaihtanut avohyllyyn, että näkyvät, vaikka vihaan pölyjen pyyhintää. Ja hänellä kaikki oli todella tehty vain häntä varten, eipä sitä siivouskomeroa, liinavaatekaappia tai peilikaappia muut availe normaalisti kahvilla käydessään. Kyllä sitä vähän kriittisemmin suhtautuu nyt omiin tavaroihinsa ja valintoihin niiden säilyttämiseen, vaikka monta karsintakierrosta on minunkin osalta tehty ja koti sinällään jo nykyään siisti ja kaunis.

Suosittelen kaikkia miettimään, että jos nyt kotisi laitettaisi ikuiseen karanteeniin, eikä sinne voisi ketään kutsua, eikä kuvia laittaa someen, niin säilyttäisikö kaikki tavarat? olisiko juuri ne esillä vai menisikö osa kaappiin ja jotkut muut avaohyllyyn? Toki jos on iso ruokapöytä ja paljon astioita sitä varten, että järjestät juhlia, niin voisi lisätä, että juhlaväki kävisi edelleen, mutta olisivat kaikki sokeutuneet.

Jotenkin ihana idea tehdä jotain vain itseä varten. Minäkin haluan kodissa olevan rauhallinen ja neutraalivärimaailma, mutta rakastan kirkkaita värejä ja kimmallusta. Voisi vaikka siivouskomeron maalata jollain värillä. Ostelun sijaan tehdä jotain tuollaisga kivaa ja järjestää kaapit sisältä kauniiksi.

Ihan rehellisesti sanottuna, en tiennyt tällaisia muille sisustavia ihmisiä olevan oikeasti. Olen todella ollut kuplassa ja luullut että jokainen sisustaa itselleen ja tuollaiset ”sinuhet kirjahyllyssä vieraita varten” on vaan juttuja 😅

Ja silti kaikkien kodit näyttää nyt olevan valkoisia ja harmaita, tai valkoista ja rottinkia?

Minun omannäköinen koti olisi sellainen boheemi ja värikäs, mutta koska meillä asuu muitakin ja heillä käy kavereita, hillitsen itseni. Kuulostaa hienolta olla sisistamatta muiden katseille, mutta todellisuudessa ihmiset eivät ole kauhean suvaitsevaisia erilaisuudelle.

Asia on just näin! Sisustus, vaatteet, asunnot, autot ihan mikä tahansa tavara, aina on niitä ihmisiä joiden mielestä vain se muodinmukainen on hyväksyttävää. Kuka sen sitten päättää mikä on muotia? Missä se tyyppi on joka sen päättää? Mitä nämä lampaat on jotka syyllistää ja moittii toista joka uskaltaa ostaa erilaista tai käyttää erilaista vaatetta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on ehkä värikäs tuttavapiiri, mutta en pysty ollenkaan allekirjoittamaan tuota että kaikki kodit olisi valkoisia. Ehkä sisustuslehdissä, mutta tavallisten ihmisten kodit ovat mielestäni yleensä ihan ihmisten näköisiä.

Lähipiiristä löytyy antiikilla sisustettu koti, toisella paljon värikästä taidetta, kolmannella vihreät seinät ja tekstiilit, yhdellä on sisustus tummaa puuta, toisella värikkäät eläinaiheiset tapetit joka huoneessa, on vaaleaa puuta, sininen kylpyhuone ja paljon muuta. Itselläni on punainen kukkakuvioinen tapetti ja paljon harrastukseeni liittyvää, värikästä tavaraa esillä.

Minä olen trendien suhteen sellainen änkyrä, että aina kun jokin on muotia, menen kuin huomaamattani ihan tahallani päinvastaiseen suuntaan. Kai sekin on tavallaan trendien seuraamista, ehkä vähän naurettavaakin kapinointia ja erikoisuudentavoittelua. Mutta ainakaan koti ei koskaan näytä samalta kuin muilla. :D

Yleistyksiä riittää.

Yksi väittää suomalaiset ovat lampaita, seuraavat muita, iso osa sanoo oma koti on uniikki ja loppuja ei kiinnosta.

Pääasia on, että itse viihtyy

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko vinkkejä ekologisuuden, tavaran vähentämisen ja oman hyvinvoinnin yhteensovittamiseen?

Itselläni alkaa olla tavaran määrä hyvin vähentynyt vuosien harkitsevan ostotyylin vuoksi ja esimerkiksi vaatteet ovat jo siististi henkareissa siten, että kaiken näkee kerralla. En silti pääse yli siitä, että minun pitäisi käyttää vaatteet itse loppuun, ja sitten sinnittelen etätyöt ja vapaa-ajan vanhoissa mainos-t-paidoissa, joita en ole edes itse siis hankkinut. Mietin vain ekologisuutta ja sitä, että parhaiten vaikutan asioihin käyttämällä vaatteet itse loppuun asti. Joskus olen myös myynyt tai vienyt vaatteita Nextiiliin. Silloin tällöin minulle tulee kuitenkin ajatus, että miksi minä en olisi kauniiden vaatteiden arvoinen ja mikä pakko minun on näiden kulumista odottaa. Hirveitä ristiriitoja ajattelussa, ja näitä miettii joka päivä kun kotona on.

Onko muilla vastaavia ajatuksia tai vinkkejä ajattelun kehittämiseen johonkin suuntaan?

Minulla on tästä asiasta myös aika perustavanlaatuinen ongelma. Minusta ei ole mitenkään kohtuullista, että itsensä pitäisi pakottaa väkisin käyttämään jotain rämäisiä mainospaitoja. Mutta ongelma on se, että ne mieluisatkin kotivaatteet kuluvat nopeasti. Olin itsekin jossain vaiheessa kyllästynyt rämävaatteisiin, joita pakotin itseäni käyttämään loppuun, ja ostin itselleni sellaisia nättejä oloasuja, joita kuvittelin pitäväni kauan, mutta kuinkas kävikään. Ei mennyt montaa pesua kuin nuo nätit vaatteet olivat kulahtaneita, nyppyisiä, saumoistaan ratkenneita - tämän lisäksi vielä reikäisiä ja tahraisia, kotona kun tulee puuhasteltua kaikenlaista eivätkä ne vaatteet tule pelkästään sohvannurkassa kotoiluun. Lopputulema oli, että ne yli kymmenen vuotta käytössä olleet "rämät" kotivaatteet olivat itse asiassa todella siistejä verrattuna näihin puoli vuotta vanhoihin "nätteihin" vaatteisiin.

Jos haluaisin pitää kotivaatteeni niin nätteinä, että niiden käyttämisestä suorastaan ilahtuu, pitäisi niitä ostaa uusia parin kuukauden välein. Ekologisena ihmisenä en näin suostu tekemään. Siispä käytän (ja korjaan, ja tuunaan) vanhoja vaatteitani kotona, ja opin hankkimaan ilonaiheeni muusta kuin siitä, mitä minulla on yksin kotona päälläni.

Sama.

Mulla on iso kasa mainospaitoja.

Käytän nyt etätöissä yhtä n viikon, sitten pesuun ja voin hyvin laittaa ma uudestaan päälle. Aktiivikäytössä paita kestää hyvin pari v, kun ei tee mitään muuta, kuin käyttää ja pesee.

Teamsiin laitan kauniimman neuleen päälle.

Tuleepahan käytettyä noita ikuisia kaapin täytteitä pois nyt.

Konttorille aikaisintaan tammikuussa. Mahtaa olla outoa laittaa asialliset vaatteet päälle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on ehkä värikäs tuttavapiiri, mutta en pysty ollenkaan allekirjoittamaan tuota että kaikki kodit olisi valkoisia. Ehkä sisustuslehdissä, mutta tavallisten ihmisten kodit ovat mielestäni yleensä ihan ihmisten näköisiä.

Lähipiiristä löytyy antiikilla sisustettu koti, toisella paljon värikästä taidetta, kolmannella vihreät seinät ja tekstiilit, yhdellä on sisustus tummaa puuta, toisella värikkäät eläinaiheiset tapetit joka huoneessa, on vaaleaa puuta, sininen kylpyhuone ja paljon muuta. Itselläni on punainen kukkakuvioinen tapetti ja paljon harrastukseeni liittyvää, värikästä tavaraa esillä.

Toivottavasti ymmärrät olevasi kuplassa. Ilmeisesti olette vähän taiteellisempaa porukkaa. Asunnot jotka ovat myynnissä, ovat lähes poikkeuksetta hyvin valkoisia, ja sen kaverina joko mustaa tai harmaata. Elämme sen verran pienellä paikkakunnalla, että lasten kaverit ovat hyvin perus perheistä ja live-love-laugh näkyy kodeissa.

Taiteellista porukkansa on tasan yksi, hän jolla on taidetta seinillä. Muut ovat sekalaisesti insinöörejä, opettajia, päälliköitä, duunareita, opiskelijoita, eläkeläisiä jne.

Myytävät asunnot usein maalataan valkoiseksi koska sellainen on helpompi myydä kuin persoonallinen ja värikäs asunto. Ja myyntikuvissa joissa on asukkaan sisustus paikallaan näkyy ainakin täällä Oulun seudulla kaikenlaista sisustusta, ihan valkoinen taitaa olla vähemmistössä.

Voisikohan tuo live love laught olla sitten enemmän pikkupaikkakuntien juttu?

Hauska keskustelu muodista ja trendeistä.

Muotien seuraaminen on itseasiassa hyvin inhimillistä, meillä on vahva sisäsyntyinen tarve kuulua ryhmään ja muodin seuraaminen yksi sen tarpeen ilmentymistä. Luolamiesaikoina selvisivät ne yksilöt joilla oli suuri tarve kuulua laumaan ja me olemme näiden yksilöiden jälkeläisiä. Vaikka nykyään yhteiskuntajärjestys huolehtii siitä että meillä on ruokaa, suojaa, lämpöä ja sairaanhoitoa vaikka naapurimme eivät meistä pitäisikään, on tämä evoluution näkökulmasta hyvin uusi tilanne ja evoluution muutokset tapahtuvat hitaata. Ryhmän ulkopuolelle jääminen on suurimman osan ihmiskunnan historiaa tarkoittanut lähes varmaa kuolemaa. Siksi aivomme laittavat meidät mielellään tekemään asioita jotka vahvistavat ryhmään kuulumista, johon kuuluu toki trendien seuraamisen lisäksi toki hyvin paljon muitakin asioita.

Vierailija kirjoitti:

Hauska keskustelu muodista ja trendeistä.

Muotien seuraaminen on itseasiassa hyvin inhimillistä, meillä on vahva sisäsyntyinen tarve kuulua ryhmään ja muodin seuraaminen yksi sen tarpeen ilmentymistä. Luolamiesaikoina selvisivät ne yksilöt joilla oli suuri tarve kuulua laumaan ja me olemme näiden yksilöiden jälkeläisiä. Vaikka nykyään yhteiskuntajärjestys huolehtii siitä että meillä on ruokaa, suojaa, lämpöä ja sairaanhoitoa vaikka naapurimme eivät meistä pitäisikään, on tämä evoluution näkökulmasta hyvin uusi tilanne ja evoluution muutokset tapahtuvat hitaata. Ryhmän ulkopuolelle jääminen on suurimman osan ihmiskunnan historiaa tarkoittanut lähes varmaa kuolemaa. Siksi aivomme laittavat meidät mielellään tekemään asioita jotka vahvistavat ryhmään kuulumista, johon kuuluu toki trendien seuraamisen lisäksi toki hyvin paljon muitakin asioita.

Paradoksaalista kyllä, tämä laumaan kuulumisen tarve eli muotien ja trendien seuraaminen saattaa johtaa ihmiskunnan tuhoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauska keskustelu muodista ja trendeistä.

Muotien seuraaminen on itseasiassa hyvin inhimillistä, meillä on vahva sisäsyntyinen tarve kuulua ryhmään ja muodin seuraaminen yksi sen tarpeen ilmentymistä. Luolamiesaikoina selvisivät ne yksilöt joilla oli suuri tarve kuulua laumaan ja me olemme näiden yksilöiden jälkeläisiä. Vaikka nykyään yhteiskuntajärjestys huolehtii siitä että meillä on ruokaa, suojaa, lämpöä ja sairaanhoitoa vaikka naapurimme eivät meistä pitäisikään, on tämä evoluution näkökulmasta hyvin uusi tilanne ja evoluution muutokset tapahtuvat hitaata. Ryhmän ulkopuolelle jääminen on suurimman osan ihmiskunnan historiaa tarkoittanut lähes varmaa kuolemaa. Siksi aivomme laittavat meidät mielellään tekemään asioita jotka vahvistavat ryhmään kuulumista, johon kuuluu toki trendien seuraamisen lisäksi toki hyvin paljon muitakin asioita.

Paradoksaalista kyllä, tämä laumaan kuulumisen tarve eli muotien ja trendien seuraaminen saattaa johtaa ihmiskunnan tuhoon.

Kyllähän sen tavaramäärän kasvun maailmassa voi huomata jo siitä, että lähes kaikkea on saatavissa ilmaiseksi, eli oikeasti harvoilla asioilla on enää mitään arvoa. Henkatjamaukat ja Ikeat on pitänyt huolen siitä. Ja kun mikään ei maksa juuri mitään, niin se on helposti kierrätettävissä kun ei ole alunperinkään ollut mikään arvokas hankinta.

Välillä sitä miettii, että jos tilanne olisi toinen, tavaraa olisi vähemmän saatavilla ja se maksaisi enemmän, niin olisiko oma tavaratilanne toisenlainen. Todennäköisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla meni ikkuna rikki ja jouduin yllättäen evakkoon lähes naapurissa asuvan ystäväni luo. Hän on aika yksityinen ihminen ja koska asumme hyvin lähekkäin ei mitään yökyläilyjä hänen luona ole tarvinnut pitää, hän on minun luona ollut muutaman kerran remonttia paossa ja reissuilla on käyty yhdessä, etten siis väkisin tuppautunut. Hänen sisustus on rauhallinen, vaalea ja lähälle minimalistista, mutta nyt kun olin hänen luonaan huomasin, että siellä on aika paljon asioita tehty vain häntä varten. Tämä sai minut ajattelemaan, kuinka paljon omasta kodistani on vain minulle ja kuinka paljon on sitä varten, että vaikuttaisi vieraiden, etäpalaverin tai somen mielestä fiksulta, jännittävältä, erilaiselta tai muulta?

Kuinka paljon turhaa tavaraa on jättänyt kotiinsa vain sen takia, että joku muu tietää, että on lukenut Sinuhe egyptiläisen ja kultturellinina hankkinut siitä vielä erikoispainoksen? En edes pidä siitä kirjasta, erikoispainoksen olen onneksi saanut lahjaksi, mutta hyllyyn jäänyt vain sen vuoksi, että usein muut kommentoivat kirjahyllyäni. Ystävälläni oli taas vain muutama kirja, nekin kaapissa ja moni niistä selvästi luettu todella useasti. Pari pokkaria, joku lapsuuden suosikki, pari kovakantista kirjaa ja pari lahjakirjan, jotka olivat kesken. Loput oli laittanut kiertoon, kun oli lukenut.

Hänen oli myös maalannut kaappiensa sisäpintoja eri väreillä tai päällystänyt kuviota Petrillä. Itse olisin varmaan maalannut kaappien ulkoa, koska eihän sitä muuten muut näe tai ainakin postannut someen kuvia ja esitellyt kaikille kylään tulijoille. Samoin kylppärin peilikaapissa kaikki tuotteet oli samaa sävyä ja taustalle laitettu joku kontaktimuovitapetti. Ihanasti oli makkarin kattoon laitettu niistä 2000-luvun suosikeista, pimeässä hohtavista tähdistä, kaunis kuvio, päivällä ei todellakaan huomannut, koska kuka tuijottelee toisten kattoihin? Todella kauniita esineitä oli myös kaapissa säilytyspurkkeina, minä olisin varmaan vaihtanut avohyllyyn, että näkyvät, vaikka vihaan pölyjen pyyhintää. Ja hänellä kaikki oli todella tehty vain häntä varten, eipä sitä siivouskomeroa, liinavaatekaappia tai peilikaappia muut availe normaalisti kahvilla käydessään. Kyllä sitä vähän kriittisemmin suhtautuu nyt omiin tavaroihinsa ja valintoihin niiden säilyttämiseen, vaikka monta karsintakierrosta on minunkin osalta tehty ja koti sinällään jo nykyään siisti ja kaunis.

Suosittelen kaikkia miettimään, että jos nyt kotisi laitettaisi ikuiseen karanteeniin, eikä sinne voisi ketään kutsua, eikä kuvia laittaa someen, niin säilyttäisikö kaikki tavarat? olisiko juuri ne esillä vai menisikö osa kaappiin ja jotkut muut avaohyllyyn? Toki jos on iso ruokapöytä ja paljon astioita sitä varten, että järjestät juhlia, niin voisi lisätä, että juhlaväki kävisi edelleen, mutta olisivat kaikki sokeutuneet.

Jotenkin ihana idea tehdä jotain vain itseä varten. Minäkin haluan kodissa olevan rauhallinen ja neutraalivärimaailma, mutta rakastan kirkkaita värejä ja kimmallusta. Voisi vaikka siivouskomeron maalata jollain värillä. Ostelun sijaan tehdä jotain tuollaisga kivaa ja järjestää kaapit sisältä kauniiksi.

Ihan rehellisesti sanottuna, en tiennyt tällaisia muille sisustavia ihmisiä olevan oikeasti. Olen todella ollut kuplassa ja luullut että jokainen sisustaa itselleen ja tuollaiset ”sinuhet kirjahyllyssä vieraita varten” on vaan juttuja 😅

Ja silti kaikkien kodit näyttää nyt olevan valkoisia ja harmaita, tai valkoista ja rottinkia?

Minun omannäköinen koti olisi sellainen boheemi ja värikäs, mutta koska meillä asuu muitakin ja heillä käy kavereita, hillitsen itseni. Kuulostaa hienolta olla sisistamatta muiden katseille, mutta todellisuudessa ihmiset eivät ole kauhean suvaitsevaisia erilaisuudelle.

Myös minä olen miettinyt tätä miten meidät tietyin väliajoin aivopestään tottumaan tietynlaiseen sisustukseen. Sisustuslehdissä ja -ohjelmissa, asuntomessuilla ja kaupoissa värit ja tyylit vaihtuu ja ensin ne tuntuu ja näyttää vähän oudoilta, mutta kun niitä on tarpeeksi kauan tuijotellut, niin jollain kohdalla tulee tunne, että tältähän se pitää näyttää ja se näyttää omaan silmään kauniilta. Tämän prosessin taustalla on varmaan paljon psykologisia tekijöitä, ja uskon että nämä vuoden värikarttojen, uusien tyylien ja tavaroiden suunnittelijat, valmistajat ja myyjät tietävät kyllä tarkkaan mikä se temppu on ja miten se tehdään.

Oma koti on rakennettu 2005 ja meillä on vaaleaa seinissä, harmaata laattaa ja tummanruskea parketti ja tummanruskeat tasot, kaapit on vaaleanharmaita ja vaaleansinisiä. Kun tummanruskea ei ole muodissa tällä hetkellä, niin on jo vuosia tuntunut siltä, että tasot ja parketit pitäisi vaihtaa ihan vain sen vuoksi, että ne tuntuvat ajastaan jäljessä olevilta. Toki myös kulumaa on tullut tässä ajassa, mutta ei ehkä vielä niin paljon, että se käyttöä haittaa. Olen onneksi saanut himmattua tätä hinkua vaihtaa näitä materiaaleja, sillä tiedän, että kohta se uusikin väri on vain oman aikansa edustaja.

Sillähän ne saadaan teollisuuden ja kaupan pyörät pyörimään, että ohjelmoidaan ihmiset ajattelemaan että niiden kamat on auttamatta vanhoja ja ne on pakko päivittää. Jos nyt sisustat boho-tyyliin niin mitä veikkaatte milloin se on täysin out?

Mikä on mielestänne sopiva aikaväli uusia esm keittiö? 15 v, 20 v, vai vasta sitten kun se hajoaa käsiin?

Meidän kerrostalokämpän keittiö on melkein 30-vuotias. Ainoa mitä siellä on tehty on se, että maalattiin seiniä ja pintoja, laitettiin muovin tilalle parketti ja vaihdoin kaapistoihin nupit. Ja ostin astianpesukoneen.

En ymmärrä miksi se pitäisi uusia. Tai aina välillä tulee mieleen, että olisihan se hauska kokeilla maalata ne kaapit, mutta lopputulos voisi olla sellainen et olisi sitten pakko tehdä se remppa. Ainakin ovien suhteen..

Kun mieli on sellainen, että ei halua heittää mitään hukkaan, niin olen ollut helisemässä aikakauslehtien kanssa. Mm. Akut, Viherpihat jaTiedelehdet on ollut sellaisia, että en ole millään halunnut heittää niitä menemään. Nyt olen myynyt joitakin vuosikertoja ja kohta alkaa olla koti vanhoista lehdistä vapaa.

Jos lehtimyyjä erehtyy soittamaan, niin käytän tätä perusteluna: lehti on niin hyvä, että en raaski kierrättää sitä, eikä ole tilaa säilyttää kaikkia vuosikertoja, joten en tilaa ollenkaan.

Välillä otan muutaman kuukauden jotain Kotivinkkiä, jonka raaskin laittaa kiertoon.

Jos tavara ei mene edes ilmaiseksi tori.fi:ssä niin ehkä se tavara on sellaista minkä voisi kierrättää tai laittaa esim. lumppuna roskiin. Oma kokemukseni on, että kelpo tavara haetaan pois. Opin aikoinaan kirpparipöytää kokeillessa, että osa siitä mitä itse pidin kelpona oli enemmistölle muita ihmisiä roskaa eikä kelvannut kellekään. Ensin se tuntui pahalta, sitten sen oppi ymmärtämään.

Mulla on muuten sellaisia vaatteita, joita pidän aarteina, enkä juuri käytä niitä ja siitä huolimatta en halua luopua niistä. Ne ovat sifonkia, paljetteja, kimalletta ja metallia - siis kauniita pieniä turhuuksia, joita käytän joskus kotona ja olen ajatellut hyödyntää jossain tubettamiessa tms hommassa (kyllä ihan tosissani mietin sellaistakin harrastusta). Ne ilahduttavat pientä prinsessaleikkejä leikkinyttä pikkutyttöä sisälläni.