tavarapaljous :(

Kankaista: nekin hapertuu ja menee pois muodista, jos niitä kovin kauan hilloaa. Mun "ihanneminä" tekee paljon erilaisia käsitöitä ja on hamst... hankkinut paljon materiaalia ja välineitä erilaisiin projekteihin. Käytännössä kuitenkin lähinnä neulon, ja lankavarastossa tapahtuukin ihan tervettä vaihtumista (joku vuosikertalanka toki taitaa olla odottamassa käyttöä...). Ompelemiseen mulla ei ole hyviä tiloja, aikaa eikä oikein taitoakaan. Muutama vuosi sitten kaupunginosaryhmässä joku ilmoitti, että tekee Unicef-nukkeja ja tarvitsisi niihin kankaita. Pakkasin kangasvarastostani Ikea-kassillisen sekalaisia kankaita ja ilmoitin, että tulepa hakemaan äkkiä ennen kuin alan kaivata näitä! Yhtään näistä pois antamistani kankaista en ole kaivannut enkä oikeastaan edes muista, millaisia ne olivat...

Vierailija kirjoitti:

Siinä Alejandran Organized Home videossa hassuinta oli ne pienet kierrätysroskikset eri huoneissa hyllyillä tai kaapeissa kaikkea mahdollista eri roskaa varten. Miksei niitä kierrätettäviä heti samalla voinut viedä eri huoneista esim. keittiön kierrätysroskikseen, miksi niitä monia pieniä pönttöjä piti olla ja siellä roskia hilloa kunnes ne on täynnä ja sitten tyhjennetään?!

Katsoessa näytti siltä että ne organisointimenetelmät vain toivat lisää kamaa. Ahdistavaa!

Minun mielestäni tällaista kommentit eivät auta yhtään. Miten on niin vaikea ymmärtää, että ihmisillä on erilaisia tapoja järjestää kotinsa niin, että se toimii heille? Sinun ei tarvitse elää samalla tavalla kuin hän, mutta myöskään sinun ei tarvitse esittää, että toisten ihmisten tavat ovat vääriä. 

Jos jollain pysyy koti siistimpänä kymmenen eri kierrätyskupin ansiosta, niin eikö se ole hyvä asia? Siitä pitäisi iloita, eikä ahdistua. Näille ihmisille ei toimi sinun tapasi juosta yhdelle kodin kierrätyspisteelle koko ajan. Kommenttisi antaa ymmärtää, että heidän pitäisi oppia toimimaan kuten sinä (ja kaikki sinua yläpeukuttaneet) ollakseen kelvollisia ihmisiä. 

Tämän ketjun vika alusta alkaen on ollut se, ettei täällä saa "olla siisti" kuin yhdellä tavalla, teidän ahdasmielisellä, vanhoillisella tavallanne. 

Vierailija kirjoitti:

Kankaista: nekin hapertuu ja menee pois muodista, jos niitä kovin kauan hilloaa. 

Etköhän vähän liioittele tuon hapertumisen suhteen? Vintage-vaatteita myydään ja ostetaan, eikä niiden käyttäjät yht'äkkiä ole kadulla alastomana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä Alejandran Organized Home videossa hassuinta oli ne pienet kierrätysroskikset eri huoneissa hyllyillä tai kaapeissa kaikkea mahdollista eri roskaa varten. Miksei niitä kierrätettäviä heti samalla voinut viedä eri huoneista esim. keittiön kierrätysroskikseen, miksi niitä monia pieniä pönttöjä piti olla ja siellä roskia hilloa kunnes ne on täynnä ja sitten tyhjennetään?!

Katsoessa näytti siltä että ne organisointimenetelmät vain toivat lisää kamaa. Ahdistavaa!

Minun mielestäni tällaista kommentit eivät auta yhtään. Miten on niin vaikea ymmärtää, että ihmisillä on erilaisia tapoja järjestää kotinsa niin, että se toimii heille? Sinun ei tarvitse elää samalla tavalla kuin hän, mutta myöskään sinun ei tarvitse esittää, että toisten ihmisten tavat ovat vääriä. 

Jos jollain pysyy koti siistimpänä kymmenen eri kierrätyskupin ansiosta, niin eikö se ole hyvä asia? Siitä pitäisi iloita, eikä ahdistua. Näille ihmisille ei toimi sinun tapasi juosta yhdelle kodin kierrätyspisteelle koko ajan. Kommenttisi antaa ymmärtää, että heidän pitäisi oppia toimimaan kuten sinä (ja kaikki sinua yläpeukuttaneet) ollakseen kelvollisia ihmisiä. 

Tämän ketjun vika alusta alkaen on ollut se, ettei täällä saa "olla siisti" kuin yhdellä tavalla, teidän ahdasmielisellä, vanhoillisella tavallanne. 

No otitpa herneen nenään siitä kun joku sanoi oman mielipiteensä! Tämä ketju on pohdintaketju asiasta ja kaikki mielipiteet ovat tervetulleita. Jos sinä näet niin paljon vikaa tässä ketjussa niin miksi et perusta omaa ketjua!?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kankaista: nekin hapertuu ja menee pois muodista, jos niitä kovin kauan hilloaa. 

Etköhän vähän liioittele tuon hapertumisen suhteen? Vintage-vaatteita myydään ja ostetaan, eikä niiden käyttäjät yht'äkkiä ole kadulla alastomana. 

Riippuu tosi paljon siitä kuinka hyvin kankaita on säilytetty. Esimerkiksi samoilla taitoksilla oleminen kuluttaa herkimpiä kankaita, ei saisi olla liikaa kosteutta eikä suuria lämpötilanvaihteluita, pitää olla suojassa uv-säteiltä jne.

Vierailija kirjoitti:

Tämän ketjun vika alusta alkaen on ollut se, ettei täällä saa "olla siisti" kuin yhdellä tavalla, teidän ahdasmielisellä, vanhoillisella tavallanne. 

Ketju on vuosia sitten aloitettu ja viestejä on yli 8 000 mutta tapoja "olla siisti" on vain yksi. Ok.

Kun puoliso ei osallistu vaikka tajuaa tavaran määrän, tässä omia niksejäni:

- Siivosin ja karsin omat vaatteeni että lasten ja samalla kerroin, kuinka hyvä mieli ja helpottunut olo, kun kamat järjestyksessä. mies seuraili aikansa sivusta ja teki saman omalle kaapilleen. Huom. En kertaakaan sanonut että hänen pitäisi tehdä mitään

- siivoilin yhteisiä kaappeja ja lajittelin omista säästettävät ja kierrätettävät - laitoin miehen kamat yhteen laatikkoon ja pyysin häntä käymään ne läpi ja laittamaan säilytettävät takaisin kaappiin ja loput samaan kasaan mun kierrätettäviin ja roskien kanssa. Teki pyydetyn, koska ei kehdannut lapata kaikkia omiaan vain suoraan kaappiin.

- Siirsin ensin vähin äänin ylimääräisiä ja eriparisia astioita kokonaan pois käytöstä. Kun normaalia elämää oli eletty ilman astiakriisiä joku aika, totesin, että laitan nämä ylimääräiset pois kun kukaan ei niitä koskaan käytä. Ei vastustusta, koska ei voinut muutakaan väittää.

- nyt meneillään varaston siivous ja järjestely. Olen käynyt läpi järjestyksessä kamaa riippumatta siltä, ”kenen” se on. Varon heittämästä muuta kuin roskaa miehen kamoista mutta kysyn välillä, onko tämä

tai tämä tarpeellinen kun sitä ei ole aikoihin käytetty. Omia olen kovalla kädellä raivannut. Tavoite on, että kun varasto siistiytyy ja tyhjenee, into myös puolisolla lisääntyy nyökätä yhä useammalle tavaralle kiertoon.

Ns perintökamat olen toistaiseksi jättänyt rauhaan, niihin ei kannata kajota kuin lopussa. Strategia niiden osalta vielä työn alla.

Vaatii paljon työtä ja hermoja, mutta koska mun mies on ihan avuton järjestämisessä ja siivoamisessa, en usko muun kuin tällaisen hitaan curling -avustamisen auttavan😁

Vierailija kirjoitti:

Kun puoliso ei osallistu vaikka tajuaa tavaran määrän, tässä omia niksejäni:

- Siivosin ja karsin omat vaatteeni että lasten ja samalla kerroin, kuinka hyvä mieli ja helpottunut olo, kun kamat järjestyksessä. mies seuraili aikansa sivusta ja teki saman omalle kaapilleen. Huom. En kertaakaan sanonut että hänen pitäisi tehdä mitään

- siivoilin yhteisiä kaappeja ja lajittelin omista säästettävät ja kierrätettävät - laitoin miehen kamat yhteen laatikkoon ja pyysin häntä käymään ne läpi ja laittamaan säilytettävät takaisin kaappiin ja loput samaan kasaan mun kierrätettäviin ja roskien kanssa. Teki pyydetyn, koska ei kehdannut lapata kaikkia omiaan vain suoraan kaappiin.

- Siirsin ensin vähin äänin ylimääräisiä ja eriparisia astioita kokonaan pois käytöstä. Kun normaalia elämää oli eletty ilman astiakriisiä joku aika, totesin, että laitan nämä ylimääräiset pois kun kukaan ei niitä koskaan käytä. Ei vastustusta, koska ei voinut muutakaan väittää.

- nyt meneillään varaston siivous ja järjestely. Olen käynyt läpi järjestyksessä kamaa riippumatta siltä, ”kenen” se on. Varon heittämästä muuta kuin roskaa miehen kamoista mutta kysyn välillä, onko tämä

tai tämä tarpeellinen kun sitä ei ole aikoihin käytetty. Omia olen kovalla kädellä raivannut. Tavoite on, että kun varasto siistiytyy ja tyhjenee, into myös puolisolla lisääntyy nyökätä yhä useammalle tavaralle kiertoon.

Ns perintökamat olen toistaiseksi jättänyt rauhaan, niihin ei kannata kajota kuin lopussa. Strategia niiden osalta vielä työn alla.

Vaatii paljon työtä ja hermoja, mutta koska mun mies on ihan avuton järjestämisessä ja siivoamisessa, en usko muun kuin tällaisen hitaan curling -avustamisen auttavan😁

Ai niin - yksi kikka, jota olen vielä Marie Kondolta käyttänyt. Laitan samat asiat yhteen kasaan, jolloin näkee, kuinka paljon hänellä kyseistä rompetta on. Esim. kun näki, että omistaa melkein kymmenet talvikäsineet, järkiintyi valkkaamaan uusimmat ja siisteimmät ja laittamaan monta vuotta käyttämättä olleet huonot pois. Kysymyksenasetteluni oli: mitä näistä käytät? Kun oli osoittanut ne joita käyttää,

niin oli helppo taas sanoa, että laitetaan nämä, joita et käytä, pois. Hänen olisi ollut epäloogista väittää, että niitä kuitenkin käyttää, koska juuri sanoi, ettei käytä. Sen verran järkevä myös, ettei yrittänyt edes väittää käyttävänsä niitä kaikkia😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun puoliso ei osallistu vaikka tajuaa tavaran määrän, tässä omia niksejäni:

- Siivosin ja karsin omat vaatteeni että lasten ja samalla kerroin, kuinka hyvä mieli ja helpottunut olo, kun kamat järjestyksessä. mies seuraili aikansa sivusta ja teki saman omalle kaapilleen. Huom. En kertaakaan sanonut että hänen pitäisi tehdä mitään

- siivoilin yhteisiä kaappeja ja lajittelin omista säästettävät ja kierrätettävät - laitoin miehen kamat yhteen laatikkoon ja pyysin häntä käymään ne läpi ja laittamaan säilytettävät takaisin kaappiin ja loput samaan kasaan mun kierrätettäviin ja roskien kanssa. Teki pyydetyn, koska ei kehdannut lapata kaikkia omiaan vain suoraan kaappiin.

- Siirsin ensin vähin äänin ylimääräisiä ja eriparisia astioita kokonaan pois käytöstä. Kun normaalia elämää oli eletty ilman astiakriisiä joku aika, totesin, että laitan nämä ylimääräiset pois kun kukaan ei niitä koskaan käytä. Ei vastustusta, koska ei voinut muutakaan väittää.

- nyt meneillään varaston siivous ja järjestely. Olen käynyt läpi järjestyksessä kamaa riippumatta siltä, ”kenen” se on. Varon heittämästä muuta kuin roskaa miehen kamoista mutta kysyn välillä, onko tämä

tai tämä tarpeellinen kun sitä ei ole aikoihin käytetty. Omia olen kovalla kädellä raivannut. Tavoite on, että kun varasto siistiytyy ja tyhjenee, into myös puolisolla lisääntyy nyökätä yhä useammalle tavaralle kiertoon.

Ns perintökamat olen toistaiseksi jättänyt rauhaan, niihin ei kannata kajota kuin lopussa. Strategia niiden osalta vielä työn alla.

Vaatii paljon työtä ja hermoja, mutta koska mun mies on ihan avuton järjestämisessä ja siivoamisessa, en usko muun kuin tällaisen hitaan curling -avustamisen auttavan😁

Ai niin - yksi kikka, jota olen vielä Marie Kondolta käyttänyt. Laitan samat asiat yhteen kasaan, jolloin näkee, kuinka paljon hänellä kyseistä rompetta on. Esim. kun näki, että omistaa melkein kymmenet talvikäsineet, järkiintyi valkkaamaan uusimmat ja siisteimmät ja laittamaan monta vuotta käyttämättä olleet huonot pois. Kysymyksenasetteluni oli: mitä näistä käytät? Kun oli osoittanut ne joita käyttää,

niin oli helppo taas sanoa, että laitetaan nämä, joita et käytä, pois. Hänen olisi ollut epäloogista väittää, että niitä kuitenkin käyttää, koska juuri sanoi, ettei käytä. Sen verran järkevä myös, ettei yrittänyt edes väittää käyttävänsä niitä kaikkia😂

Alapeukuttajille tiedoksi, että puolisoni on oikein fiksu ja hoitaa meillä kodissa paljon juttuja, joissa minä puolestani olen ihan kuutamolla. Edellä olevat kikat siis kaikella rakkaudella ja tavoitteena tehdä homma puolisolle helpoksi. Huom. Noissa kikoissa puoliso itse päättää mitä pitää mitä laittaa kiertoon. Minä vain fasilitoin päätöksentekoa.

Vierailija kirjoitti:

Moi! Olen lukenut tätä ketjua aina vuosien mittaan ja aina välillä tuleekin karsittua tavaraa. Mutta tarvin teidän tsemppiä!

Puoliso kiukkuaa tavaratulvasta. Ostin lapselle uuden lelun ja puoliso kirosi että taas lisää tavaraa. Tästä suivaantuneena keräsin kaikki lelut, mitkä ei leikeissä ja laitoin pois. Lisäksi osan leluista vein odottamaan vaatekaapin ylähyllylle (Huom! jossa oli tilaa!) odottamaan että voi vaihdella leluja.

Näkyvästä muutoksesta innostuneena mietin, että laitettaisiin pois astioita joita ei käytetä. Mieheni mukaan astiat ei ole meillä ongelma. Kysyttyäni mikä meidän tavaraongelma on, hän mainitsi lelut ja epämääräiset rätit joka nurkassa. Kiersin kaikki nurkat enkä löytänyt epämääärisiä rättejä. Siivosin eteisen naulakon, josta ei ollut mielestäni muuta pois laitettavaa kuin lapsen pienet kengät. Sitten vaatekomerosta keräsin käsityötarvikkeita ja lahjoitin käsityöihmisille. Ja tästä puolisoni kommentoi, että miksi annat pois hyvää tavaraa josta olet maksanut!!! Tunsin heti epävarmuutta päätökseni suhteen ja aloin perustella; en ole käyttänyt näitä kymmeneen vuoteen. Hänen vastaperustelu oli, että hänen äitinsä olisi voinut tehdä niistä jotain. Hyvä etten soittanut hakijalle, että empäs luovu näitä! Ja hänen äitinsä on pahempi hamsteri kuin me kaksi yhteensä! Miksi näin ristiriitaista viestiä mieheltä? Mä tarvitsisin hurrauksia ja taputuksia joka kerta kun pystyn luopumaan jostain.

Aaah, mies selvästi kipuilee tavarapaljoudesta! Yksi varma oire on tuo syyttely ja edestakaisin huopaaminen, ensin on roinaa ja sitten onkin aarre. Yritä keksiä jokin neutraali yhteinen tavararyhmä, jonka kimppuun voisitte yhdessä käydä ja siitä ehkä aukeaisi muu..?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun puoliso ei osallistu vaikka tajuaa tavaran määrän, tässä omia niksejäni:

- Siivosin ja karsin omat vaatteeni että lasten ja samalla kerroin, kuinka hyvä mieli ja helpottunut olo, kun kamat järjestyksessä. mies seuraili aikansa sivusta ja teki saman omalle kaapilleen. Huom. En kertaakaan sanonut että hänen pitäisi tehdä mitään

- siivoilin yhteisiä kaappeja ja lajittelin omista säästettävät ja kierrätettävät - laitoin miehen kamat yhteen laatikkoon ja pyysin häntä käymään ne läpi ja laittamaan säilytettävät takaisin kaappiin ja loput samaan kasaan mun kierrätettäviin ja roskien kanssa. Teki pyydetyn, koska ei kehdannut lapata kaikkia omiaan vain suoraan kaappiin.

- Siirsin ensin vähin äänin ylimääräisiä ja eriparisia astioita kokonaan pois käytöstä. Kun normaalia elämää oli eletty ilman astiakriisiä joku aika, totesin, että laitan nämä ylimääräiset pois kun kukaan ei niitä koskaan käytä. Ei vastustusta, koska ei voinut muutakaan väittää.

- nyt meneillään varaston siivous ja järjestely. Olen käynyt läpi järjestyksessä kamaa riippumatta siltä, ”kenen” se on. Varon heittämästä muuta kuin roskaa miehen kamoista mutta kysyn välillä, onko tämä

tai tämä tarpeellinen kun sitä ei ole aikoihin käytetty. Omia olen kovalla kädellä raivannut. Tavoite on, että kun varasto siistiytyy ja tyhjenee, into myös puolisolla lisääntyy nyökätä yhä useammalle tavaralle kiertoon.

Ns perintökamat olen toistaiseksi jättänyt rauhaan, niihin ei kannata kajota kuin lopussa. Strategia niiden osalta vielä työn alla.

Vaatii paljon työtä ja hermoja, mutta koska mun mies on ihan avuton järjestämisessä ja siivoamisessa, en usko muun kuin tällaisen hitaan curling -avustamisen auttavan😁

Ai niin - yksi kikka, jota olen vielä Marie Kondolta käyttänyt. Laitan samat asiat yhteen kasaan, jolloin näkee, kuinka paljon hänellä kyseistä rompetta on. Esim. kun näki, että omistaa melkein kymmenet talvikäsineet, järkiintyi valkkaamaan uusimmat ja siisteimmät ja laittamaan monta vuotta käyttämättä olleet huonot pois. Kysymyksenasetteluni oli: mitä näistä käytät? Kun oli osoittanut ne joita käyttää,

niin oli helppo taas sanoa, että laitetaan nämä, joita et käytä, pois. Hänen olisi ollut epäloogista väittää, että niitä kuitenkin käyttää, koska juuri sanoi, ettei käytä. Sen verran järkevä myös, ettei yrittänyt edes väittää käyttävänsä niitä kaikkia😂

Alapeukuttajille tiedoksi, että puolisoni on oikein fiksu ja hoitaa meillä kodissa paljon juttuja, joissa minä puolestani olen ihan kuutamolla. Edellä olevat kikat siis kaikella rakkaudella ja tavoitteena tehdä homma puolisolle helpoksi. Huom. Noissa kikoissa puoliso itse päättää mitä pitää mitä laittaa kiertoon. Minä vain fasilitoin päätöksentekoa.

Alapeukkuja ei tarvii ottaa niin vakavasti! Useissa viesteissä on joitain alapeukkuja, koska joku on eri mieltä, joku ei itse tekisi viestissä mainitulla tavalla, joku ehkä kokee ettei joku viesti liity aiheeseen tms. Mutta ei heille tarvitse mitään vakuutella ja todistella. Keskustelua tämä vain on ja peukkuja menee ylös ja alas. 😊

Vierailija kirjoitti:

Moi! Olen lukenut tätä ketjua aina vuosien mittaan ja aina välillä tuleekin karsittua tavaraa. Mutta tarvin teidän tsemppiä!

Puoliso kiukkuaa tavaratulvasta. Ostin lapselle uuden lelun ja puoliso kirosi että taas lisää tavaraa. Tästä suivaantuneena keräsin kaikki lelut, mitkä ei leikeissä ja laitoin pois. Lisäksi osan leluista vein odottamaan vaatekaapin ylähyllylle (Huom! jossa oli tilaa!) odottamaan että voi vaihdella leluja.

Näkyvästä muutoksesta innostuneena mietin, että laitettaisiin pois astioita joita ei käytetä. Mieheni mukaan astiat ei ole meillä ongelma. Kysyttyäni mikä meidän tavaraongelma on, hän mainitsi lelut ja epämääräiset rätit joka nurkassa. Kiersin kaikki nurkat enkä löytänyt epämääärisiä rättejä. Siivosin eteisen naulakon, josta ei ollut mielestäni muuta pois laitettavaa kuin lapsen pienet kengät. Sitten vaatekomerosta keräsin käsityötarvikkeita ja lahjoitin käsityöihmisille. Ja tästä puolisoni kommentoi, että miksi annat pois hyvää tavaraa josta olet maksanut!!! Tunsin heti epävarmuutta päätökseni suhteen ja aloin perustella; en ole käyttänyt näitä kymmeneen vuoteen. Hänen vastaperustelu oli, että hänen äitinsä olisi voinut tehdä niistä jotain. Hyvä etten soittanut hakijalle, että empäs luovu näitä! Ja hänen äitinsä on pahempi hamsteri kuin me kaksi yhteensä! Miksi näin ristiriitaista viestiä mieheltä? Mä tarvitsisin hurrauksia ja taputuksia joka kerta kun pystyn luopumaan jostain.

Tavaran ostohinnan vaikuttamisesta sen poisantamiseen:

Taloudellinen menetys on tapahtunut ostohetkellä. Kun pohtii tavarasta luopumista, se ei muutu. Oleellista on miettiä, mikä on tavaran rahallinen arvo luopumishetkellä, ts. mitä siitä joku muu on valmis maksamaan, jos mitään. Kun tätä luovutushetken rahallista arvoa vertaa myynnin vaatimaan vaivaan voi ratkaista, kannattaako tavara vain antaa pois vai yrittää myydä. Omalle työlle laskettu hinta ratkaisee sen miksi joku myy Torissa 2e tavaraa ja toinen antaa pois ilmaiseksi 100e tavaran.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moi! Olen lukenut tätä ketjua aina vuosien mittaan ja aina välillä tuleekin karsittua tavaraa. Mutta tarvin teidän tsemppiä!

Puoliso kiukkuaa tavaratulvasta. Ostin lapselle uuden lelun ja puoliso kirosi että taas lisää tavaraa. Tästä suivaantuneena keräsin kaikki lelut, mitkä ei leikeissä ja laitoin pois. Lisäksi osan leluista vein odottamaan vaatekaapin ylähyllylle (Huom! jossa oli tilaa!) odottamaan että voi vaihdella leluja.

Näkyvästä muutoksesta innostuneena mietin, että laitettaisiin pois astioita joita ei käytetä. Mieheni mukaan astiat ei ole meillä ongelma. Kysyttyäni mikä meidän tavaraongelma on, hän mainitsi lelut ja epämääräiset rätit joka nurkassa. Kiersin kaikki nurkat enkä löytänyt epämääärisiä rättejä. Siivosin eteisen naulakon, josta ei ollut mielestäni muuta pois laitettavaa kuin lapsen pienet kengät. Sitten vaatekomerosta keräsin käsityötarvikkeita ja lahjoitin käsityöihmisille. Ja tästä puolisoni kommentoi, että miksi annat pois hyvää tavaraa josta olet maksanut!!! Tunsin heti epävarmuutta päätökseni suhteen ja aloin perustella; en ole käyttänyt näitä kymmeneen vuoteen. Hänen vastaperustelu oli, että hänen äitinsä olisi voinut tehdä niistä jotain. Hyvä etten soittanut hakijalle, että empäs luovu näitä! Ja hänen äitinsä on pahempi hamsteri kuin me kaksi yhteensä! Miksi näin ristiriitaista viestiä mieheltä? Mä tarvitsisin hurrauksia ja taputuksia joka kerta kun pystyn luopumaan jostain.

Tavaran ostohinnan vaikuttamisesta sen poisantamiseen:

Taloudellinen menetys on tapahtunut ostohetkellä. Kun pohtii tavarasta luopumista, se ei muutu. Oleellista on miettiä, mikä on tavaran rahallinen arvo luopumishetkellä, ts. mitä siitä joku muu on valmis maksamaan, jos mitään. Kun tätä luovutushetken rahallista arvoa vertaa myynnin vaatimaan vaivaan voi ratkaista, kannattaako tavara vain antaa pois vai yrittää myydä. Omalle työlle laskettu hinta ratkaisee sen miksi joku myy Torissa 2e tavaraa ja toinen antaa pois ilmaiseksi 100e tavaran.

Kiitos kiitos, tiedän tämän kyllä jo. Jonkin varren (vähän kerrallaan) on tullut viime vuosina raivattua. Mutta kun on vähän tätä hamsterin vikaa, on uuvuttavaa käydä se ajatusprosessi aina uudelleen.

Mun ajatusprosessi;

Esim. vaikka lankakerät mitkä lähti käsityötarvikkeiden kanssa. Seisaveikka on jotain vitosen kaupasta, jos se on avaamaton, voin saada siitä pari euroa. Jos vyötettä ei ole, on se käytännössä arvoton, puolikas kerä on periaatteessa roskiskamaa. Olen joskus kutonut ja ehkä taas joskus ehdin ja jaksan kutoa. Silloin puolikkaasta kerästä on iloa esim sukan raitoina. Nyt en ehdi kutoa, joten ei ehkä ole järkevää säästellä keriä. En tahdo lahjoittaa anopille, ellen tilaa siltä jotain. Mutta mitään sukkia tai muuta pientä kudottua emme tarvitse, niitäkin on liikaa. Jos vain annan anopille, siirrän oman ongelmani hänelle sillä hänelläkin kaapit pursuaa lankoja ym. Etsin netistä tai kaveripiiristä jonku joka oikeasti tekisi näille jotain. Vihdoin löydettyäni jonkun, joka ilahtuu lankakeristä ja saa niistä jotain aikaiseksi mieheni kyseenalaistaa päätökseni. Ja tosi monen asian kanssa käyn tätä sisäistä keskustelua itseni kanssa. Ja ekologisista arvoista en vain voi heittää kaikkea roskiin.

Lankoja voi käyttää toukkapusseihin (vauvaneule).

Minä myin kirpputorilla ylimääräisiä lankoja, ja menivät heti kaupaksi. Pakkasin isoon minigrip-pussiin saman tyyppisiä lankoja (esim. 7 veljestä ja vastaavan paksuisia sukkalankoja, nallea ja vastaavan paksuisia sukkalankoja, pussi jossa sekalaisia villasekoitelankoja, pussi jossa puuvillasekoitelankoja), ja kirjoitin kaikkien päälle, mitä pussi sisältää. Pusseissa oli täysiä keriä, hieman vajaita keriä joissa vyöte tallella ja myös pienempiä jämäkeriä ilman vyötettä. Neulon nykyään vähemmän kuin ennen ja mulle on tuotu lankoja iäkkäiden sukulaisten varastoista, eikä monen ison lankakassillisen säilöminen tuntunut enää järkevältä.

Ilmeisesti joku toinen kirppismyyjä oli ostanut sukkalangat ja tehnyt niistä sukkia myyntiin, kun tunnistin sukissa sangen tuttuja väriyhdistelmiä :)

Kiitos vain teille! Minun tavaran raivaamistani ei helpota yhtään, että joku kertoo mitä olisin voinut tehdä langoistani ja toinen kertoo, että menisivät kaupaksi kirpparilla. 😃 ekassa tapauksessa langat olisivat edelleen vaatekomerosta ja tokassa tapauksessa odottamassa jossain nurkassa, että joskus saan kirppispöydän aikaiseksi.

Netissä ainakaan langoista ei saa niin hyvää hintaa, että jaksaisin nähdä vaivaa. Kirppispöydän hoitamiseen mulla ei ole nyt aikaa ja mahdollisuuksia.

Hienoa teille jotka ehditte ja jaksatte edelleen kutoa. Ja teille jotka teette satoja euroja kirppiksellä.

Nyt mua harmittaa vaan taas menetetyt mahdollisuudet ja menetetty raha. Kuten aiemmin kerroin, tarvitsisin enemmin aplodeja ja hurraahuutoja kun pystyn luopumaan jostain. 😃

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vain teille! Minun tavaran raivaamistani ei helpota yhtään, että joku kertoo mitä olisin voinut tehdä langoistani ja toinen kertoo, että menisivät kaupaksi kirpparilla. 😃 ekassa tapauksessa langat olisivat edelleen vaatekomerosta ja tokassa tapauksessa odottamassa jossain nurkassa, että joskus saan kirppispöydän aikaiseksi.

Netissä ainakaan langoista ei saa niin hyvää hintaa, että jaksaisin nähdä vaivaa. Kirppispöydän hoitamiseen mulla ei ole nyt aikaa ja mahdollisuuksia.

Hienoa teille jotka ehditte ja jaksatte edelleen kutoa. Ja teille jotka teette satoja euroja kirppiksellä.

Nyt mua harmittaa vaan taas menetetyt mahdollisuudet ja menetetty raha. Kuten aiemmin kerroin, tarvitsisin enemmin aplodeja ja hurraahuutoja kun pystyn luopumaan jostain. 😃

Hurraa!! 👏

Sulla EI ole nyt tavaraa nurkissa seisomassa, eikä stressiä kirpparilla myymisestä. Et selvästi tykkää siitä - en minäkään - koska et sitä tee.

Time well spent.

Tämä on ihan kiva ketju sinänsä, mutta olen onnellinen, että saan asua rakkaiden romujeni keskellä ja myyskennellä ylimääräiisä isolla vaivalla ja pienellä rahalla. Pyörtyisitte, jos näkisitte=)

Tavaroista ei ole mikään PAKKO luopua, jos ei siltä tunnu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vain teille! Minun tavaran raivaamistani ei helpota yhtään, että joku kertoo mitä olisin voinut tehdä langoistani ja toinen kertoo, että menisivät kaupaksi kirpparilla. 😃 ekassa tapauksessa langat olisivat edelleen vaatekomerosta ja tokassa tapauksessa odottamassa jossain nurkassa, että joskus saan kirppispöydän aikaiseksi.

Netissä ainakaan langoista ei saa niin hyvää hintaa, että jaksaisin nähdä vaivaa. Kirppispöydän hoitamiseen mulla ei ole nyt aikaa ja mahdollisuuksia.

Hienoa teille jotka ehditte ja jaksatte edelleen kutoa. Ja teille jotka teette satoja euroja kirppiksellä.

Nyt mua harmittaa vaan taas menetetyt mahdollisuudet ja menetetty raha. Kuten aiemmin kerroin, tarvitsisin enemmin aplodeja ja hurraahuutoja kun pystyn luopumaan jostain. 😃

Hurraa!! 👏

Sulla EI ole nyt tavaraa nurkissa seisomassa, eikä stressiä kirpparilla myymisestä. Et selvästi tykkää siitä - en minäkään - koska et sitä tee.

Time well spent.

Huh kiitos! Vihdoin sain aplodini! Helpotti heti tuskaani! Nyt voin jatkaa raivaamista! ❤️

Auttaako, jos ajattelet, että lankojen lahjoittaminen neulojalle tarkoittaa, että langat pääsivät siihen käyttöön, mitä varten ne on valmistettu?

Vapautunut tila on arvokasta, aika on arvokasta, stressin väheneminen on arvokasta. Ne eivät suoraan näy pankkitilillä, mutta ei niistä arvottomia tee. Jos lankojen tekeminen käsitöiksi ei ole ajan tai innostuksen puutteen vuoksi mahdollista, langat eivät anna sinulle mitään vaan vievät vain turhaan tilaa ja saattavat kuormittaa ajatuksia ("pitäisi tehdä/kyllä minä aiemmin tein/hyvät langat siellä odottelevat että vaan saisin aikaiseksi/jne."). Jos kirpparilla myyminen ei tunnu vaivan arvoiselta, sitten ei kirpparilla kannata myydä.