tavarapaljous :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun tyttö muutti pois kotoa hänen huoneestaan tuli lähes tyhjä varmaan puoli vuotta kun meni rupesi huoneeseen kertyä vaatekaappeja ja mä valtasin tuonkin huoneen, nyt näyttää jo varastolta tuokin huone. Mutta kunhan saadaan vierashuoneen, remontointi joskus tehty olen toiveikas että tuo toinen huone tyhjenee no ainakin yhdellä kulmasohvalla.

Ja yritän kuitenkin vähentää kokoajan turhaa tavaraa, vaikka se onkin niin vaikeaa minulle olen kyllä sanonut että jos hommataan pari kaappia joihin voin tavarat laittaa siististi tuonne tytön vanhaan huoneeseen niin eihän niitä sieltä näe ja kun ei tuota huonetta muuten mihinkään enää käytetä, miksi pitää olla niin autio tuo huone jos sekin vain on?

==========

Tein aikuisen tyttäreni huoneesta työhuoneeni. Siellä ovat nyt opiskelu- ja harrastustavarani.

Jos meillä olisi monta lasta ja näitten huoneet (vaikka 4 kpl) jäisivät tyhjiksi, niin varmaankin muuttaisimme pienempään asuntoon, emmekä pitäisi niitä tyhjiä huoneita varastoina turhalle tavaralle.

Me asutaan 2 aikuista ja 2 teiniä 4h+k asunnossa (nukkuma)lähiössä. Vielä alkuvuodesta 2020 suunnitelma oli, että kun teinit muutaman vuoden kuluttua muuttaa omilleen, me muutetaan pienempään asuntoon lähemmäs keskustaa. Sitten tuli korona, etätyöt ja kaikki. Nyt ajatus on, että vaikka lapset lähtee, me ei ainakaan ihan heti lähdetäkään. Kummallekin oma työ/harrastehuone tuntuu tosi hyvältä ajatukselta nyt. Mutta yhtän sen enempää en tilaa kaipaisi. Toki siis tässä kohtaa pari lisähuonetta kelpaisi, kun lapset on vielä kotona, mutta en jotenkin osaa ajatella, että pitäisi olla useampi oleskelutila ja työhuone ja vierashuone vielä erikseen. Joskus rapakontakaiset kodinetsintäohjelmat on tosi häkellyttäviä siinä, kun lapseton nuoripari on sitä mieltä, että pitää olla kolme olohuonetta, viisi makuuhuonetta ja kuusi vessaa.

Joo minä en haluaisi asua edes yksinäni kaksiossa. On kaikenlaista tavaraa (käsityöharrastus) ja rakastan etätöitä. Toivottavasti niitä saa jatkaa ikuisesti.

Nyt meillä on 4h+k neljälle ja on niin ärsyttävää, kun olkkari on aikuisten monitoimihuone. On sohva ja telkkari, työpiste, harrastustavaroita, crosstrainer (käytössä, oikeasti!). Joskus vetäydyn etäpalaveriin makkariin, mutta en haluaisi hoitaa sieltä työasioita, työ ei kuulu mun makkariin!

Vierailija kirjoitti:

Tulipa vain mieleen että karmeimpia lahjoja mitä voi toisen riesaksi antaa on tinasta valmistetut lahjatavarat joihin kaiverretaan lahjan saajan nimi, kastelahjana vauvan mitat yms. Tällaisia tinalahjoja olen saanut itselleni vauvasta asti esim juurikin kastelahjana ja sen jälkeen aina valmistujaisissa, häälahjaksi jne. Nyt samat mummot ja vaarit kerää näitä minun lapsilleni. Ovat niin vanhoja etten viitsi sanoa etten pidä näistä. Kiitän ja laitan kaappiin. Siellä niitä on nyt kasoittain. Myydäkään ei voi kun kaiverrukset. Myös hopeiset sokerikko ja kermakko yms hopeaesineet ovat ihan järkyttäviä. Myös niitä olen saanut eikä niitä voi tai edes jaksa käyttää kun joutuu ensin niitä kiillottamaan ja puhdistamaan ja onhan se rumia.

Sinulla on uudenvuodentinat valmiina, jos haluat sellaiseen taikauskoon turvautua... Annat sukulaisille valmiiksi valetut "mötikät" vastalahjaksi... :)

Tavaran säilyttämisen tai pois heittämisen arvioinnissa on helpointa turvautua ITSEPETOKSEEN: tätä voi vielä tarvita, korjaan tämän vielä joskus, kehittelen tästä jonkin muun "tarve-esineen", varmasti keksin tälle vielä joskus järkevän käyttötarkoituksen...

Vaatii jonkinlaisen henkisen kasvuprosessin, jotta kykenee laittamaan käden sydämelle ja olemaan rehellinen - varsinkin itselleen - ja luopumaan noista valheista, jotka syvimmältään itsekin tietää petokseksi. 

Käyttäjä38638 Hajurohmo kirjoitti:

Tavaran säilyttämisen tai pois heittämisen arvioinnissa on helpointa turvautua ITSEPETOKSEEN: tätä voi vielä tarvita, korjaan tämän vielä joskus, kehittelen tästä jonkin muun "tarve-esineen", varmasti keksin tälle vielä joskus järkevän käyttötarkoituksen...

Vaatii jonkinlaisen henkisen kasvuprosessin, jotta kykenee laittamaan käden sydämelle ja olemaan rehellinen - varsinkin itselleen - ja luopumaan noista valheista, jotka syvimmältään itsekin tietää petokseksi. 

Ammattijärjestäjä Ilana Aalto puhuu tässä yhteydessä fantasiaminästä eli minästä, joka haluaisi olla ja joka niitä tavaroita tarvitsisi. Se minä voi esimerkiksi harrastaa urheilua, tehdä käsitöitä, järjestää suuria illallisia, pukeutua tietyllä tavalla jne. mutta todellisuudessa ei niin tee, ei nyt eikä tulevaisuudessa. Voi olla kova paikka luopua näistä itseen ja omaan toimintaan kohdistuvista odotuksista ja toiveista ja niihin kiinnittyneistä tavaroista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä isännän mielestä pitäisi heittää ainakin puolet pois. Mutta mä säästäisin taas vaikka mitä, joskus kyllä käy niinkin että isäntä sanoo jostain että hävitetään että tuskin tarvitaan mä kuitenkin olen säästänyt viel kyseisen jutun vaikka vaatehuoneeseeni, kuinka ollakaan isäntä kun rupeaa harmittelemaan että voi nyt olisikin tarvinnut

pois "heitettyä" tuolloin voin ilmoittaa olevani jälleen "hamsteri" en vielä vienyt pois

Mutta voin kyllä myöntää että säästän kaikkea turhaa, ja yritän piilottaa ylimääräistä tavaraa noihin huoneisiin joissa isäntä ei käy.

Tässä kannattaa miettiä että mitä vaikutuksia on sillä että säilöö tavaraa joista ehkä prosenttia vielä joskus tarvitsee. Mun mielestä on pienempi paha asiallisesti laittaa eteenpäin ja kierrättää turha roipe ja sitten kun tarve tulee, hankkia tai lainata se tarvittava tavara. Mua siis enemmän häiritsee se kaikki turha kuin se, että joskus kaipaisi jotain hävitettyä. Vielä ei muuten ole käynyt niin että olisin kaivannut tai tarvinnut jotain hävittämääni. Useasti keksii vaikka jonkin korvaavan esineen tai käyttötavan korvaajaksi tai huomaa että ei sitä tarvetta ihan oikeasti olekaan, ainakaan niin merkittävää että haluaisi sen tavaran uudelleen hankkia.

No tuohon prosenttia noista tavaroista, mä kyllä vähän väliä haen tavaroita tuolta joita tuonne olen säilönyt. Ja tuohon että voin lainata jostakin mistähän niitäkin voisi lainata, meidän tapauksessa ei lainaaminen onnistu, kun naapureita ei pahemmin ole ja niiltä lainaaminen ei varmasti löydy muuta kuin ehkä kahvia uskaltaa lainata kun tuntuu olevan niin että se lainaaminen onnistuu vain toisinpäin, ja kaupasta en noin äkkiseltään viitsi mitään käydä hakemassa kun siihen menee kokopäivä kun matkoihin jo menee se kolmetuntia ja sitten vielä kieppua ympäri kauppoja, jos asuisimme kaupungissa niin silloin nuo vaihtoehdot voisi toimia. Ja olen niin kyllästynyt odottamaan koska posti tuo jos tilaan jotain netin kautta.

Tuo kierrätys on ihan kiva idea mutta meillä lähtee kiertämään nuo tavarat aina sekajätteenä (sinnekin moloksäiliöön pilkottuna kun sinne mitään muuten mahdu) tai metalli jätteenä ei se toimi muuten täällä korvessa, ennen täälläkin oli kaikkia "kierrätys laatikoita" mutta ne poistettiin kun ei kunta nähnyt järkeä pitää niitä täällä, kun ei kuulemma käyttäjiä mutta kyllä huomasin kun sinne jotain vein, joku aina kävi tekemässä löytöjä, no olen kyllä joskus itse ihan normi roskiksesta roskapussia viedessä ottanut ainakin moottorisahan kun laippa törötti niin kutsuvasti pakko oli koittaa onko tuo toimiva ja olihan se kunhan terotti ketjun ja putsasi tuolla puuvarastossa tuo edelleen on ja toimii.

Ja kyllä monesti voi kyllä korvaavan tavaran tehdä mutta yleensä olisi helpompaa ettei tarvisi aina kaikkea tehdä ihan itse se vasta ketjuttaa kun tietää että olihan meillä tälläinen jo ennen valmiina mutta piti heittää pois kun on liikaa tavaraa.

Muuttaminen oli meillä paras tavaran vähennys keino, viimeksi kun muutettiin kaupungista isommasta 600km maalle pienempään, mutta paljon sinne jätettyjä romuja olen kaivannut tänne, onneksi niitä voi pikkuhiljaa kuljettaa tänne ja tältä viedä taas sinne taas säilöön myöhempää varten.

Olen siis hamstraaja ja pystyn asumaan romujen keskellä, isäntä ei kyllä pidä tälläistä mutta ahtaudesta

Yksi hamstraajan merkki on se, että muistetaan ne kolme asiaa, jotka sieltä tavaroista on laitettu pois, sen sijaan, että nähdään ne kasat jotka joka päivä vaikeuttavat elämää. Kuinka paljon aikaa ja vaivaa säästäisi, kun ei joka päivä joutuisi niitä tavarakasoja siirtelenään, kaivelemaan ja väistelemään? Varmaankin vähemmän, kuin sen jonkun asian hakureissu, vaikka missä korvessa asuisi.

Kannattaisi välillä miettiä asiaa myös puolison kannalta. Jos et ole valmis tavaroista luopumaan, mikä on ihan ymmärrettävää, koska se on pitkä prosessi, niin yritä edes olla hankkimatta uutta ja käytä sen sijaan joka päivä aikaa siihen, että laitat olemassa olevat tavarat järjestykseen. Niin, että kaikki työkalut ovat yhdessä paikassa, kaikki ompelujutut yhdessä, astiat keittiössä, toimistotarvikkeet yhdessä, lapsuusmuistot yhdessä jne. Sitten sen jälkeen kun kaikki pääosin omissa kasoissaan, järjestät ne paremmin: vasarat, ruuvimeisselit, moottorisahan osat jne.

Aina jos tulee vastaan jotain josta voit helposti luopua laita pois. Helpottaa kun huomaa, että kappas meillähän on 7 vasaraa ympäri taloa, laitanpa niistä yhden puuhuoneeseen, yhden sisälle, kaksi verstaalle ja lopuista voi luopua. Kannattaa myös kirjoittaa laatikoiden tms. päälle mitä niissä on. Näin puolisokin löytää helpommin.

Vastaisin tuohon :

En käy tuossa kyseisessä huoneessa päivittäin muuta kun viemässä kananmunat hyllyyn, (koska tuo huone on meillä tasaisen viileänä kesät/ talvet) ja yhdestä hyllyköstä mies joutuu omenansa hakemaan samasta syystä (säilyvyys ) ja siirtämään jouduin viimeksi 16.4 siirtämään 3 muovilaatikkoa kun hain isännälle mehukattipullon jonka olin kyllä jemmannut tuonne piilohyllyyn kun tiesin että varmuudeksi pitää olla aina vähän kaikkea mitä tarvitsee, kun käydään kaupassa kahden kuukauden välein, ja "piiloon" laitan sen takia että riittää kaikkea "hyvää" vielä toisenkin kuukauden tarpeisiinkin.

Ja nuo lattialla pinossa lojuvat muovilaatikkoa yhdessä on kakkukupu, toisessa marjapoimurit ja muut marjastus jutut, kolmas laatikko sisältää asuntovaunun astiat jotka odottaa siellä kesän vaunuiluja.

Ja aina tässä on ollut isännänkin kanssa jutellessa, mä en ymmärrä, miksi ensin pitää heittää pois ja sitten taas kauheella vaivalla ja vielä maksaa moneen kertaan samoista jutuista.

Joskus kyllä mietin että jos nuo tavarat on niin tiellä niin viedään kaikki roskikseen ja kun pitäisi lähteä marjametsään tai muualle niin mitkä ovat niitä turhaa roinaa ettei ne omaa kaappia kaipaa, miten sitten toimittaisiin.

Itse en vaan osaa ajatella mitä pistän pois ja mitä saa jäädä, olen tuonne myös säästänyt joitain juttuja sitä varten että kun tuo poika tuosta muuttaa opiskelemaan johonkin niin on sitten jo jotain valmiina ettei tarvi kerralla hommata.

Ja tuosta josta ensimmäisessä viestissäni puhuin rempata tuo vierashuone ja viedä sinne tuosta "romuhuoneesta" tuo kulmasohva

Silloin tulisi mielestäni huoneeseen jo jonkun verran tyhjää tilaa.

Täällä yks uus kirjoittelija, tosin oon tätä ketjua lueskellut jo pitkään ja saanut paljon inspiraatiota. 

Meillä on kotona sinänsä kohtuullinen tilanne, mutta silti jonkin verran ylimääräistä tavaraa. Nyt eilen otin itseäni niskasta kiinni ja aloitin meidän pahimmasta kohteesta eli varastokopista. Laitoin heti useamman jutun toriin myyntiin ja ekat kaupatkin tuli jo tehtyä, mistä sai kyllä innostusta jatkaa lisää. Tavoitteena on nyt kevään ja kesän aikana käydä koko huusholli ja varasto läpi luopuen pikkuhiljaa kaikesta turhasta, koska syyskuussa muutetaan uuteen asuntoon ja tajuttiin että ihan turha sinne raahata kaikkea ylimääräistä. 

Tässä inventariota tehdessä olen huomannut, että suurin osa näistä turhista tavaroista on joko jotakin lahjaksi saatua tai kirpparilta ilman kunnon harkintaa ostettua ja nyt aion pysyä visusti poissa kirppiksiltä ja kaupoilta ja lopettaa ton sisääntulevan tavaran tulvan. Mies jo myös ehdotti, et mitä jos myytäis ennen muuttoa kaikki vanha pois ja aloitetaan uudessa kämpässä uusilla kalusteilla. Meillä on nyt kaikki vähän eriparista ja aikoinaan opiskelijoiden budjetilla hankittua ja aika jotenkin nuhraista.. Mut täytyy nyt eka myydä/lahjoittaa kaikki selkeästi turha pois ja sit ihan lopuksi muuton kynnyksellä miettiä et korvataanko noi jäljelle jäävät kalusteet sitten uusilla vai ei. 

Tervetuloa ja tsemppiä raivaukseen! Muutto on loistava tilaisuus käydä läpi omaisuuttaan ja olette mukavan joissa liikkeellä. Syyskuuhun mennessä ehtii tehdä tosi paljon.

Vaikuttaa hyvältä ajatukselta, että karsitte ensin ja vasta sitten mietitte uusia huonekaluja. Karsinnan myötä ajatukset omista tarpeista ja mieltymyksistä tuppaavaat muuttumaan, ja saatatte muutaman kuukauden päästä olla toista mieltä kuin nyt.

Käyttäjä38638 Hajurohmo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 18:39"]

Hanki varasto, siirrä kaikki tavara sinne, vie tyhjään kotiisi vain se mitä jaksat kantaa kerralla. Toista muutaman päivän välein, kunnes et enää jaksa / näe tarpeelliseksi. Vuoden päästä anna jollekin tehtäväksi tyhjentää/hävittää/myydä/kierrättää varasto.

Ilmeisesti kellään ei tarvitsisi olla huonekaluja? Eikä käynyt mielessä että varastoa ei ehkä saisi ihan kodin läheltä, kuka lähtee roudaamaan selässään kamaa jostain kymmenen kilometrin päästä?

Ja vielä huonoksi lopuksi dumppaisit varaston tyhjentämisen jonkun muun harteille...

Vähän voisi ajatella ennen kuin laittaa näppiksen laulamaan ;)

Jos ihminen/perhe tarvitsee "ylimääräisen" varaston, ongelma on jossakin määrin karannut käsistä. Ei terve ihminen lisävarastoa tarvitse!

Tuolla nyt ei ole mitään tekemistä ihmisen terveyden kanssa :D  Huomaat sitten kun muutamat kuolinpesät olet saanut hoidettavaksi, varaston hankkiminen voi olla erittäinkin tarpeellinen siinä vaiheessa, jos siis aiot myydä tavarat ja käydä niitä läpi ajan kanssa. Eri asia jos kaikki on kaatopaikalle menossa tutkimatta.

Joo, tavaroita kannattaa maltillisesti päivittää. Se todennäköisesti ehkäisee tulevaisuuden roinanhankintaa. Kun on esim. yhtenäiset pyyhkeet, ei tule enää ostaneeksi jotain yksittäistä kivaa riepua sinne joukkoon.

Me asutaan niin ahtaasti (paljon huoneita suhteessa neliöihin), että melkeinpä jokainen huonekalu on meillä juuri tänne sentilleen hankittu. Jos muuttaisimme, uusittaisiin melkein kaikki. Tarvetta olisi esim. isommille työpöydille, mutta meille ei nyt vaan mahdu.

Vierailija kirjoitti:

Täällä yks uus kirjoittelija, tosin oon tätä ketjua lueskellut jo pitkään ja saanut paljon inspiraatiota. 

Meillä on kotona sinänsä kohtuullinen tilanne, mutta silti jonkin verran ylimääräistä tavaraa. Nyt eilen otin itseäni niskasta kiinni ja aloitin meidän pahimmasta kohteesta eli varastokopista. Laitoin heti useamman jutun toriin myyntiin ja ekat kaupatkin tuli jo tehtyä, mistä sai kyllä innostusta jatkaa lisää. Tavoitteena on nyt kevään ja kesän aikana käydä koko huusholli ja varasto läpi luopuen pikkuhiljaa kaikesta turhasta, koska syyskuussa muutetaan uuteen asuntoon ja tajuttiin että ihan turha sinne raahata kaikkea ylimääräistä. 

Tässä inventariota tehdessä olen huomannut, että suurin osa näistä turhista tavaroista on joko jotakin lahjaksi saatua tai kirpparilta ilman kunnon harkintaa ostettua ja nyt aion pysyä visusti poissa kirppiksiltä ja kaupoilta ja lopettaa ton sisääntulevan tavaran tulvan. Mies jo myös ehdotti, et mitä jos myytäis ennen muuttoa kaikki vanha pois ja aloitetaan uudessa kämpässä uusilla kalusteilla. Meillä on nyt kaikki vähän eriparista ja aikoinaan opiskelijoiden budjetilla hankittua ja aika jotenkin nuhraista.. Mut täytyy nyt eka myydä/lahjoittaa kaikki selkeästi turha pois ja sit ihan lopuksi muuton kynnyksellä miettiä et korvataanko noi jäljelle jäävät kalusteet sitten uusilla vai ei. 

Tuollainen uusi alku minullakin on mielessä käynyt kun muutan uuteen kotiin, jossain vaiheessa. Jos myis kaikki pois ja ostais uuteen uudet/käytetyt. Muutto olis helppo ja halpa ja vois aloittaa pesän rakentamisen uudelleen. Muistelen että se oli aika kivaa silloin nuorena. Nyt vaan olis viisaampi ja ostais/hankkis harkiten sitä mitä ehkä tarvitsee ja käytettynä enimmäkseen. Isoa autoakaan ei tarvitsisi muuttoon eikä muuttomiehiä avuksi. Loppujen lopuksi kun miettii niin vähällä pärjäis ja kaikkea mitä huushollista nyt löytyy, saa myös uudelleen hankittua jos niin haluaa. Tätä harkitaan vielä, sillä ekologisuus on kuitenkin tärkeämpää.

Vierailija kirjoitti:

Tavarapaljouteen on pari tosi helppoa vinkkiä: lopeta ostaminen ja tavaran haaliminen, älä keksi itsellesi väkisin uusia tarpeita. Toinen vinkki: vie tavaraa pois, kierrätä, lahjoita myy. Olen itse noudattamut jo monta vuotta ja elämä on tosi paljon helpompaa, kun siivoaminen on nopeaa eikä tavaroita tarvitse järjestellä. Toimii myös lapsiperheessä. Edelliset ulos, kun tarvitsee hankkia uutta kasvun vuoksi.

Kun on monta kasvuikäistä lasta, täytyy jemmassa pitää polkupyöriä, suksia je semmosia. Millä rahalla ostais  lähes joka vuosi (kasvavat vauhdilla) jokaiselle neljälle esim. uudet luistimet ja muut kalliit vermeet? Olishan se tyhmää vipata vaikka myyntiin esikoisen sukset ja ostaa samalla uudet vuotta nuoremmalle. Rahat ei taatusti ainakaan meillä moiseen riitä.

Vierailija kirjoitti:

Kun on monta kasvuikäistä lasta, täytyy jemmassa pitää polkupyöriä, suksia je semmosia. Millä rahalla ostais  lähes joka vuosi (kasvavat vauhdilla) jokaiselle neljälle esim. uudet luistimet ja muut kalliit vermeet? Olishan se tyhmää vipata vaikka myyntiin esikoisen sukset ja ostaa samalla uudet vuotta nuoremmalle. Rahat ei taatusti ainakaan meillä moiseen riitä.

Saahan tässäkin käyttää sitä kuuluisaa maalaisjärkeä. Ei tavara ole turha, jos sille on käyttäjä tulossa. Järjetöntä on sitten säilöä taaperon suksia, kun nuorimmainenkin on jo lukiolainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavarapaljouteen on pari tosi helppoa vinkkiä: lopeta ostaminen ja tavaran haaliminen, älä keksi itsellesi väkisin uusia tarpeita. Toinen vinkki: vie tavaraa pois, kierrätä, lahjoita myy. Olen itse noudattamut jo monta vuotta ja elämä on tosi paljon helpompaa, kun siivoaminen on nopeaa eikä tavaroita tarvitse järjestellä. Toimii myös lapsiperheessä. Edelliset ulos, kun tarvitsee hankkia uutta kasvun vuoksi.

Kun on monta kasvuikäistä lasta, täytyy jemmassa pitää polkupyöriä, suksia je semmosia. Millä rahalla ostais  lähes joka vuosi (kasvavat vauhdilla) jokaiselle neljälle esim. uudet luistimet ja muut kalliit vermeet? Olishan se tyhmää vipata vaikka myyntiin esikoisen sukset ja ostaa samalla uudet vuotta nuoremmalle. Rahat ei taatusti ainakaan meillä moiseen riitä.

Nämä ohjeet on tarkoitettu omaan tilanteeseen sovellettavaksi, ei niitä lueta kuin lakikirjaa. Jos tavaralla on pian käyttöä seuraavan lapsen kasvaessa, ei sellaista tietenkään heitetä pois. Kannattaa harjoittaa medialukutaitoa ja asioiden soveltamista, taidosta on apua monessa muussakin asiassa kuin tavaroiden karsimisessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun on monta kasvuikäistä lasta, täytyy jemmassa pitää polkupyöriä, suksia je semmosia. Millä rahalla ostais  lähes joka vuosi (kasvavat vauhdilla) jokaiselle neljälle esim. uudet luistimet ja muut kalliit vermeet? Olishan se tyhmää vipata vaikka myyntiin esikoisen sukset ja ostaa samalla uudet vuotta nuoremmalle. Rahat ei taatusti ainakaan meillä moiseen riitä.

Saahan tässäkin käyttää sitä kuuluisaa maalaisjärkeä. Ei tavara ole turha, jos sille on käyttäjä tulossa. Järjetöntä on sitten säilöä taaperon suksia, kun nuorimmainenkin on jo lukiolainen.

En säilö kuopuksen jäljiltä yhtään vehjettä, vaatetta, pipoa. En myöskään missään tapauksessa säilö mitään mahdollisille lastenlapsille. Meillä tää perheen sisäinen kierrätys kumminkin jatkuu, kun vanhinkin on vasta 13v, nuorin 6v ja siihen väliin kaksi muuta. En oo valittanu noista "kunnon tavaroista". Valitan sitä, että nurkissa pyörii kummaa rojua alvariinsa, sitä vastaan täällä taistelen. Kuopus leikkii nykyään rikkinäisillä kelloilla!! kaverinsa kanssa, en mä niitä voi pois mukulalta viedä. Jahka leikki vaihtuu, niin lähtee kellotkin. Nyt jo kuumottaa, kun tiedän kokemuksesta, että seuraava leikki on jokin kauppaleikki, johon tarvitaan kippoa ja kappoa ja muuta "myytävää".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavarapaljouteen on pari tosi helppoa vinkkiä: lopeta ostaminen ja tavaran haaliminen, älä keksi itsellesi väkisin uusia tarpeita. Toinen vinkki: vie tavaraa pois, kierrätä, lahjoita myy. Olen itse noudattamut jo monta vuotta ja elämä on tosi paljon helpompaa, kun siivoaminen on nopeaa eikä tavaroita tarvitse järjestellä. Toimii myös lapsiperheessä. Edelliset ulos, kun tarvitsee hankkia uutta kasvun vuoksi.

Kun on monta kasvuikäistä lasta, täytyy jemmassa pitää polkupyöriä, suksia je semmosia. Millä rahalla ostais  lähes joka vuosi (kasvavat vauhdilla) jokaiselle neljälle esim. uudet luistimet ja muut kalliit vermeet? Olishan se tyhmää vipata vaikka myyntiin esikoisen sukset ja ostaa samalla uudet vuotta nuoremmalle. Rahat ei taatusti ainakaan meillä moiseen riitä.

Tästä tuli mieleen, että tavaraa ihan varmasti alkaa kertyä liiaksi asti, jos ei osaa erottaa tarpeellisia ja tarpeettomia tavaroita toisistaan ja säästää kaiken.

Mikä se on se pohjimmainen seikka, mitä tavaroissa ahdistaa? 

Vierailija kirjoitti:

Mikä se on se pohjimmainen seikka, mitä tavaroissa ahdistaa? 

siis "mikä", ei mitä...

Minusta on kyllä tylsää istua tyhjässä kopissakin.

Vierailija kirjoitti:

Mikä se on se pohjimmainen seikka, mitä tavaroissa ahdistaa? 

Mä en halua ympärilleni mitään turhaa. Tavaraa tarvitsee aina vähintäänkin säilyttää jossain eli se vie tilaa. Mieluummin säilön kaapeissa ja komeroissa vain tarpeellisia juttuja, jolloin säilytyskalusteita ei tarvitse paljoa ja etsimänsä löytää helposti.

Kodin ylläpito on helppoa, kun aikaa ei kulu ylimääräisen tavaran siirtelyyn ja puhdistamiseen.

En halua ostaa tarpeetonta, koska siihen kuluu minulla rahaa ja valmistukseen ja kuljetukseen kuluu energiaa ja luonnonvaroja.

Haluan, että ympäristöni on hallinnassani siten, että tiedän mitä missäkin on ja tavarat palvelevat elämääni ja toimintaani ja selviän mahdollisimman vähällä vaivalla niiden huoltamisesta ja säilyttämisestä.

Tässä nyt muutama ajatus jotka tulivat nopeasti mieleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavarapaljouteen on pari tosi helppoa vinkkiä: lopeta ostaminen ja tavaran haaliminen, älä keksi itsellesi väkisin uusia tarpeita. Toinen vinkki: vie tavaraa pois, kierrätä, lahjoita myy. Olen itse noudattamut jo monta vuotta ja elämä on tosi paljon helpompaa, kun siivoaminen on nopeaa eikä tavaroita tarvitse järjestellä. Toimii myös lapsiperheessä. Edelliset ulos, kun tarvitsee hankkia uutta kasvun vuoksi.

Kun on monta kasvuikäistä lasta, täytyy jemmassa pitää polkupyöriä, suksia je semmosia. Millä rahalla ostais  lähes joka vuosi (kasvavat vauhdilla) jokaiselle neljälle esim. uudet luistimet ja muut kalliit vermeet? Olishan se tyhmää vipata vaikka myyntiin esikoisen sukset ja ostaa samalla uudet vuotta nuoremmalle. Rahat ei taatusti ainakaan meillä moiseen riitä.

Nämä ohjeet on tarkoitettu omaan tilanteeseen sovellettavaksi, ei niitä lueta kuin lakikirjaa. Jos tavaralla on pian käyttöä seuraavan lapsen kasvaessa, ei sellaista tietenkään heitetä pois. Kannattaa harjoittaa medialukutaitoa ja asioiden soveltamista, taidosta on apua monessa muussakin asiassa kuin tavaroiden karsimisessa.

Kiitos neuvoistasi, joku kenties voinee hyötyä niistä.

Vierailija kirjoitti:

Mikä se on se pohjimmainen seikka, mitä tavaroissa ahdistaa? 

Itselläni ainakin se, että jokainen esine / asia elämässä vaatii minulta jonkinlaista energiaa. Ymmärrän, että tämä voi kuulostaa tyhmältä, mutta kun elämä on monilta muilta osin kuormittavaa, en kaipaa ylimääräistä kuormaa. 

Jotkin esineet / asiat vaativat "huoltoa", esim. kasveja pitää kastella / vaihtaa multaa, elektroniikkaa tarvitsee ladata ja päivittää ja koristetyynyjen päällisiä pestä ainakin silloin tällöin. Toiset esineet vaativat energiaa ihan vaan sellaisinaan olemalla esim. siivotessa, kun pitää siirrellä / nostella esineitä vaikkapa pölyjä pyyhkiessä. 

Tietysti jotkin esineet antavat minulle käyttöarvonsa tai tunnearvonsa myötä niin paljon, että "annan anteeksi" tämän energian/vaivannäön, jota ne minulta vaativat (esim. puhelinta tarvitsee ladata, mutta teen sen, koska puhelin antaa minulle käyttöarvoa).

Jotkin esineet kuluttavat myös henkisesti, esim. lahjaksi saadut tavarat, joista et pidä, mutta joita koet velvollisuudeksesi pitää esillä.

Kun on valmis luopumaan itselleen energiasyöpöiksi ymmärtämistään esineistä / asioista / yhteiskunnan vaatimuksista / ajankäyttötavoista (jopa ihmisistä), vapauttaa elämäänsä tilaa asioille, joista oikeasti nauttii. Esimerkiksi meidän perheemme muutti asutusalueelta 0,1 hehtaarin tontilta 160 neliön talosta peltojen keskelle 4 hehtaarin tontille 120 neliön taloon. Sisällä turhien neliöiden siivoamisen sijaan vietämme nyt kaikki aikaa pihalla :)