tavarapaljous :(

Vanhemmilla on myös karsintaprojekti käynnissä, on lähtenyt monenlaisia juttuja.

Kirjoja ei ole lähtenyt yhden ensimmäistä. Heillä on erikseen työhuone ja kirjastohuone, molemmat täynnä kirjoja.

Siellä on jotain hyviä klassikkosarjoja, mutta enimmäkseen kirjankeräilijän työhön liittyviä juttuja.

Joku päivä nuo kirjat ovat meidän.  Niille pitää varmaan tilata siirtolava, kun ei tuollaista kirjamäärää pysty kierrättämään tai mahduttamaan minnekään.

Vierailija kirjoitti:

Välikysymys: Mikä on rakkain esineesi, josta et ainakaan halua luopua?

Minulla se on lapsena isovanhemmilta saamani pieni halpa pehmolelu 🥰 En pidä sitä edes esillä, etteivät lapseni ota sitä leikkeihin. Pidän sitä vaatekomerossa ja välillä törmätessäni siihen ihastelen sitä.

Muuten en juuri solmi esineihin tunnesiteitä, kaikki tarpeeton saa mennä ihan miettimättä. Mutta tämä on erikoistapaus.

Öljyvärimaalaus jonka lunastin taidelainaamosta. Koen että se on kuin alttaritaulu, sen kautta elämään ja kotiin tulee valoisaa hyvää energiaa. Taulu oli itse asiassa kalliimpi kuin autoni mutta koen että se on todella merkityksellinen. Jos joku miettii niin taiteilijan nimi on Kalevi Liski.

Vierailija kirjoitti:

Olen samaa mieltä kenkien määrästä edellisten kanssa, muutama pari on hyvä olla. Siinä kenkä levähtää välillä ja toisaalta jokainen kenkäpari kestää pidempään, kun kulutus jakautuu.

Muutama joo. Pari paria kävelykenkiä, sneakerit, lenkkarit, kumpparit, korkkarit, crocksit. Lapsilla lenkkarit, goretexit, kumpparit, crocksit ym. Nyt hain jo talvikengät asuntoon eli heittämällä 30-40 paria kenkiä eteisessä.

Mulla 49 neliötä, kaksi lasta, kaksi kissaa. Yksi makkari, pieni sekin, olkkari ja avokeittiö. Kellarikomero täynnä lastenvaatteita, muutama laatikko omia. Sauna täynnä sekalaista tavaraa. Ei oikein varaa muuttaa :( mitä ihmettä mä tälle teen?! Lapset 1v ja 3v. Nukun itse sohvalla mutten sängystä ole vielä luopunut. Kolmea sänkyä ei mahdu makkariin. Muutenkin tavaraa liikaa. Tuplarattaat, yksöisrattaat. Päiväkotireput, sadevaatekassit. Leluja. Keittiö ihan räjähtänyt. Mistä edes aloittaisin?

Vierailija kirjoitti:

Mulla 49 neliötä, kaksi lasta, kaksi kissaa. Yksi makkari, pieni sekin, olkkari ja avokeittiö. Kellarikomero täynnä lastenvaatteita, muutama laatikko omia. Sauna täynnä sekalaista tavaraa. Ei oikein varaa muuttaa :( mitä ihmettä mä tälle teen?! Lapset 1v ja 3v. Nukun itse sohvalla mutten sängystä ole vielä luopunut. Kolmea sänkyä ei mahdu makkariin. Muutenkin tavaraa liikaa. Tuplarattaat, yksöisrattaat. Päiväkotireput, sadevaatekassit. Leluja. Keittiö ihan räjähtänyt. Mistä edes aloittaisin?

Sauna voi ihan hyvin olla varastona, mutta katso että se on paloturvallinen eli ei voi vahingossa mennä päälle ja järjestä tavarat kunnolla sinne.

Aloita jostain mistä saat nopeasti näkyviä tuloksia, älä käy heti sen isoimman tai vaikeimman kaaoksen kimppuun.

Vierailija kirjoitti:

Mulla 49 neliötä, kaksi lasta, kaksi kissaa. Yksi makkari, pieni sekin, olkkari ja avokeittiö. Kellarikomero täynnä lastenvaatteita, muutama laatikko omia. Sauna täynnä sekalaista tavaraa. Ei oikein varaa muuttaa :( mitä ihmettä mä tälle teen?! Lapset 1v ja 3v. Nukun itse sohvalla mutten sängystä ole vielä luopunut. Kolmea sänkyä ei mahdu makkariin. Muutenkin tavaraa liikaa. Tuplarattaat, yksöisrattaat. Päiväkotireput, sadevaatekassit. Leluja. Keittiö ihan räjähtänyt. Mistä edes aloittaisin?

Lastenvaatteista karsi kaikki, mikä ei miellytä materiaalin, värin tai mallin mukaan.

Jos lapsia ei ole tulossa lisää, pistä kaikki vauvanvaatteet ja pienemmän vaatteet heti pois sitä mukaa, kun jää pieneksi. Tarvitsetko oikeasti niitä omia vaatteitakaan?

Kun saat kellarin tyhjäksi, voit alkaa viedä sekalaista tavaraa sinne. Mieti kuitenkin oikeasti tarvitsetteko sitä kaikkea, eli älä vaan siirrä, karsi siitä välistä.

Rattaita yms. tarvitsette vielä jonkun aikaa, mutta tulee ihanasti tilaa, kun niistä pääsee eteisessä eroon!

Päiväkotireput jne. ovat välttämättömiä. Niille kunnollinen naulakko eteiseen niin, että kaikki on siinä järjestyksessä.

Leluille kunnon säilytyslaatikot, jotka ovat lattialla tai matalalla hyllyllä niin, että lapset itse yltävät niihin. Niissä on vain leluja, joilla oikeasti leikitään. Vauvalelut yms. pois, kinderlelut yms. pois. Jokainen lelu tyypin mukaan omaan laatikkoon ja kylkeen kuva mitä laatikossa on, niin lapsetkin osaavat siivota. Jätä leluja vain vähän ja pistä loput kaappiin. Vaihdat niitä aina välillä, tuntuvat ihan uusilta.

Keittiössä mieti mitä tavaroita tarvitsette. Lastenastioille oma hyllynsä ja sulle parit lautaset. Loput voivat olla ylemmällä hyllyllä. Kun astioita on vähän, niitä ei voi lojuttaa tiskissä tekemässä sotkua. Karsi ne tavarat, mitä et käytä. Jos et ehdi tai halua leipoa, et tarvitse kakkuvuokia, tai ne voivat olla jossain yläkaapissa synttärikakkua varten.

Itse mieluummin luopuisin sohvasta kuin nukkuisin sillä, jos ei sekä sohva että sänky mahdu olkkariin. Tee siitä sellainen, missä just teidän perheen on kiva olla. Jos sohva on teidän juttu, luovut tietenkin sängystä.

Makkaria kannattaa vielä mallailla. Sinne todennäköisesti mahtuu parisänky ja sen viereen pinnasänky, niin täytyyhän sinne mahtua kapea aikuisen sänky ja kaksi lastensänkyäkin. Todennäköisesti teille tilallisesti on parempi lastenhuone ja olkkari äidin huoneeksi.

Vierailija kirjoitti:

Mulla 49 neliötä, kaksi lasta, kaksi kissaa. Yksi makkari, pieni sekin, olkkari ja avokeittiö. Kellarikomero täynnä lastenvaatteita, muutama laatikko omia. Sauna täynnä sekalaista tavaraa. Ei oikein varaa muuttaa :( mitä ihmettä mä tälle teen?! Lapset 1v ja 3v. Nukun itse sohvalla mutten sängystä ole vielä luopunut. Kolmea sänkyä ei mahdu makkariin. Muutenkin tavaraa liikaa. Tuplarattaat, yksöisrattaat. Päiväkotireput, sadevaatekassit. Leluja. Keittiö ihan räjähtänyt. Mistä edes aloittaisin?

Tässä sulle motivaatiovideo.

kirjoilla on tarkoitus kirjoitti:

Jos kirjat ovat sen arvoisia, että ne voisi heittää pois, niitä tuskin olisi kannattanut koskaan hankkiakaan, ei edes painaa. Toki ymmärrän, että kirjatkin voivat kulua loppuun tai vahingoittua, mutta se on eri asia. Ihmetyttänyt kun monissa kodeissa on nykyään kirjahylly, mutta siinä ei ole yhtäkään kirjaa, paitsi ehkä puolikymmentä ihan vain koristeeksi, kuten ne muutkin harvat esineet, joita kirjahyllyssä on. Sitten ollaan niin moderneja ja sivistyneitä... Milloin ilmestyy eka kauppa, jossa myydään kirjojen sijasta kirjojen kansia, välissä jotain sopivan painavaa halpaa massaa, josta pitää päästä eroon.

Se on se laatu, ei määrä...

Ei mutta, mulla on parhaillaan kirjojen karsinta meneillään. Olen kuskannut paikalliseen lahjoitushyllyyn jo montakymmentä kirjaa, aina vähän kerrallaan ettei mene koko hylly tukkoon. Jotkut oli virhehankintoja alun perinkin, hankin esim. suosituksen perusteella enkä sitten pitänytkään. Luin ennen paljon fantasiaa enkuksi, ja monet kirjat ei olleet saatavilla muutoin kuin ostamalla, niin siksi niitä on kertynyt.

Sitten jotkut on olleet aikanaan hyviä, mutta oma maku on iän myötä muuttunut ja ajattelu kehittynyt, ja kirjat jotka kerran teki vaikutuksen ja haastoi ajattelua ei enää olekaan kummoisia.

Sitten on lisäksi lahjaksi saatuja, tietokirjoja joiden annin olen imenyt jo itseeni enkä tartte kertausta, graduun liittyviä tutkimuksia, joista tiedän nyt varmasti että en tarvitse niitä enää, tarinoita jotka oli hyviä mutta ei niin hyviä että haluaisin lukea uudelleen, ja klassikoita, joita mun ei tarvitse omistaa, koska ne voi aina lainata kirjastosta.

Kirjoitettu sana ei aina ole niin mahtavaa että se pitää säilöä maailman tappiin, varsinkaan just siellä omassa hyllyssä.

Eikös nytlauantaina 28.8 ole taas Siivouspäivä eli suuri kirppis-tapahtuma kun jokainen voi laittaa pihakirppiksen ihan mihin haluaa, omaan pihaan tai lähipuistoon?!

Vierailija kirjoitti:

Eikös nytlauantaina 28.8 ole taas Siivouspäivä eli suuri kirppis-tapahtuma kun jokainen voi laittaa pihakirppiksen ihan mihin haluaa, omaan pihaan tai lähipuistoon?!

On! Kiva, että järkätään koronasta huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös nytlauantaina 28.8 ole taas Siivouspäivä eli suuri kirppis-tapahtuma kun jokainen voi laittaa pihakirppiksen ihan mihin haluaa, omaan pihaan tai lähipuistoon?!

On! Kiva, että järkätään koronasta huolimatta.

Jättikonsertteja voi pitää niin miksei pihakirppistä jossa voi helposti pitää turvavälejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kondon kirja on mulla kädessä lähes joka viikko kun haen inspistä ja vahvistusta jatkaa tätä savottaa. En kuitenkaan hetkeäkään ole harkinnut imurin tai työkalujeni hävittämistä. Vaikka olen nainen, niin minulle on tärkeää että omistan työkaluja perussetin, että ei tarvitse mennä mieheltä vinkumaan kun pitää kasata tai korjata jotain huonekalua.

Jotenkin koen turhaksi kun joku haluaa vääntää jostain yksittäisestä asiasta ja sitä kautta heittää koko Konmarin idean romukoppaan. Ei se ole mikään lakikirja, ja jokainen varmasti voi käyttää myös omaa järkeään ja miettiä eroja pienen japanilaisen suurkaupunkiasunnon ja suomalaisen perusasunnon säilytystilojen välillä.

Konmarin kanssa voi tehdä niinkuin tämän palstan kanssa. Ottaa käyttöön ne ideat mitkä sopii omaan elämään ja ajatusmaailmaan. Ja antaa muiden tehdä omat päätöksensä omista lähtökohdistaan.

Ei ole yhtä tapaa elää ja vaikka olisikin, niin millä todennäköisyydellä se olisi juuri sinun tapasi. Joten vähemmän ehdottomia sääntöjä ja enemmän joustavuutta. Helpottaa elämä kerralla ❤️

Sulla on kivan positiivinen asenne! Mun mielestä tällaista tarvitaan enemmän. Tänne ketjuun tulee aina välillä niitä mielensäpahoittajia tai niitä jotka ottaa tän ihan liiankin vakavasti. :) Laitoin sulle yläpeukun. Ja meidän kaikkien pitäis kyllä enemmän muutenkin jakaa toisille yläpeukut täällä sellasen negatiivisuuden sijasta, koska jokainen varmasti haluaa pitää tän ketjun sellaisena päivän piristeenä.

Asiasta toiseen. Mä oon kyllä ihan koukussa tähän karsimiseen. Tästä tulee jotenkin niin hyvä olo kun saa sitä ylimääräistä tavaraa ja vaatetta pois, koska oon huomannut, että se on helpottanut siivoomista huomattavasti. Sisustusesineiden kannalta mun tilanne alkaa olemaan aika miellyttävä, mutta entä ne vaatteet... Kummallista, että olen saanut jo aika paljon karsittua kaikenlaisia lapsuuden muistojuttuja ja muuta minkä piti olla se "henkisesti pahin" poiskarsittava ja sitten yhtäkkiä mulle tuleekin vaatteet kompastuskiveksi. Mitä ihmettä oikeasti, naurattaa nyt ihan itseäkin kun mietin tätä asiaa. :D

Sisustusesineitä "ei tarvitse", vaatteita tarvitsee. :) Lapsuuden muistojutuissakin huomaa, että moni juttu ei tuo oikeanlaisia muistoja mieleen. Siksi niitä on ollut helppo karsia, vaikka se ei missään tapauksessa olekaan se kategoria, mistä karsiminen kannattaisi aloittaa.

Mikä sulla niissä vaatteissa on ongelmana?

Oikeaoppinen konmari taitaa alkaa juuri vaatteista, ja lähestymistapa siinä on oikea. Etsi KAIKKI vaatteesi, ihan jokainen, vuoreksi olkkarin lattialle tai sängyn päälle. Siitä tulee tosi iso kasa. Ja kaiken pitäisi pirskahdella iloa ja olla säännöllisesti käytössä (joitakin erikoistilanteiden vaatteita lukuun ottamatta).

Jos et käytä vaatetta, älä säilö sitä yhtään sen enempää kuin muitakaan tavaroita tai muistojuttuja. Liian pieni vaate ei muutu kaapissa sopivan kokoiseksi, vaatteessa oleva reikä ei paikkaannu, muutkaan käytön jäljet eivät poistu.

Kokeilin tuota Konmari-tapaa, ja ahdistuin siitä sekaisesta röykkiöstä valtavasti. Melkein itkin ja tungin kaiken takaisin kaappiin. Ei ole minun tapani. 

Youtubessa oli mielestäni parempi tapa: ottaa ensin kaapista pois kaikki lempivaatteensa ja miettiä sitten, mitä lopuille tekee. Ehkä käyttää pelkästään niitä loppuja jonkin aikaa. On varmaankin helpompi luopua, kun toteaa, että vaate ei ole sopiva itselle jostain syystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kondon kirja on mulla kädessä lähes joka viikko kun haen inspistä ja vahvistusta jatkaa tätä savottaa. En kuitenkaan hetkeäkään ole harkinnut imurin tai työkalujeni hävittämistä. Vaikka olen nainen, niin minulle on tärkeää että omistan työkaluja perussetin, että ei tarvitse mennä mieheltä vinkumaan kun pitää kasata tai korjata jotain huonekalua.

Jotenkin koen turhaksi kun joku haluaa vääntää jostain yksittäisestä asiasta ja sitä kautta heittää koko Konmarin idean romukoppaan. Ei se ole mikään lakikirja, ja jokainen varmasti voi käyttää myös omaa järkeään ja miettiä eroja pienen japanilaisen suurkaupunkiasunnon ja suomalaisen perusasunnon säilytystilojen välillä.

Konmarin kanssa voi tehdä niinkuin tämän palstan kanssa. Ottaa käyttöön ne ideat mitkä sopii omaan elämään ja ajatusmaailmaan. Ja antaa muiden tehdä omat päätöksensä omista lähtökohdistaan.

Ei ole yhtä tapaa elää ja vaikka olisikin, niin millä todennäköisyydellä se olisi juuri sinun tapasi. Joten vähemmän ehdottomia sääntöjä ja enemmän joustavuutta. Helpottaa elämä kerralla ❤️

Sulla on kivan positiivinen asenne! Mun mielestä tällaista tarvitaan enemmän. Tänne ketjuun tulee aina välillä niitä mielensäpahoittajia tai niitä jotka ottaa tän ihan liiankin vakavasti. :) Laitoin sulle yläpeukun. Ja meidän kaikkien pitäis kyllä enemmän muutenkin jakaa toisille yläpeukut täällä sellasen negatiivisuuden sijasta, koska jokainen varmasti haluaa pitää tän ketjun sellaisena päivän piristeenä.

Asiasta toiseen. Mä oon kyllä ihan koukussa tähän karsimiseen. Tästä tulee jotenkin niin hyvä olo kun saa sitä ylimääräistä tavaraa ja vaatetta pois, koska oon huomannut, että se on helpottanut siivoomista huomattavasti. Sisustusesineiden kannalta mun tilanne alkaa olemaan aika miellyttävä, mutta entä ne vaatteet... Kummallista, että olen saanut jo aika paljon karsittua kaikenlaisia lapsuuden muistojuttuja ja muuta minkä piti olla se "henkisesti pahin" poiskarsittava ja sitten yhtäkkiä mulle tuleekin vaatteet kompastuskiveksi. Mitä ihmettä oikeasti, naurattaa nyt ihan itseäkin kun mietin tätä asiaa. :D

Sisustusesineitä "ei tarvitse", vaatteita tarvitsee. :) Lapsuuden muistojutuissakin huomaa, että moni juttu ei tuo oikeanlaisia muistoja mieleen. Siksi niitä on ollut helppo karsia, vaikka se ei missään tapauksessa olekaan se kategoria, mistä karsiminen kannattaisi aloittaa.

Mikä sulla niissä vaatteissa on ongelmana?

Oikeaoppinen konmari taitaa alkaa juuri vaatteista, ja lähestymistapa siinä on oikea. Etsi KAIKKI vaatteesi, ihan jokainen, vuoreksi olkkarin lattialle tai sängyn päälle. Siitä tulee tosi iso kasa. Ja kaiken pitäisi pirskahdella iloa ja olla säännöllisesti käytössä (joitakin erikoistilanteiden vaatteita lukuun ottamatta).

Jos et käytä vaatetta, älä säilö sitä yhtään sen enempää kuin muitakaan tavaroita tai muistojuttuja. Liian pieni vaate ei muutu kaapissa sopivan kokoiseksi, vaatteessa oleva reikä ei paikkaannu, muutkaan käytön jäljet eivät poistu.

Kokeilin tuota Konmari-tapaa, ja ahdistuin siitä sekaisesta röykkiöstä valtavasti. Melkein itkin ja tungin kaiken takaisin kaappiin. Ei ole minun tapani. 

Youtubessa oli mielestäni parempi tapa: ottaa ensin kaapista pois kaikki lempivaatteensa ja miettiä sitten, mitä lopuille tekee. Ehkä käyttää pelkästään niitä loppuja jonkin aikaa. On varmaankin helpompi luopua, kun toteaa, että vaate ei ole sopiva itselle jostain syystä.

Jos tilaa on muualla ja esimerkiksi pursuava vaatehuone on ongelma, voisi toimia vaikka niin, että ottaa muualle vaatteet, ”sinetöi” varastoksi muuttuneen tilan ja katsoo, tarvitseeko sieltä oikeasti jotain. Tein itse niin, että keräsin käyttövaatteet lipastoon ja henkariin ripustettavat eteisen takkinaulakkoon. Katselin muutaman kuukauden, tarvitsenko vaatehuoneesta mitään. Tietysti liinavaatteita ja muita käytin, mutta loppujen lopuksi tuli vain yhdet yllättävät juhlat, joita varten piti kajota vaatehuoneessa oleviin tavaroihin.

Kun huomasi käytännössä, että suosii melko pientä osaa vaatteista, oli helpompaa alkaa suoraan vaatehuoneessa lajitella vaatteita vielä säilytettäviin, poisheitettäviin ja lahjoitettaviin. Toistin tempun kesällä uudestaan ja tuli käytyä myös kesävaatteet läpi. Minulla on edelleen vaatteita, jotka ovat vähän väärän kokoisia tai joita en käytä edes joka vuosi. Paino vaihtelee ja haluan säilyttää hautajaisvaatteet ja kumisaappaat.

En harrasta konmaria, mutta kai siinäkin on oleellista säilyttää tavaraa omasta mielestä tarpeellinen määrä. Minä haluan pitää ns. kuluvaa vaatetta ihan loppuun ja minulle on tärkeää olla ostamatta uusia vaatteita. Siksi tarpeeni ovat erilaiset kuin sellaisella, joka haluaa olla aina supertyylikäs ja näkee paljon vaivaa täydellisestä puvustosta. En vain välitä niin paljon vaatteista tai halua käyttää niiden osteluun ja etsimiseen aikaa tai rahaa.

Konmarissa ei tarvitse kerätä KAIKKIA vaatteita kasaan kuten monet tuntuvan tekevän esim. youtube videoissa. Netti on täynnä konmari tarkistus listoja, joissa pääkategoriat (vaatteet, paperit ja komono) on jaettu pienempiin osiin ja konmarittamisen voi alottaa pienempi osio kerrallaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Thurén kertoo olevansa kyllästynyt varsinkin puheeseen siitä, että pienituloistenkin tulisi ostaa vastuullista ja kestävää. Pienituloiset eivät ole tämän maapallon ongelma, Thurén sanoo.

– Inhoan sitä, että pienituloiselle mennään sanomaan, että ostapa vastuullista. Se on täyttä skeidaa. Ongelma on, että isotuloiset ihmiset ostavat liian paljon asioita.

Mielenkiintoinen juttu yle.fi:ssä https://yle.fi/uutiset/3-12047180 Julia Thurén käyttää AINA samaa mekkoa esiintyessään. Pidän ajatuksesta!

Uusi kirja lukulistalle! Thurén avaa uudessa kirjassaan Kaikki kuluttamisesta (Gummerus) kuluttamisen syitä ja keinoja vähentää kulutusta ja turhia heräteostoksia.

Aloin kuunnella tätä äänikrjana. Ei vielä suuria oivalluksia vaan kuluttamisen historiaa. Näistä kuluttajatyypeistä olen tuo tolkun ääni. Luokittelu muuten on Sitran, ei Thurenin oma vaikka juttu vähän antaa näin ymmärtää. https://www.is.fi/menaiset/tyo-ja-raha/art-2000008180437.html

Palaan kehumaan tätä Kaikki kuluttamisesta -kirjaa nyt kun olen kuunnellut pidemmälle. Alku oli aika perinteistä ja tuttua juttua kenelle tahansa aihepiiriin perehtyneelle. Mutta kirjassa käsitellään aika monipuolisesti ostamisen psykologiaa ja sitä, kuinka jokaisesta tavarasta maksetaan ajalla.

Oli tuttua tästä ketjusta, live-elämästä ja omastakin elämästä, millaisia ajatuksia ostamiseen, uuden haluamiseen ja kyllästymiseen liittyy. En esimerkiksi itse koskaan innostunut konmarista, kun tällä elämänkokemuksella jo tietää, että juuri nyt iloa pirskahteleva ja ihana ”loppuelämän” tavara voi olla viiden vuoden päästä tai paljon nopeamminkin täysin passé. Eivätkä kaikki marittajat niin toimikaan, mutta joskus tavaroiden puljaamisessa on tosiaan kyse vain vaihtelunhalun toteuttamisesta. Silloin on parempi laittaa tavarat kiertoon kuin hillota kaappiin, mutta kaikkein paras olisi olla ostamatta.

Mulla on yhä kesken, piti loikkia vähän yli kun alussa oli niin moneen kertaan samaa asiaa historiasta ja  ilmastonmuutoksesta ja kuluttamisen pahuudesta - mikä sinänsä on ihan ok, mutta kun sitä toistellaan koko ajan ja kerrotaan miten maapallo just kohta tuhoutuu - että pääsi niihin käytännön kulutusasioihin. Olen sillä tavalla kamalan itsekäs, että teen tätä tavarakarsintaa itseni takia, että minulla olisi parempi olla.  Ja kulutustakin ajattelen enemmän oman napani kautta, että minulle on hyötyä sen järkeistämisestä. Tiedän kyllä, että nämä teot vaikuttavat laajassa skaalassa isompiin asioihinkin, mutta en jaksa kieriä murheessa ja tuskassa tilanteen takia, kun SIITÄ ei sinänsä ole mitään hyötyä. Teoista on.

Kuuntelin loppuun ja hiukan huvitti se jatkuva oman keskiluokkaisuuden korostaminen. Ehkä pelkona oli kritiikki, kun kirjan lähtöoletus oli, että lukija on taloudellisesti pärjäilevä ihminen. Huomaan vain, että oma identiteettini ei kyllä rakennu yhtään samoin, vaikka viiteryhmään kuulunkin. Oli kuitenkin myös mielenkiintoinen ajatus, että kun vaatteilla esimerkiksi halutaan aina viestiä itsestä, statusta ei enää luo se, että on varaa olla aina uusissa vaatteissa. Samaistuin siihen, että voi pokkana kulkea nuhruisessa vaatteessa ja olla välittämättä muiden tekemistä johtopäätöksistä. Ehkä sitä olisi voinut painottaa enemmän, että muita ihmisiä kiinnostaa heidän omat asiansa. Samalla tavalla kuin me itse mietimme paljonkin vain omaa kuluttamista ja sen ”viestiä”.

Minä ajattelen välillä brittiyläluokkaa tai Suomessakin tuntemiani oikeasti vanhaa rahaa edustavia ihmisiä. Prinsessa Anne voi olla tällainen esikuva, jos omassa tuttavapiirissä ei ole yläluokkaa. Heille on ihan yhdentekevää, mitä ihmiset ajattelevat kodin sisustuksesta, vaatteista tai autosta. Vaikka oma koti pursuaa Ikeaa ja tulisi av:lla tuomituksi, käykö juuri sinun kotonasi ihmisiä, jotka järkyttyvät jos sisustusta ei ole päivitetty pariin vuoteen? Välitätkö oikeasti siitä, jos joku luulee sinun olevan köyhä vaikka kenkä- tai laukkuvalintasi takia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla 49 neliötä, kaksi lasta, kaksi kissaa. Yksi makkari, pieni sekin, olkkari ja avokeittiö. Kellarikomero täynnä lastenvaatteita, muutama laatikko omia. Sauna täynnä sekalaista tavaraa. Ei oikein varaa muuttaa :( mitä ihmettä mä tälle teen?! Lapset 1v ja 3v. Nukun itse sohvalla mutten sängystä ole vielä luopunut. Kolmea sänkyä ei mahdu makkariin. Muutenkin tavaraa liikaa. Tuplarattaat, yksöisrattaat. Päiväkotireput, sadevaatekassit. Leluja. Keittiö ihan räjähtänyt. Mistä edes aloittaisin?

Lastenvaatteista karsi kaikki, mikä ei miellytä materiaalin, värin tai mallin mukaan.

Jos lapsia ei ole tulossa lisää, pistä kaikki vauvanvaatteet ja pienemmän vaatteet heti pois sitä mukaa, kun jää pieneksi. Tarvitsetko oikeasti niitä omia vaatteitakaan?

Kun saat kellarin tyhjäksi, voit alkaa viedä sekalaista tavaraa sinne. Mieti kuitenkin oikeasti tarvitsetteko sitä kaikkea, eli älä vaan siirrä, karsi siitä välistä.

Rattaita yms. tarvitsette vielä jonkun aikaa, mutta tulee ihanasti tilaa, kun niistä pääsee eteisessä eroon!

Päiväkotireput jne. ovat välttämättömiä. Niille kunnollinen naulakko eteiseen niin, että kaikki on siinä järjestyksessä.

Leluille kunnon säilytyslaatikot, jotka ovat lattialla tai matalalla hyllyllä niin, että lapset itse yltävät niihin. Niissä on vain leluja, joilla oikeasti leikitään. Vauvalelut yms. pois, kinderlelut yms. pois. Jokainen lelu tyypin mukaan omaan laatikkoon ja kylkeen kuva mitä laatikossa on, niin lapsetkin osaavat siivota. Jätä leluja vain vähän ja pistä loput kaappiin. Vaihdat niitä aina välillä, tuntuvat ihan uusilta.

Keittiössä mieti mitä tavaroita tarvitsette. Lastenastioille oma hyllynsä ja sulle parit lautaset. Loput voivat olla ylemmällä hyllyllä. Kun astioita on vähän, niitä ei voi lojuttaa tiskissä tekemässä sotkua. Karsi ne tavarat, mitä et käytä. Jos et ehdi tai halua leipoa, et tarvitse kakkuvuokia, tai ne voivat olla jossain yläkaapissa synttärikakkua varten.

Itse mieluummin luopuisin sohvasta kuin nukkuisin sillä, jos ei sekä sohva että sänky mahdu olkkariin. Tee siitä sellainen, missä just teidän perheen on kiva olla. Jos sohva on teidän juttu, luovut tietenkin sängystä.

Makkaria kannattaa vielä mallailla. Sinne todennäköisesti mahtuu parisänky ja sen viereen pinnasänky, niin täytyyhän sinne mahtua kapea aikuisen sänky ja kaksi lastensänkyäkin. Todennäköisesti teille tilallisesti on parempi lastenhuone ja olkkari äidin huoneeksi.

Rattaat vie paljon tilaa vaikka ne menee kokoon. Mutta jotenkin kaikkea on paljon.

Eteinen: kengät pursuilee. Itsellä muutama pari ja kumpparit ja crocksit, lehtikeräysvaunu n. A4 kokoa, sateenvarjokori, lasten kenkiä, jos ne latoo kenkätasolle ovat hallitsematon keko. Heillä kimpparit, goret,lenkjareita muutamat (isommalla), parit sandaalit, crocsit rannalle ja roskienvientireissuille. Mutta on myös pipoja, hanskoja, kypärämyssyjä lapasia aurinkolaseja jne! Ja hellehatut eli isoja olkihattuja jotka kyllä käytössä huippuja ja lapsikin tykkää. Mulla sadevaatekori, pipokori esikoiselle ja pipokori kuopukselle ja yhteinen villasukkakori. Kaikki avokoreja, epäsiisti vaikutelma. :(

Makkari: meidän murheenkryyni. Sielä vielä mun sänky kun en ihan heti viitsisi luopua siitä. Sitten on esikoisen sänky josta ei pitänyt ja änkee sohvalle viereen/jalkoihin. Änki ennen sinne mun pikkusänkyyn mikä oli ihan mahdotonta. Kerrossänkyyn nuo aika nuoria mutta siinä vaiheessa se mun sänky ei enää mahdu ollenkaan makkariin. Makkari n. 260×280cm, ovi ja vaatekaappien ovet olisi pystyttävä avaamaan, on haaste nytkin. Matkarattast makaa kaappien ovia vasten mikä tuo sen että kaappien käyttö vaivalloista, tulee huonosti käytettyä. Lastenvaatteet siirsin jo eteisen kaappiin. Yhden lapsen kanssa huippuratkaisu, vaatteita vaihdetaan koko ajan ja niitä helppo viikata eteisessä. Lapset sieltä osaavat itsekin hakea sukkia ym. Nyt kun lapsia kaksi tila loppui kesken.

Olkkari: n 3×4m, isokho kulmasohva jossa nukun. Alunperin siis 3v päätti että alkaa nukkua sohvalla niin ajauduin tähän itsekin. Kuopuksen sänky otettiin myös olkkariin. Makkariin jos vie lapset läiskii ja häiritsee toisiaan eivötkä nukahda, eikä ovi mene kiinni. Nyt siellä kaksi käyttämätöntä sänkyä. Kerrossänky olisi jees mutta kuopus ei siellä pysyisi ja kerrossängyn saapuessa mun sänky ei enää mahdu. Olkkari myös lasten maailmaa, näin pienessä asunnossa ei valinnanvaraa.

Keittiö: tämän pyrin pitämään leluvapaana mutta kuopuksen sänky olkkarin ja keittiön rajalla. Tasot aivan täynnä kamaa. Myös kaappienpäälliset. Ja kaapit. Tasoilla kori jossa kissan lääkkeet ja kaikkea sekalaista. Kananmunia, rusinoita. Keskellä hedelmäkorit, kahvinkeitin, leivänpaahdin, ja nurkassa jättimäinen kasa sotkua. Lasten ruokalappuja (eivät suostu käyttämään, lappu käännetään naamalle) , tuttipulloja, nokkamukeja, silikonilautasia, lasten kynät ja sormivärit, en ole keksinyt muuta piiloa niille. Ihan hirveä keko. Tota nurkkaa inhoan eniten varmaan.

Olkkarissa iso kaappi, siellä ruuvimeisselit, kissojen ruoat, paristot, varalamput ym ym. Myös tyhjät kassit ja kestokassit siellä. Mutta on ns sekalaistakin. Makkarissa oven takana jumissa yksi kaappi jossa mm joulukynttilät ja varmaan ihan turhaakin kamaa.

Yleisestikin kaappien edessäkin roinaa niin että vaikeuttaa kaappien käyttöä.

Miten tätä lähtisi purkamaan. Kesälomalla kävin läpi omat paperit ja siivosin avohyllyt. Yleisilmettä auttoi mutys TAAS tasoilla jotain roinaa.

Heti eteisessä tuli mieleen, että miksi lehtikeräyskori? Tuleeko vielä paperisia maksettuja lehtiä ja voiko niistä karsia. Tilaan itsekin vielä sanomalehteä ja vien lehden sitä mukaa keräykseen kun se on luettu ja käyn ulkona. Mitään ilmaisjakelua tai paperipostia ei tule, olen kieltänyt tai muuttanut sähköiseen muotoon kaiken mahdollisen.

Ja mitä nuo ”omat paperit” ovat? Meillä on papereita koko taloudessa yksi 10 cm lehtikotelo.

Ymmärrän, että säilytystilaa ei muuallakaan ole, mutta ainakin tavarat pitää järjestää niin, että talvi- ja kesäkamat eivät ole samassa paikassa. Vaikka molemmat olisikin pakko pitää eteisessä niin edes niin, että etualalla on vain tämän kauden tavaraa.

Kulmasohva on jättiläismäinen tuon kokoiseen asuntoon, jompi kumpi pois, sohva tai sänky tai sitten huomattavasti sirommat ja pienemmät tilalle. Koriste-esineet kaikki pois, elleivät ne ole jotain aivan tavatonta riemua tuottavia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla 49 neliötä, kaksi lasta, kaksi kissaa. Yksi makkari, pieni sekin, olkkari ja avokeittiö. Kellarikomero täynnä lastenvaatteita, muutama laatikko omia. Sauna täynnä sekalaista tavaraa. Ei oikein varaa muuttaa :( mitä ihmettä mä tälle teen?! Lapset 1v ja 3v. Nukun itse sohvalla mutten sängystä ole vielä luopunut. Kolmea sänkyä ei mahdu makkariin. Muutenkin tavaraa liikaa. Tuplarattaat, yksöisrattaat. Päiväkotireput, sadevaatekassit. Leluja. Keittiö ihan räjähtänyt. Mistä edes aloittaisin?

Lastenvaatteista karsi kaikki, mikä ei miellytä materiaalin, värin tai mallin mukaan.

Jos lapsia ei ole tulossa lisää, pistä kaikki vauvanvaatteet ja pienemmän vaatteet heti pois sitä mukaa, kun jää pieneksi. Tarvitsetko oikeasti niitä omia vaatteitakaan?

Kun saat kellarin tyhjäksi, voit alkaa viedä sekalaista tavaraa sinne. Mieti kuitenkin oikeasti tarvitsetteko sitä kaikkea, eli älä vaan siirrä, karsi siitä välistä.

Rattaita yms. tarvitsette vielä jonkun aikaa, mutta tulee ihanasti tilaa, kun niistä pääsee eteisessä eroon!

Päiväkotireput jne. ovat välttämättömiä. Niille kunnollinen naulakko eteiseen niin, että kaikki on siinä järjestyksessä.

Leluille kunnon säilytyslaatikot, jotka ovat lattialla tai matalalla hyllyllä niin, että lapset itse yltävät niihin. Niissä on vain leluja, joilla oikeasti leikitään. Vauvalelut yms. pois, kinderlelut yms. pois. Jokainen lelu tyypin mukaan omaan laatikkoon ja kylkeen kuva mitä laatikossa on, niin lapsetkin osaavat siivota. Jätä leluja vain vähän ja pistä loput kaappiin. Vaihdat niitä aina välillä, tuntuvat ihan uusilta.

Keittiössä mieti mitä tavaroita tarvitsette. Lastenastioille oma hyllynsä ja sulle parit lautaset. Loput voivat olla ylemmällä hyllyllä. Kun astioita on vähän, niitä ei voi lojuttaa tiskissä tekemässä sotkua. Karsi ne tavarat, mitä et käytä. Jos et ehdi tai halua leipoa, et tarvitse kakkuvuokia, tai ne voivat olla jossain yläkaapissa synttärikakkua varten.

Itse mieluummin luopuisin sohvasta kuin nukkuisin sillä, jos ei sekä sohva että sänky mahdu olkkariin. Tee siitä sellainen, missä just teidän perheen on kiva olla. Jos sohva on teidän juttu, luovut tietenkin sängystä.

Makkaria kannattaa vielä mallailla. Sinne todennäköisesti mahtuu parisänky ja sen viereen pinnasänky, niin täytyyhän sinne mahtua kapea aikuisen sänky ja kaksi lastensänkyäkin. Todennäköisesti teille tilallisesti on parempi lastenhuone ja olkkari äidin huoneeksi.

Lapset ei vielä suostu olla yksin makkarissa mutta noin olin ajatellut. Makkari on ehkä 260x280cm ja kolme sänkyä täyttäisi sen kokonaan. Parisängyn ja pinnasängyn kanssa sänkyjen välissä olisi muutama kymmenen senttiä ja toista laitaa ei enää voisi kävellä. Ei tämä ole perheasunto mutta ei ainakaan nyt varaa sopivaan ja muutto veisi vain rahaa. Nyt meillä taloyhtiöllä hyvä piha ja ulkoilumahdollisuudet hyvät, ranta ihan lähellä. Täällä on isohko kylppäri ja sauna jotka vievät paljon tilaa. Sauna nyt säilytystilana ja kissoille eli juomakulho ja ruokakulhot saunassa.

Milloin vaatteet ovat kulahtaneita? Pelkään että kuljen jossain ryysyissä, pukeutuminen ja muoti ei kiinnosta yhtään ja vaatekaupoissa käyminen on myrkkyä, mutta haluaisin kuitenkin näyttää siistiltä. Mistä tietää että vaate on ”liian kulunut”? Sen huomaan jos esim t-paita tulee pesusta venahtaneena tai vaate on mennyt huonon leikkauksen vuoksi kieroon, mutta entä sellainen pikkuhiljaa tuleva kuluma? Nythän kulutetutkin kuosit on muotia, mitä eroa onko se kaupasta tullut vai itse kulutettu. Nukkapallot huomaan ja poistan nukanpoistajalla, mutta entäs se semmoinen hento yleisnöyhtä/pesunukka vai mitä se on.. tai valkoisen/mustan värinmenetys, milloin on liian kulahtanut? Tai jos tulee reikä ja sen paikkaa, mutta muutamankin piston paikkaus näkyy väkisinkin, muuttuuko ryysyksi?

Oon niin hukassa 😅

Vierailija kirjoitti:

Milloin vaatteet ovat kulahtaneita? Pelkään että kuljen jossain ryysyissä, pukeutuminen ja muoti ei kiinnosta yhtään ja vaatekaupoissa käyminen on myrkkyä, mutta haluaisin kuitenkin näyttää siistiltä. Mistä tietää että vaate on ”liian kulunut”? Sen huomaan jos esim t-paita tulee pesusta venahtaneena tai vaate on mennyt huonon leikkauksen vuoksi kieroon, mutta entä sellainen pikkuhiljaa tuleva kuluma? Nythän kulutetutkin kuosit on muotia, mitä eroa onko se kaupasta tullut vai itse kulutettu. Nukkapallot huomaan ja poistan nukanpoistajalla, mutta entäs se semmoinen hento yleisnöyhtä/pesunukka vai mitä se on.. tai valkoisen/mustan värinmenetys, milloin on liian kulahtanut? Tai jos tulee reikä ja sen paikkaa, mutta muutamankin piston paikkaus näkyy väkisinkin, muuttuuko ryysyksi?

Oon niin hukassa 😅

Ei sitä kukaan muu tiedä kuin sinä. Kuinka huoliteltu haluat olla? Minä käytän aika kulahtaneita vaatteita, jos pidän niistä muuten. Käyttäisin myös paikattua vaatetta jos vain osaisin paikata. Eihän koko paikkaamisessa ole järkeä, jos vaate heitetään pois. Teen tavallista toimistotyötä ja useimmiten samojen ihmisten kanssa. Kun siellä osa porukasta on huppareissa tai hellemekoissa, ei minunkaan vaatteitteni tarvitse olla ihan priimaa. En lähtisi iltapukujuhlaan nyppyisessä asussa, mutta arjessa riitää ehjät ja puhtaat vaatteet. Kotivaatteessa tingin ehjyydestäkin.