tavarapaljous :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä suosin Pelastusarmeijaa. Ateisti olen itse, mutta apu kuitenkin menee varattomille. Täysboikotissa on vain UFF ja kaikenlaiset annetaan -ryhmät, muuten käytän vaihtelevasti sitä kierrätystapaa, mikä on helpoin.

Miksi boikotoit uffia ja annetaan-ryhmiä? Luulisi ainakin jälkimmäisen olevan ihan ok, paitsi jos kyseessä hankaluus.

Uffin toimintaa epäeettisyyden vuoksi ja ryhmiä siksi, että käytän somea muutenkin mahdollisimman vähän, en halua päästää vieraita kotiin tai vastailla mihinkään kyselyihin.

Yritin lukea Uffista, ilmeisesti siis veronkiertohommia (?). Ja joka järjestössä tuntui olevan yhteinen ongelma: vaatteet kärrätään EU:n kautta Afrikkaan ja muualle kehitysmaihin, jossa ne joko myydään tai dumpataan. Jätteiden lajitteluhan noissa maissa ei ole kunnossa.

Taidan suosia suomalaista energiajätekeräystä edelleen.

Minä suosin tekstiilijätekeräystä, vaatteet yleensä ovatkin niin nuhruisia, ettei niille jatkokäyttäjää muuten löytäisi. Vaatteet ja kankaat menevät kierrätyskuiduksi ja silloin maailmaan tarvitsee tuottaa vähemmän uutta puuvillaa. Osa menee pienyrityksille, jotka valmistavat kankaista uusia tuotteita ja myymälöistä voivat kuluttajatkin ostaa niitä. Eikä tarvitse harmitella, jos paikallinen jätehuolto jotenkin omista rievuistani hyötyy, kun jätehuollon kustannuksia kuitenkin verorahoilla kustannamme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaipaisin vinkkejä vauvaperheen tavarakaaoksen ennaltaehkäisyyn. Meille on syntymässä syksyllä esikoinen ja pelkään, että lapset myötä myös koti alkaa pursuta tavaroita. Olen pyrkinyt minimoimaan ostokset - tällä hetkellä on hankittu vaunut, turvakaukalo, hoitoalusta, äitiyspakkaus ja hieman vaippoja.

Miten kannattaa toimia, ettei edes joudu siihen tilanteeseen, jossa äkkiä huomaa, että tavaraa on älyttömästi ja ettei se mahdu mihinkään?

Paras vinkki on tosiaan, että osta/hanki vasta, kun jotain oikeasti tarvitsee. Noilla aluksi hommaamillasi tarvikkeilla pääset jo tosi pitkälle! Meillä esim. hoitopöytänä toimi vanha tukeva työpöytä ja vauva viihtyi paljon mieluummin lattialla tai sylissä kuin sitterissä.

Ihmiset kantavat mielellään lahjoja vauvalle, varsinkin kun on esikoinen kyseessä. Kannattaa hyvin selvästi kommunikoida, mille teillä voisi olla tarvetta esim. sen ja sen koon kietaisubodyja ja väritoive, jos on itselle väliä, tai vaikka sen ja sen koon sukkia, niin näitä lahjoja tulee sitten oikeasti käytettyäkin :)

Jokunen vuosi sitten olin viettämässä jouluaattoa sukulaisillani, joille oli tullut seuraavaan sukupolveen ensimmäinen lapsi. Ehkä olen vain tyhmä, mutta jotenkin käsittämättömältä tuntui, kun alle 2-vuotiaalle jokainen oli hankkinut pari-kolme isoa lahjapakettia. Pikkulapsi sai sinä jouluna 5 samanlaista pehmolelua. Eihän sen ikäinen lapsi edes tajua niistä lahjoistaan mitään. saati sitten, että osaisi sen lahja- ja lelupaljouden keskellä arvostaa yksittäisiä esineitä, joiden hankintaan lahjanantajat ovat joutuneet tekemään tuntikausia pskaduuneja. Ehkä olen vain tyhmä, kun en lahjavyöryn hienoutta ymmärrä..

Ehkä tämä kertoo siitä, että on opittu osoittamaan sitä rakkautta toimilla. Pienelle lapselle läsnäolo ja jakamaton huomio on tärkeämpää kuin tavarat

Rahalla ja leluilla pitää ostaa lapsen rakkaus?

Veikkaan että tässäkin asiassa voidaan kelata pula-aikaan ja siitä eteenpäin. Tai ei kovinkaan kauas, riittää että on ollut pienet tulot ja monta lasta viime vuosikymmeninä. Silloin on tuntunut mahtavalta saada edes jotain. Ja vuosien vieriessä kun yltäkylläisyys on hissukseen saapunut, on tuntunut mahtavalta antaa paljon, koska se oma vähä on tuntunut niin hyvältä niin tietysti se suurempi määrä on entistä upeampaa. Voisin veikata että näin on tosi monen antajan laita. Voi olla toki muutakin aina mielenhäiriöistä huonoon suhteeseen, jota paikataan tavaroilla.

Eräs joulu jouduin todistamaan erittäin surullisen näyn. Pieni lapsi sai niin paljon lahjoja, ettei jaksanut hakea kaikkia, saati sitten avata! Äiti sitten hössötti vieressä että katsos tätä, tuo on vielä avaamatta yms. Samaan aikaan lapsi vain tuijotti tyhjällä katseella lattiaa kun ei enää jaksanut yksinkertaisesti.

Tuossa esimerkissäni kerrotut tavarapaljouteen parivuotiaan hukuttavat ovat syntyneet 1990-luvun lopulla eli eivät ole edes 90-luvun alun lamaa nähneet, pula-ajasta nyt puhumattakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä suosin Pelastusarmeijaa. Ateisti olen itse, mutta apu kuitenkin menee varattomille. Täysboikotissa on vain UFF ja kaikenlaiset annetaan -ryhmät, muuten käytän vaihtelevasti sitä kierrätystapaa, mikä on helpoin.

Miksi boikotoit uffia ja annetaan-ryhmiä? Luulisi ainakin jälkimmäisen olevan ihan ok, paitsi jos kyseessä hankaluus.

Uffin toimintaa epäeettisyyden vuoksi ja ryhmiä siksi, että käytän somea muutenkin mahdollisimman vähän, en halua päästää vieraita kotiin tai vastailla mihinkään kyselyihin.

Yritin lukea Uffista, ilmeisesti siis veronkiertohommia (?). Ja joka järjestössä tuntui olevan yhteinen ongelma: vaatteet kärrätään EU:n kautta Afrikkaan ja muualle kehitysmaihin, jossa ne joko myydään tai dumpataan. Jätteiden lajitteluhan noissa maissa ei ole kunnossa.

Taidan suosia suomalaista energiajätekeräystä edelleen.

Minä suosin tekstiilijätekeräystä, vaatteet yleensä ovatkin niin nuhruisia, ettei niille jatkokäyttäjää muuten löytäisi. Vaatteet ja kankaat menevät kierrätyskuiduksi ja silloin maailmaan tarvitsee tuottaa vähemmän uutta puuvillaa. Osa menee pienyrityksille, jotka valmistavat kankaista uusia tuotteita ja myymälöistä voivat kuluttajatkin ostaa niitä. Eikä tarvitse harmitella, jos paikallinen jätehuolto jotenkin omista rievuistani hyötyy, kun jätehuollon kustannuksia kuitenkin verorahoilla kustannamme.

Mikäs siinä, jos olisi kunnan järjestämä tekstiilinkeräys. Yritysten (kuten H&M) järjestämät lumppukeräykset sen sijaan ovat epäeettisiä, jätteet kipataan ulkomaille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaipaisin vinkkejä vauvaperheen tavarakaaoksen ennaltaehkäisyyn. Meille on syntymässä syksyllä esikoinen ja pelkään, että lapset myötä myös koti alkaa pursuta tavaroita. Olen pyrkinyt minimoimaan ostokset - tällä hetkellä on hankittu vaunut, turvakaukalo, hoitoalusta, äitiyspakkaus ja hieman vaippoja.

Miten kannattaa toimia, ettei edes joudu siihen tilanteeseen, jossa äkkiä huomaa, että tavaraa on älyttömästi ja ettei se mahdu mihinkään?

Paras vinkki on tosiaan, että osta/hanki vasta, kun jotain oikeasti tarvitsee. Noilla aluksi hommaamillasi tarvikkeilla pääset jo tosi pitkälle! Meillä esim. hoitopöytänä toimi vanha tukeva työpöytä ja vauva viihtyi paljon mieluummin lattialla tai sylissä kuin sitterissä.

Ihmiset kantavat mielellään lahjoja vauvalle, varsinkin kun on esikoinen kyseessä. Kannattaa hyvin selvästi kommunikoida, mille teillä voisi olla tarvetta esim. sen ja sen koon kietaisubodyja ja väritoive, jos on itselle väliä, tai vaikka sen ja sen koon sukkia, niin näitä lahjoja tulee sitten oikeasti käytettyäkin :)

Jokunen vuosi sitten olin viettämässä jouluaattoa sukulaisillani, joille oli tullut seuraavaan sukupolveen ensimmäinen lapsi. Ehkä olen vain tyhmä, mutta jotenkin käsittämättömältä tuntui, kun alle 2-vuotiaalle jokainen oli hankkinut pari-kolme isoa lahjapakettia. Pikkulapsi sai sinä jouluna 5 samanlaista pehmolelua. Eihän sen ikäinen lapsi edes tajua niistä lahjoistaan mitään. saati sitten, että osaisi sen lahja- ja lelupaljouden keskellä arvostaa yksittäisiä esineitä, joiden hankintaan lahjanantajat ovat joutuneet tekemään tuntikausia pskaduuneja. Ehkä olen vain tyhmä, kun en lahjavyöryn hienoutta ymmärrä..

Ehkä tämä kertoo siitä, että on opittu osoittamaan sitä rakkautta toimilla. Pienelle lapselle läsnäolo ja jakamaton huomio on tärkeämpää kuin tavarat

Rahalla ja leluilla pitää ostaa lapsen rakkaus?

Veikkaan että tässäkin asiassa voidaan kelata pula-aikaan ja siitä eteenpäin. Tai ei kovinkaan kauas, riittää että on ollut pienet tulot ja monta lasta viime vuosikymmeninä. Silloin on tuntunut mahtavalta saada edes jotain. Ja vuosien vieriessä kun yltäkylläisyys on hissukseen saapunut, on tuntunut mahtavalta antaa paljon, koska se oma vähä on tuntunut niin hyvältä niin tietysti se suurempi määrä on entistä upeampaa. Voisin veikata että näin on tosi monen antajan laita. Voi olla toki muutakin aina mielenhäiriöistä huonoon suhteeseen, jota paikataan tavaroilla.

Eräs joulu jouduin todistamaan erittäin surullisen näyn. Pieni lapsi sai niin paljon lahjoja, ettei jaksanut hakea kaikkia, saati sitten avata! Äiti sitten hössötti vieressä että katsos tätä, tuo on vielä avaamatta yms. Samaan aikaan lapsi vain tuijotti tyhjällä katseella lattiaa kun ei enää jaksanut yksinkertaisesti.

Tuossa esimerkissäni kerrotut tavarapaljouteen parivuotiaan hukuttavat ovat syntyneet 1990-luvun lopulla eli eivät ole edes 90-luvun alun lamaa nähneet, pula-ajasta nyt puhumattakaan.

Olen itsekin ysärin lopun lapsia, enkä siis ole nähnyt pula-aikaa tai lamaa. Nuorempana minulla oli yksi ihminen kaveripiirissä, jolle osoitettiin rakkaus vain esinein. Hän jatkaa sitä samaa nykyään eteenpäin koska ei osaa mitään muuta rakkauden muotoa kunnolla. Teoriassa kyllä, mutta toteutus niin ontuvaa että pysyy mieluummin opitussa tavararakkaudessa. Mitä lähemmäs tätä päivää mennään niin sitä vähemmän näitä ihmisiä on. Mutta joillakin sitä silti esiintyy suvun tai perheen kautta tulleena rasitteena esimerkiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä suosin Pelastusarmeijaa. Ateisti olen itse, mutta apu kuitenkin menee varattomille. Täysboikotissa on vain UFF ja kaikenlaiset annetaan -ryhmät, muuten käytän vaihtelevasti sitä kierrätystapaa, mikä on helpoin.

Miksi boikotoit uffia ja annetaan-ryhmiä? Luulisi ainakin jälkimmäisen olevan ihan ok, paitsi jos kyseessä hankaluus.

Uffin toimintaa epäeettisyyden vuoksi ja ryhmiä siksi, että käytän somea muutenkin mahdollisimman vähän, en halua päästää vieraita kotiin tai vastailla mihinkään kyselyihin.

Yritin lukea Uffista, ilmeisesti siis veronkiertohommia (?). Ja joka järjestössä tuntui olevan yhteinen ongelma: vaatteet kärrätään EU:n kautta Afrikkaan ja muualle kehitysmaihin, jossa ne joko myydään tai dumpataan. Jätteiden lajitteluhan noissa maissa ei ole kunnossa.

Taidan suosia suomalaista energiajätekeräystä edelleen.

Minä suosin tekstiilijätekeräystä, vaatteet yleensä ovatkin niin nuhruisia, ettei niille jatkokäyttäjää muuten löytäisi. Vaatteet ja kankaat menevät kierrätyskuiduksi ja silloin maailmaan tarvitsee tuottaa vähemmän uutta puuvillaa. Osa menee pienyrityksille, jotka valmistavat kankaista uusia tuotteita ja myymälöistä voivat kuluttajatkin ostaa niitä. Eikä tarvitse harmitella, jos paikallinen jätehuolto jotenkin omista rievuistani hyötyy, kun jätehuollon kustannuksia kuitenkin verorahoilla kustannamme.

Mikäs siinä, jos olisi kunnan järjestämä tekstiilinkeräys. Yritysten (kuten H&M) järjestämät lumppukeräykset sen sijaan ovat epäeettisiä, jätteet kipataan ulkomaille.

Tämä päivänä kunnallinen jätteenkeräys hyödynnetään sähköksi ja lämmöksi, sinne voi laittaa ihan lumppuasteella olevat hyvällä omallatunnolla, mitään ei enää haudata kaatopaikoille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaipaisin vinkkejä vauvaperheen tavarakaaoksen ennaltaehkäisyyn. Meille on syntymässä syksyllä esikoinen ja pelkään, että lapset myötä myös koti alkaa pursuta tavaroita. Olen pyrkinyt minimoimaan ostokset - tällä hetkellä on hankittu vaunut, turvakaukalo, hoitoalusta, äitiyspakkaus ja hieman vaippoja.

Miten kannattaa toimia, ettei edes joudu siihen tilanteeseen, jossa äkkiä huomaa, että tavaraa on älyttömästi ja ettei se mahdu mihinkään?

Paras vinkki on tosiaan, että osta/hanki vasta, kun jotain oikeasti tarvitsee. Noilla aluksi hommaamillasi tarvikkeilla pääset jo tosi pitkälle! Meillä esim. hoitopöytänä toimi vanha tukeva työpöytä ja vauva viihtyi paljon mieluummin lattialla tai sylissä kuin sitterissä.

Ihmiset kantavat mielellään lahjoja vauvalle, varsinkin kun on esikoinen kyseessä. Kannattaa hyvin selvästi kommunikoida, mille teillä voisi olla tarvetta esim. sen ja sen koon kietaisubodyja ja väritoive, jos on itselle väliä, tai vaikka sen ja sen koon sukkia, niin näitä lahjoja tulee sitten oikeasti käytettyäkin :)

Jokunen vuosi sitten olin viettämässä jouluaattoa sukulaisillani, joille oli tullut seuraavaan sukupolveen ensimmäinen lapsi. Ehkä olen vain tyhmä, mutta jotenkin käsittämättömältä tuntui, kun alle 2-vuotiaalle jokainen oli hankkinut pari-kolme isoa lahjapakettia. Pikkulapsi sai sinä jouluna 5 samanlaista pehmolelua. Eihän sen ikäinen lapsi edes tajua niistä lahjoistaan mitään. saati sitten, että osaisi sen lahja- ja lelupaljouden keskellä arvostaa yksittäisiä esineitä, joiden hankintaan lahjanantajat ovat joutuneet tekemään tuntikausia pskaduuneja. Ehkä olen vain tyhmä, kun en lahjavyöryn hienoutta ymmärrä..

Ehkä tämä kertoo siitä, että on opittu osoittamaan sitä rakkautta toimilla. Pienelle lapselle läsnäolo ja jakamaton huomio on tärkeämpää kuin tavarat

Rahalla ja leluilla pitää ostaa lapsen rakkaus?

Veikkaan että tässäkin asiassa voidaan kelata pula-aikaan ja siitä eteenpäin. Tai ei kovinkaan kauas, riittää että on ollut pienet tulot ja monta lasta viime vuosikymmeninä. Silloin on tuntunut mahtavalta saada edes jotain. Ja vuosien vieriessä kun yltäkylläisyys on hissukseen saapunut, on tuntunut mahtavalta antaa paljon, koska se oma vähä on tuntunut niin hyvältä niin tietysti se suurempi määrä on entistä upeampaa. Voisin veikata että näin on tosi monen antajan laita. Voi olla toki muutakin aina mielenhäiriöistä huonoon suhteeseen, jota paikataan tavaroilla.

Eräs joulu jouduin todistamaan erittäin surullisen näyn. Pieni lapsi sai niin paljon lahjoja, ettei jaksanut hakea kaikkia, saati sitten avata! Äiti sitten hössötti vieressä että katsos tätä, tuo on vielä avaamatta yms. Samaan aikaan lapsi vain tuijotti tyhjällä katseella lattiaa kun ei enää jaksanut yksinkertaisesti.

Tuossa esimerkissäni kerrotut tavarapaljouteen parivuotiaan hukuttavat ovat syntyneet 1990-luvun lopulla eli eivät ole edes 90-luvun alun lamaa nähneet, pula-ajasta nyt puhumattakaan.

Olen itsekin ysärin lopun lapsia, enkä siis ole nähnyt pula-aikaa tai lamaa. Nuorempana minulla oli yksi ihminen kaveripiirissä, jolle osoitettiin rakkaus vain esinein. Hän jatkaa sitä samaa nykyään eteenpäin koska ei osaa mitään muuta rakkauden muotoa kunnolla. Teoriassa kyllä, mutta toteutus niin ontuvaa että pysyy mieluummin opitussa tavararakkaudessa. Mitä lähemmäs tätä päivää mennään niin sitä vähemmän näitä ihmisiä on. Mutta joillakin sitä silti esiintyy suvun tai perheen kautta tulleena rasitteena esimerkiksi.

Lisään vielä että jotkut toki muuten vaan tykkää kauheasti lahjoa

Annetaan palstoista kysymys: onko siis niin, että annetaan palstat ei toimi? Olen tähän asti myynyt lähikirpparilla pientä tavaraa ja vaatteita ja mitä ei mene, kierrätyskeskus tai jätteisiin. Lisäksi välillä isompaa ja arvokkaampaa on myyty Torissa. Onko jotain eroa Facebookin ja Torin välillä?

Entä tavaroiden myynti - kannattaako yrittää muuta kuin Toria?

Pääkaupunkiseudulla kehyskunnassa asun ja mietin, että millä keinoin lähden varastoa tyhjentämään.

Vierailija kirjoitti:

Annetaan palstoista kysymys: onko siis niin, että annetaan palstat ei toimi? Olen tähän asti myynyt lähikirpparilla pientä tavaraa ja vaatteita ja mitä ei mene, kierrätyskeskus tai jätteisiin. Lisäksi välillä isompaa ja arvokkaampaa on myyty Torissa. Onko jotain eroa Facebookin ja Torin välillä?

Entä tavaroiden myynti - kannattaako yrittää muuta kuin Toria?

Pääkaupunkiseudulla kehyskunnassa asun ja mietin, että millä keinoin lähden varastoa tyhjentämään.

Toimii ne, mutta niihinkin on rantautunut tämä kaiken mahdollisen av yv -säätö. Jotkut varaavat kaiken ilmaisen ja ei sitten hae, koska se on ilmaista. Tuolle vaan pistää heti stopin. Jos ei eka jonosta tule noutamaan heti, annetaan seuraavalle.

Vierailija kirjoitti:

Ostamisesta tulee hyvä mieli, siksihän sitä tehdään niin paljon! Lahjan antajalla on kätevää, hän voi ostaa jotain ja saada kiksit siitä ja sen jälkeen antaa tavaran eteenpäin. Itselle jää vain hyvä mieli ja lahjansaaja sitten tuskailee lahjansa kanssa.

Yltäkylläisessä lahjatulvassa on myös se harmillinen puoli, että sitten ei voi itse hankkia sitä mitä oikeasti haluaa. Tai jos hankkii, on tuplakappaleita. Eli tavarapaljoutta.

Isovanhempien ihastuttavimpia puolia ovat ne, kun antavat lahjaksi jätesäkillisen tavaraa ja seuraavalla kyläreissulla alkavat arvostella, kun meillä on niin paljon tavaraa. No mistähän hitto vie johtuisi! Ollaan myös samoilta ihmisiltä saatu esim. loputtomasti pyyhkeitä ja lakanoita lahjaksi ja saatteena "voitte sitten heittää huonot pois!" Joskus annoin eräälle isovanhemmalle kassillisen kirppistavaraa, kun kysyi onko meillä jotain, ja voi sitä voivottelua, kun siellä oli hyväkuntoisia tekstiilejä. Ei me tarvita kymmentä pussilakanaa, joten pakko alkaa karsia jo käyttökuntoisiakin. Tässäkin vielä kaupan päälle se, että haluaisin itse valita minkä kuosisessa lakanassa nukun, enkä jonkun toisen tarjouslöytöä. Pyyhkeitä tulee yksittäisenä lahjana jne. jne.

Pyyhkeitä ja lakanoita voi lahjoittaa löytöeläinkodeille ym vastaaville! Siellä tarvitaan aina sellaisia.

Kiitos kommenteista kaikille!

Olen sen puusohvan omistaja.

Eniten nauratti kommentti, jossa sanottiin sohvan olevan hyvä pyykin kerääjä, sitä se totisesti on!

Ei meistä siinä juuri kukaan istu, koska on niin epämukava, mutta pyykkiä siitä löytyy melkein aina.

On hyväkuntoinen, joten ehkäpä teidän kannustuksen takia uskallan pistää myyntiin, vaikka miten on äidiltä saatu.

Hankimme tilalle sitten meille sopivamman.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Annetaan palstoista kysymys: onko siis niin, että annetaan palstat ei toimi? Olen tähän asti myynyt lähikirpparilla pientä tavaraa ja vaatteita ja mitä ei mene, kierrätyskeskus tai jätteisiin. Lisäksi välillä isompaa ja arvokkaampaa on myyty Torissa. Onko jotain eroa Facebookin ja Torin välillä?

Entä tavaroiden myynti - kannattaako yrittää muuta kuin Toria?

Pääkaupunkiseudulla kehyskunnassa asun ja mietin, että millä keinoin lähden varastoa tyhjentämään.

Toimii ne, mutta niihinkin on rantautunut tämä kaiken mahdollisen av yv -säätö. Jotkut varaavat kaiken ilmaisen ja ei sitten hae, koska se on ilmaista. Tuolle vaan pistää heti stopin. Jos ei eka jonosta tule noutamaan heti, annetaan seuraavalle.

Saman olen havainnut muutaman kokeilun perusteella. Ongelma on, että jos riittävän monta tulee jonoon, eikä ekat sitten kuitenkaan reagoi, mikä on korrekti tapa antaa ekalle aktiiviselle, ettei tule heitetyksi ryhmistä ulos?

Entä onko vinkkiä hyvin toimivista ryhmistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ostamisesta tulee hyvä mieli, siksihän sitä tehdään niin paljon! Lahjan antajalla on kätevää, hän voi ostaa jotain ja saada kiksit siitä ja sen jälkeen antaa tavaran eteenpäin. Itselle jää vain hyvä mieli ja lahjansaaja sitten tuskailee lahjansa kanssa.

Yltäkylläisessä lahjatulvassa on myös se harmillinen puoli, että sitten ei voi itse hankkia sitä mitä oikeasti haluaa. Tai jos hankkii, on tuplakappaleita. Eli tavarapaljoutta.

Isovanhempien ihastuttavimpia puolia ovat ne, kun antavat lahjaksi jätesäkillisen tavaraa ja seuraavalla kyläreissulla alkavat arvostella, kun meillä on niin paljon tavaraa. No mistähän hitto vie johtuisi! Ollaan myös samoilta ihmisiltä saatu esim. loputtomasti pyyhkeitä ja lakanoita lahjaksi ja saatteena "voitte sitten heittää huonot pois!" Joskus annoin eräälle isovanhemmalle kassillisen kirppistavaraa, kun kysyi onko meillä jotain, ja voi sitä voivottelua, kun siellä oli hyväkuntoisia tekstiilejä. Ei me tarvita kymmentä pussilakanaa, joten pakko alkaa karsia jo käyttökuntoisiakin. Tässäkin vielä kaupan päälle se, että haluaisin itse valita minkä kuosisessa lakanassa nukun, enkä jonkun toisen tarjouslöytöä. Pyyhkeitä tulee yksittäisenä lahjana jne. jne.

Pyyhkeitä ja lakanoita voi lahjoittaa löytöeläinkodeille ym vastaaville! Siellä tarvitaan aina sellaisia.

Hyviä kylpypyyhkeitä, siis sellaiset, mitkä itse on laittamassa pois, mutta ovat vielä "säällisiä" , voi kysäistä joltain "rantojen miesten ja naisten" päiväkeskuksesta, onko tarvetta. Siis nämä paikat, missä kodittomat pääsevät pesulle jne. Itse olen vienyt vaatteita Tampereen Huoltsuun ja mukana on aina muutama pyyhe. Ihan ok kuntoisia, mutta olen nyt päättänyt yhtenäistää pyyhkeeni ja kaikki kirjavat menevät nyt sinne.

Olen iloinen! Taas lähti ovesta yksi säilytyskaluste, sain lipaston myytyä!

Pikku hiljaa hivuttamalla ja välillä vähän nopeammalla tahdilla, mutta kuitenkin koko ajan oikeaan suuntaan!

[/quote]

Hyviä kylpypyyhkeitä, siis sellaiset, mitkä itse on laittamassa pois, mutta ovat vielä "säällisiä" , voi kysäistä joltain "rantojen miesten ja naisten" päiväkeskuksesta, onko tarvetta. Siis nämä paikat, missä kodittomat pääsevät pesulle jne. Itse olen vienyt vaatteita Tampereen Huoltsuun ja mukana on aina muutama pyyhe. Ihan ok kuntoisia, mutta olen nyt päättänyt yhtenäistää pyyhkeeni ja kaikki kirjavat menevät nyt sinne.[/quote]

Kiitos tästä vinkistä!  Olen tamperelainen ja tuskaillut turhien pyyhkeiden kanssa. Ja kyllä, vähän kulahtaneet olen vienyt löytöeläimille, mutta meiltäkin löytyy kaapista lahjaksi saatuja ihan käyttämättömiä tai kerran-pari käytettyjä yksittäisiä pyyhkeitä. 

Tuoli myyty! Lattiapintaa vapautuu koko ajan lisää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä suosin Pelastusarmeijaa. Ateisti olen itse, mutta apu kuitenkin menee varattomille. Täysboikotissa on vain UFF ja kaikenlaiset annetaan -ryhmät, muuten käytän vaihtelevasti sitä kierrätystapaa, mikä on helpoin.

Miksi boikotoit uffia ja annetaan-ryhmiä? Luulisi ainakin jälkimmäisen olevan ihan ok, paitsi jos kyseessä hankaluus.

Uffin toimintaa epäeettisyyden vuoksi ja ryhmiä siksi, että käytän somea muutenkin mahdollisimman vähän, en halua päästää vieraita kotiin tai vastailla mihinkään kyselyihin.

Yritin lukea Uffista, ilmeisesti siis veronkiertohommia (?). Ja joka järjestössä tuntui olevan yhteinen ongelma: vaatteet kärrätään EU:n kautta Afrikkaan ja muualle kehitysmaihin, jossa ne joko myydään tai dumpataan. Jätteiden lajitteluhan noissa maissa ei ole kunnossa.

Taidan suosia suomalaista energiajätekeräystä edelleen.

Minä suosin tekstiilijätekeräystä, vaatteet yleensä ovatkin niin nuhruisia, ettei niille jatkokäyttäjää muuten löytäisi. Vaatteet ja kankaat menevät kierrätyskuiduksi ja silloin maailmaan tarvitsee tuottaa vähemmän uutta puuvillaa. Osa menee pienyrityksille, jotka valmistavat kankaista uusia tuotteita ja myymälöistä voivat kuluttajatkin ostaa niitä. Eikä tarvitse harmitella, jos paikallinen jätehuolto jotenkin omista rievuistani hyötyy, kun jätehuollon kustannuksia kuitenkin verorahoilla kustannamme.

Ongelma taitaa olla, että kierrätyskuiduiksi kelpaavat vain 100% jostain tehty vaate (puuvilla, silkki). Jos joukossa on vähääkään elastaania yms niin sitä ei voida erottaa puuvillakuidusta. Nykyään suurin osa vaatteita tuntuu olevan näitä sekoituksia.

Vanhanaikainen iso tv-taso lähtee nyt kaatikselle. Hienoa! Oli ikean löytönurkasta 50 euroa ehkä 03

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä suosin Pelastusarmeijaa. Ateisti olen itse, mutta apu kuitenkin menee varattomille. Täysboikotissa on vain UFF ja kaikenlaiset annetaan -ryhmät, muuten käytän vaihtelevasti sitä kierrätystapaa, mikä on helpoin.

Miksi boikotoit uffia ja annetaan-ryhmiä? Luulisi ainakin jälkimmäisen olevan ihan ok, paitsi jos kyseessä hankaluus.

Uffin toimintaa epäeettisyyden vuoksi ja ryhmiä siksi, että käytän somea muutenkin mahdollisimman vähän, en halua päästää vieraita kotiin tai vastailla mihinkään kyselyihin.

Yritin lukea Uffista, ilmeisesti siis veronkiertohommia (?). Ja joka järjestössä tuntui olevan yhteinen ongelma: vaatteet kärrätään EU:n kautta Afrikkaan ja muualle kehitysmaihin, jossa ne joko myydään tai dumpataan. Jätteiden lajitteluhan noissa maissa ei ole kunnossa.

Taidan suosia suomalaista energiajätekeräystä edelleen.

Minä suosin tekstiilijätekeräystä, vaatteet yleensä ovatkin niin nuhruisia, ettei niille jatkokäyttäjää muuten löytäisi. Vaatteet ja kankaat menevät kierrätyskuiduksi ja silloin maailmaan tarvitsee tuottaa vähemmän uutta puuvillaa. Osa menee pienyrityksille, jotka valmistavat kankaista uusia tuotteita ja myymälöistä voivat kuluttajatkin ostaa niitä. Eikä tarvitse harmitella, jos paikallinen jätehuolto jotenkin omista rievuistani hyötyy, kun jätehuollon kustannuksia kuitenkin verorahoilla kustannamme.

Ongelma taitaa olla, että kierrätyskuiduiksi kelpaavat vain 100% jostain tehty vaate (puuvilla, silkki). Jos joukossa on vähääkään elastaania yms niin sitä ei voida erottaa puuvillakuidusta. Nykyään suurin osa vaatteita tuntuu olevan näitä sekoituksia.

Parasta jatkokäyttöön olisi puhdas villa tai puuvilla, muuta puuvillasekoitteillekin löytyy käyttöä. Jos puuvillasta halutaan tehdä esimerkiksi selluloosamuuntokuitua, riittää, että elastaanin osuus jää alle 1,5 % ja polyesterin alle 2 %. Ihan puhdasta polyesteriäkin kerätään. Jos vaate ei sovi kiertoon, siitä tulee silloin sitä samaa energiajätettä kuin kodin sekajätteistä syntyy, eli silloinkaan vaatteet eivät päädy Afrikkaan.

Päätin osallistua instan sadan tavaran raivaushaasteeseen. Nyt 57 jo tavaraa poistettu tai odottamassa kontin keräyslaatikkoon viemistä. Näiden lisäksi kaverin vauvalle lähtee kymmenen vauvan lusikkaa ja haarukkaa ja yhdistelmävaunut (sis. useita osia kantokopasta sadesuojaan) haetaan toivottavasti lauantaina. Seuraavaksi pitäisi laittaa myyntiin pyörän istuin, potkupyörä ja pienin lastenpyörä. Lista on loputon..

Laitan aivan reilusti tarpeettomat rojut roskiin, päätyvät polttoon.