tavarapaljous :(
ahdistaa tämä tavaramäärä täällä asunnossa. 50neliöinen kaksio, 3 henkilöä, joista yksi alle 1v. yööööhhhh. miten tavaraa vois vähentää. olen vielä niin hamsteriluonne :/
Kommentit (21843)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen vanhemmat on kunnon hamstraajia, maatila jossa enää ei toimintaa niin aivan täyteen kerätty kaikkea rojua ja tavaraa. 80 vuotiaita monisairaita. Kauhulla odottelen millainen siivoussavotta miehelle jää. Talokin niin täynnä rojua ettei meinaa sekaan mahtua.
Tuo ikäluokka on pula-ajan lapsia. Heille kaikki kokoon haalittu tavara on tärkeätä. Konmarista tuskin ovat kuulleetkaan. Muistetaan, että vanhempiemme koti on heidän näköisensä, eikä meillä ole siihen nokankoputtamista. Järkyttävää, miten rumasti nuoret saattavat arvostella iäkkäiden vanhempien "turhia törkyjä". Ei käydä aikanaan katsomassa saati auttamassa. Perinnönjakoon ehditään viivana.
Onneksi kaikkien jälkeläiset eivät ole sellaisia.
Halataan äitiä ja isää kun vielä voidaan.
Kun aika koittaa, pyydetään ammattijärjestelijä paikalle.Jahas, alapeukuttaja tahtoo senkin rahan itselleen. 🤑
Alapeukutin, koska on aika ylimielistä olettaa, jos kaverille tai netin palstalla päivittelee vanhemman ihmisen tavaramäärä, niin ei välittäisi, tapaisi tai halaisi. Kommentti oli ikävä, varsinkin kun se oli kohdistettu toisen ihan normaaliin kommenttiin sukulaistensa tavaramäärä stä. Minulle oli mummo todella rakas, mutta kyllä aina hänen luonaan käytyään kerroin tarinoita tursuavista kaapeista tai siitä, että hänellä oli varmaan 10 uutta paistolastaa, mutta aina käytti ja valitti huonoksi sitä mistä puuttui piikkejä ja tuli tikkuja ruokaan. Ei se vähentänyt lainkaan minun rakkautta häntä kohtaan, että olin ja aivan aiheesta, kauhuissani tavaravuoresta jonka hän jättää jälkeensä. Onneksi poismeno tapahtui, juuri kun pari serkkua oli muuttamassa omilleen, niin roskalavalle en joutunut kärrämään kuin 8 niitä paistolastoja ja kaikkea muuta mitä oli hamstrattu, mutta ei käytetty, osan sentään sai jonnekin. Niiden lopussa olevien käyttötavaroiden lisäksi siis. Vieläkin on vähän ikävä jauhelihakastiketta, josta satunnaisesti sai tikun kieleen :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen vanhemmat on kunnon hamstraajia, maatila jossa enää ei toimintaa niin aivan täyteen kerätty kaikkea rojua ja tavaraa. 80 vuotiaita monisairaita. Kauhulla odottelen millainen siivoussavotta miehelle jää. Talokin niin täynnä rojua ettei meinaa sekaan mahtua.
Tuo ikäluokka on pula-ajan lapsia. Heille kaikki kokoon haalittu tavara on tärkeätä. Konmarista tuskin ovat kuulleetkaan. Muistetaan, että vanhempiemme koti on heidän näköisensä, eikä meillä ole siihen nokankoputtamista. Järkyttävää, miten rumasti nuoret saattavat arvostella iäkkäiden vanhempien "turhia törkyjä". Ei käydä aikanaan katsomassa saati auttamassa. Perinnönjakoon ehditään viivana.
Onneksi kaikkien jälkeläiset eivät ole sellaisia.
Halataan äitiä ja isää kun vielä voidaan.
Kun aika koittaa, pyydetään ammattijärjestelijä paikalle.Jahas, alapeukuttaja tahtoo senkin rahan itselleen. 🤑
Ahneutta näkyy olevan. Onkohan ne vanhempiensa katkerat kadehtijat tässäkin ketjussa? Muistakaa tehdä KUOLINsiivous ennen kuin täytätte 50v.!
Ei kai maatilaan, taloon, osakehuoneistoon päin edes tarvitse katsoa, ellei raaski maksaa ammattiavulle työstä. Antaa jäädä tavaroineen kaikkineen muiden haltuun jos kerran on niin itara. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyn kodin kaapit ja vintin läpi kerran vuodessa ja vien turhat tavarat ja vaatteet myyntiin kirpparille, otan pöydän viikoksi. Mitkä ei mene siellä kaupaksi vien SPR:n Kontin laatikkoon. Myös Torissa myyn osan. Helppoa ja saa rahaakin.
Hyvä hyvä, olet reipas ja ahkera! Otetaan mallia!
Näin se menee.
Irtotavaraa tuntuu tulevan puolivarkain.
Voin aatella tämä on kiva, mutta vuoden päästä tajuan en ole käyttänyt kertaakaan. Ja unohtaa, mitä omistaa.
Itse vien kirppistavarat kirppikselle, täyspalveluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen vanhemmat on kunnon hamstraajia, maatila jossa enää ei toimintaa niin aivan täyteen kerätty kaikkea rojua ja tavaraa. 80 vuotiaita monisairaita. Kauhulla odottelen millainen siivoussavotta miehelle jää. Talokin niin täynnä rojua ettei meinaa sekaan mahtua.
Tuo ikäluokka on pula-ajan lapsia. Heille kaikki kokoon haalittu tavara on tärkeätä. Konmarista tuskin ovat kuulleetkaan. Muistetaan, että vanhempiemme koti on heidän näköisensä, eikä meillä ole siihen nokankoputtamista. Järkyttävää, miten rumasti nuoret saattavat arvostella iäkkäiden vanhempien "turhia törkyjä". Ei käydä aikanaan katsomassa saati auttamassa. Perinnönjakoon ehditään viivana.
Onneksi kaikkien jälkeläiset eivät ole sellaisia.
Halataan äitiä ja isää kun vielä voidaan.
Kun aika koittaa, pyydetään ammattijärjestelijä paikalle.Jahas, alapeukuttaja tahtoo senkin rahan itselleen. 🤑
Ahneutta näkyy olevan. Onkohan ne vanhempiensa katkerat kadehtijat tässäkin ketjussa? Muistakaa tehdä KUOLINsiivous ennen kuin täytätte 50v.!
Minä en tee vaikka olen kohta 60. Jätän rahaa sen verran että pitäisi riittää perkaamiseen ja jää vähän ylikin.
Kun en tilaa törkyä hevoskuormittain, pääsee tekijä vähemmällä.
Toivon, että itsekin ehdin vielä vähentää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyn kodin kaapit ja vintin läpi kerran vuodessa ja vien turhat tavarat ja vaatteet myyntiin kirpparille, otan pöydän viikoksi. Mitkä ei mene siellä kaupaksi vien SPR:n Kontin laatikkoon. Myös Torissa myyn osan. Helppoa ja saa rahaakin.
Hyvä hyvä, olet reipas ja ahkera! Otetaan mallia!
Näin se menee.
Irtotavaraa tuntuu tulevan puolivarkain.
Voin aatella tämä on kiva, mutta vuoden päästä tajuan en ole käyttänyt kertaakaan. Ja unohtaa, mitä omistaa.Itse vien kirppistavarat kirppikselle, täyspalveluun.
Sama täällä, kaikkea kertyy ja "unohtaa mitä omistaa". En ole ollut noin viisas, että olisin vähentänyt vuosittain. Täytyy reipastua jo nyt vihdoin ja seurata esimerkkiäsi.👍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen vanhemmat on kunnon hamstraajia, maatila jossa enää ei toimintaa niin aivan täyteen kerätty kaikkea rojua ja tavaraa. 80 vuotiaita monisairaita. Kauhulla odottelen millainen siivoussavotta miehelle jää. Talokin niin täynnä rojua ettei meinaa sekaan mahtua.
Tuo ikäluokka on pula-ajan lapsia. Heille kaikki kokoon haalittu tavara on tärkeätä. Konmarista tuskin ovat kuulleetkaan. Muistetaan, että vanhempiemme koti on heidän näköisensä, eikä meillä ole siihen nokankoputtamista. Järkyttävää, miten rumasti nuoret saattavat arvostella iäkkäiden vanhempien "turhia törkyjä". Ei käydä aikanaan katsomassa saati auttamassa. Perinnönjakoon ehditään viivana.
Onneksi kaikkien jälkeläiset eivät ole sellaisia.
Halataan äitiä ja isää kun vielä voidaan.
Kun aika koittaa, pyydetään ammattijärjestelijä paikalle.Jahas, alapeukuttaja tahtoo senkin rahan itselleen. 🤑
Ahneutta näkyy olevan. Onkohan ne vanhempiensa katkerat kadehtijat tässäkin ketjussa? Muistakaa tehdä KUOLINsiivous ennen kuin täytätte 50v.!
Minä en tee vaikka olen kohta 60. Jätän rahaa sen verran että pitäisi riittää perkaamiseen ja jää vähän ylikin.
Kun en tilaa törkyä hevoskuormittain, pääsee tekijä vähemmällä.
Toivon, että itsekin ehdin vielä vähentää.
Kyl nyt on tyhmää tekstiä.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai maatilaan, taloon, osakehuoneistoon päin edes tarvitse katsoa, ellei raaski maksaa ammattiavulle työstä. Antaa jäädä tavaroineen kaikkineen muiden haltuun jos kerran on niin itara. :D
Juuri noin! Perintöä ei ole pakko ottaa vastaan. Sen voi ohjata vaikka hyväntekeväisyyteen. Usein asunnon arvo on sen verran, että siitä jää rahaa vielä siivoojan palkan jälkeenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen vanhemmat on kunnon hamstraajia, maatila jossa enää ei toimintaa niin aivan täyteen kerätty kaikkea rojua ja tavaraa. 80 vuotiaita monisairaita. Kauhulla odottelen millainen siivoussavotta miehelle jää. Talokin niin täynnä rojua ettei meinaa sekaan mahtua.
Tuo ikäluokka on pula-ajan lapsia. Heille kaikki kokoon haalittu tavara on tärkeätä. Konmarista tuskin ovat kuulleetkaan. Muistetaan, että vanhempiemme koti on heidän näköisensä, eikä meillä ole siihen nokankoputtamista. Järkyttävää, miten rumasti nuoret saattavat arvostella iäkkäiden vanhempien "turhia törkyjä". Ei käydä aikanaan katsomassa saati auttamassa. Perinnönjakoon ehditään viivana.
Onneksi kaikkien jälkeläiset eivät ole sellaisia.
Halataan äitiä ja isää kun vielä voidaan.
Kun aika koittaa, pyydetään ammattijärjestelijä paikalle.Jahas, alapeukuttaja tahtoo senkin rahan itselleen. 🤑
Alapeukutin, koska on aika ylimielistä olettaa, jos kaverille tai netin palstalla päivittelee vanhemman ihmisen tavaramäärä, niin ei välittäisi, tapaisi tai halaisi. Kommentti oli ikävä, varsinkin kun se oli kohdistettu toisen ihan normaaliin kommenttiin sukulaistensa tavaramäärä stä. Minulle oli mummo todella rakas, mutta kyllä aina hänen luonaan käytyään kerroin tarinoita tursuavista kaapeista tai siitä, että hänellä oli varmaan 10 uutta paistolastaa, mutta aina käytti ja valitti huonoksi sitä mistä puuttui piikkejä ja tuli tikkuja ruokaan. Ei se vähentänyt lainkaan minun rakkautta häntä kohtaan, että olin ja aivan aiheesta, kauhuissani tavaravuoresta jonka hän jättää jälkeensä. Onneksi poismeno tapahtui, juuri kun pari serkkua oli muuttamassa omilleen, niin roskalavalle en joutunut kärrämään kuin 8 niitä paistolastoja ja kaikkea muuta mitä oli hamstrattu, mutta ei käytetty, osan sentään sai jonnekin. Niiden lopussa olevien käyttötavaroiden lisäksi siis. Vieläkin on vähän ikävä jauhelihakastiketta, josta satunnaisesti sai tikun kieleen :D
Ei mielestäni ollut kohdistettu kommentoijaan, vaan yleisenä muistutuksena kaikille, että ammattiapua on saatavilla. Ja että annetaan vanhojen ja sairaiden olla ja elää omassa kodissaan niinkuin parhaaksi näkevät. Huolehditaan omista kodeistamme eikä hamstrailla tavaraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai maatilaan, taloon, osakehuoneistoon päin edes tarvitse katsoa, ellei raaski maksaa ammattiavulle työstä. Antaa jäädä tavaroineen kaikkineen muiden haltuun jos kerran on niin itara. :D
Juuri noin! Perintöä ei ole pakko ottaa vastaan. Sen voi ohjata vaikka hyväntekeväisyyteen. Usein asunnon arvo on sen verran, että siitä jää rahaa vielä siivoojan palkan jälkeenkin.
Jos on vanhempia ihmisiä paikalla, ottakaa asia huomioon ja tehkää ajoissa lahjoitustestamentti siihen kohteeseen jota on lähellä sydäntänne. Hoituu samalla turhat törkynne pois tunnelmaa pilaamasta ja kitinää aiheuttamasta.
Vierailija kirjoitti:
Miehen vanhemmat on kunnon hamstraajia, maatila jossa enää ei toimintaa niin aivan täyteen kerätty kaikkea rojua ja tavaraa. 80 vuotiaita monisairaita. Kauhulla odottelen millainen siivoussavotta miehelle jää. Talokin niin täynnä rojua ettei meinaa sekaan mahtua.
Kyseessä ovat siis miehesi vanhemmat ja miehesi vanhempien tavarat. Jos puolisot lakkaisivat sotkeutumasta perintöasioihin yleensä, maailma olisi paljon parempi paikka. Siinä missä sisarukset vielä jakaisivat perinnön sopuisasti, löytyy vähintään se veljenvaimo, joka nostaa kunnon riidan jostain rikkinäisestä arabian kupista tai ryijystä, joka ei ole päätymässä omaan kotiin, vaan miehen sisaren kotiin. Siis asioista, joiden ei pitäisi kuulua puolisoille mitenkään.
Tätä on jo nähty niin tarpeeksi, että olemme mieheni kanssa tehneet testamentin, jossa puolisot suljetaan kokonaan pois avio-oikeudesta perinnön suhteen. Tämä päätettiin aikoinaan, kun miniä ryhtyi jakamaan omistuksessamme olevaa kesämökkiä alueisiin, jotka kuuluvat meille ja alueisiin, jotka kuuluvat hänen hallintaansa. Turha kai mainita, ettei muille lapsillemme jäänyt alueita hallittaviksi noissa suunnitelmissa. Kun hänelle kerrottiin, että mökki on meidän ja päätämme sen käytöstä, rouva suuttui ja lupasi olla koskaan enää tulematta. Se lupaus tavallaan piti, koska hänestä tuli ex ennen seuraavaa kesää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai maatilaan, taloon, osakehuoneistoon päin edes tarvitse katsoa, ellei raaski maksaa ammattiavulle työstä. Antaa jäädä tavaroineen kaikkineen muiden haltuun jos kerran on niin itara. :D
Juuri noin! Perintöä ei ole pakko ottaa vastaan. Sen voi ohjata vaikka hyväntekeväisyyteen. Usein asunnon arvo on sen verran, että siitä jää rahaa vielä siivoojan palkan jälkeenkin.
Jos on vanhempia ihmisiä paikalla, ottakaa asia huomioon ja tehkää ajoissa lahjoitustestamentti siihen kohteeseen jota on lähellä sydäntänne. Hoituu samalla turhat törkynne pois tunnelmaa pilaamasta ja kitinää aiheuttamasta.
Vaikka tuonne.
UNICEF vie apusi luotettavasti ja nopeasti perille.
Kun sota on ohi, pitkäjänteinen työmme Ukrainan lasten tulevaisuuden eteen jatkuu.
Olemme lasten puolella, aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen vanhemmat on kunnon hamstraajia, maatila jossa enää ei toimintaa niin aivan täyteen kerätty kaikkea rojua ja tavaraa. 80 vuotiaita monisairaita. Kauhulla odottelen millainen siivoussavotta miehelle jää. Talokin niin täynnä rojua ettei meinaa sekaan mahtua.
Kyseessä ovat siis miehesi vanhemmat ja miehesi vanhempien tavarat. Jos puolisot lakkaisivat sotkeutumasta perintöasioihin yleensä, maailma olisi paljon parempi paikka. Siinä missä sisarukset vielä jakaisivat perinnön sopuisasti, löytyy vähintään se veljenvaimo, joka nostaa kunnon riidan jostain rikkinäisestä arabian kupista tai ryijystä, joka ei ole päätymässä omaan kotiin, vaan miehen sisaren kotiin. Siis asioista, joiden ei pitäisi kuulua puolisoille mitenkään.
Tätä on jo nähty niin tarpeeksi, että olemme mieheni kanssa tehneet testamentin, jossa puolisot suljetaan kokonaan pois avio-oikeudesta perinnön suhteen. Tämä päätettiin aikoinaan, kun miniä ryhtyi jakamaan omistuksessamme olevaa kesämökkiä alueisiin, jotka kuuluvat meille ja alueisiin, jotka kuuluvat hänen hallintaansa. Turha kai mainita, ettei muille lapsillemme jäänyt alueita hallittaviksi noissa suunnitelmissa. Kun hänelle kerrottiin, että mökki on meidän ja päätämme sen käytöstä, rouva suuttui ja lupasi olla koskaan enää tulematta. Se lupaus tavallaan piti, koska hänestä tuli ex ennen seuraavaa kesää.
Kiitos hyvästä kommentista!
Terveisin yksi anoppi ja appiukko monien joukosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai maatilaan, taloon, osakehuoneistoon päin edes tarvitse katsoa, ellei raaski maksaa ammattiavulle työstä. Antaa jäädä tavaroineen kaikkineen muiden haltuun jos kerran on niin itara. :D
Juuri noin! Perintöä ei ole pakko ottaa vastaan. Sen voi ohjata vaikka hyväntekeväisyyteen. Usein asunnon arvo on sen verran, että siitä jää rahaa vielä siivoojan palkan jälkeenkin.
Jos on vanhempia ihmisiä paikalla, ottakaa asia huomioon ja tehkää ajoissa lahjoitustestamentti siihen kohteeseen jota on lähellä sydäntänne. Hoituu samalla turhat törkynne pois tunnelmaa pilaamasta ja kitinää aiheuttamasta.
Minä olen vanhempi ihminen ja elän mieheni kanssa tavaroinemme juuri sellaisessa kodissa, jossa haluamme. Meidän tavaroitamme ei tarvitse muiden arvostaa, muttei heidän tule myöskään vaatia, että luopuisimme niistä siksi, että muilla olisi siten mukavampaa. Me elämme täyttä elämää omilla ehdoillamme niin pitkään kuin se elämä loppuu. Meillä on hyvät suhteet lapsiimme, jotka tuskin odottavat, että perintö on siivottu ja luokiteltu niin, ettei heidän tarvitse kuin pankkiin kävellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen vanhemmat on kunnon hamstraajia, maatila jossa enää ei toimintaa niin aivan täyteen kerätty kaikkea rojua ja tavaraa. 80 vuotiaita monisairaita. Kauhulla odottelen millainen siivoussavotta miehelle jää. Talokin niin täynnä rojua ettei meinaa sekaan mahtua.
Tuo ikäluokka on pula-ajan lapsia. Heille kaikki kokoon haalittu tavara on tärkeätä. Konmarista tuskin ovat kuulleetkaan. Muistetaan, että vanhempiemme koti on heidän näköisensä, eikä meillä ole siihen nokankoputtamista. Järkyttävää, miten rumasti nuoret saattavat arvostella iäkkäiden vanhempien "turhia törkyjä". Ei käydä aikanaan katsomassa saati auttamassa. Perinnönjakoon ehditään viivana.
Onneksi kaikkien jälkeläiset eivät ole sellaisia.
Halataan äitiä ja isää kun vielä voidaan.
Kun aika koittaa, pyydetään ammattijärjestelijä paikalle.Jahas, alapeukuttaja tahtoo senkin rahan itselleen. 🤑
Alapeukutin, koska on aika ylimielistä olettaa, jos kaverille tai netin palstalla päivittelee vanhemman ihmisen tavaramäärä, niin ei välittäisi, tapaisi tai halaisi. Kommentti oli ikävä, varsinkin kun se oli kohdistettu toisen ihan normaaliin kommenttiin sukulaistensa tavaramäärä stä. Minulle oli mummo todella rakas, mutta kyllä aina hänen luonaan käytyään kerroin tarinoita tursuavista kaapeista tai siitä, että hänellä oli varmaan 10 uutta paistolastaa, mutta aina käytti ja valitti huonoksi sitä mistä puuttui piikkejä ja tuli tikkuja ruokaan. Ei se vähentänyt lainkaan minun rakkautta häntä kohtaan, että olin ja aivan aiheesta, kauhuissani tavaravuoresta jonka hän jättää jälkeensä. Onneksi poismeno tapahtui, juuri kun pari serkkua oli muuttamassa omilleen, niin roskalavalle en joutunut kärrämään kuin 8 niitä paistolastoja ja kaikkea muuta mitä oli hamstrattu, mutta ei käytetty, osan sentään sai jonnekin. Niiden lopussa olevien käyttötavaroiden lisäksi siis. Vieläkin on vähän ikävä jauhelihakastiketta, josta satunnaisesti sai tikun kieleen :D
Hän huomautteli mummolleen syömässä käydessään, mutta ei auttanut vanhaa ihmistä?
Jos omat lapseni ikinä tulisivat elinaikanani vaatimaan, että siivoa tuo ja vie tuo pois ennen kuin kuolet, niin vannon, että osakkeen hinnan verran omaisuutta siirtyisi ihan muualle ennen kuolemaani. Jättäisin paikalle vain sen irtaimiston. Näin on helppo sanoa, koska tiedät, etteivät lapset ikinä ole noin huonokäytöksisiä ja minua kunnioittamattomia. Mutta tuo puheena ollut testamentti, joka sulkee avio-oikeuden perinnön osalta pois lasten puolisoilta, täytyykin toteuttaa. Varmuuden vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai maatilaan, taloon, osakehuoneistoon päin edes tarvitse katsoa, ellei raaski maksaa ammattiavulle työstä. Antaa jäädä tavaroineen kaikkineen muiden haltuun jos kerran on niin itara. :D
Juuri noin! Perintöä ei ole pakko ottaa vastaan. Sen voi ohjata vaikka hyväntekeväisyyteen. Usein asunnon arvo on sen verran, että siitä jää rahaa vielä siivoojan palkan jälkeenkin.
Jos on vanhempia ihmisiä paikalla, ottakaa asia huomioon ja tehkää ajoissa lahjoitustestamentti siihen kohteeseen jota on lähellä sydäntänne. Hoituu samalla turhat törkynne pois tunnelmaa pilaamasta ja kitinää aiheuttamasta.
Minä olen vanhempi ihminen ja elän mieheni kanssa tavaroinemme juuri sellaisessa kodissa, jossa haluamme. Meidän tavaroitamme ei tarvitse muiden arvostaa, muttei heidän tule myöskään vaatia, että luopuisimme niistä siksi, että muilla olisi siten mukavampaa. Me elämme täyttä elämää omilla ehdoillamme niin pitkään kuin se elämä loppuu. Meillä on hyvät suhteet lapsiimme, jotka tuskin odottavat, että perintö on siivottu ja luokiteltu niin, ettei heidän tarvitse kuin pankkiin kävellä.
Noin se menee oikein kuten tuossa kerroit. Meillä samoin, asutaan ja eletään omaa elämää ja lapset omaansa. Eivät he ainakaan tähän mennessä ole arvostelleet millään tavoin. Emmekä me lastemme tyyliä. On kunnioitusta puolin ja toisin.
Kaikkea on ja eläkkeet riittää!
Vierailija kirjoitti:
Jos omat lapseni ikinä tulisivat elinaikanani vaatimaan, että siivoa tuo ja vie tuo pois ennen kuin kuolet, niin vannon, että osakkeen hinnan verran omaisuutta siirtyisi ihan muualle ennen kuolemaani. Jättäisin paikalle vain sen irtaimiston. Näin on helppo sanoa, koska tiedät, etteivät lapset ikinä ole noin huonokäytöksisiä ja minua kunnioittamattomia. Mutta tuo puheena ollut testamentti, joka sulkee avio-oikeuden perinnön osalta pois lasten puolisoilta, täytyykin toteuttaa. Varmuuden vuoksi.
Nimenomaan! Nythän täällä tulee asiapuhetta miten elää ja antaa toistenkin elää. Omiamme ovat tavarat, miniät tutkikoot omia kaappejaan.
Vierailija kirjoitti:
Miehen vanhemmat on kunnon hamstraajia, maatila jossa enää ei toimintaa niin aivan täyteen kerätty kaikkea rojua ja tavaraa. 80 vuotiaita monisairaita. Kauhulla odottelen millainen siivoussavotta miehelle jää. Talokin niin täynnä rojua ettei meinaa sekaan mahtua.
Me tyhjennettiin mun appivanhempieni megaisoa omakotitaloa n 10 v.
Alkoi tosi vaatimattomasta. Kerran kk tuli meille syömään. Heillä on farkku ja auton takaosa oli täynnä. Siellä oli usein mm käytöstä poistunut jääkaappi. Nämä toivat meille, luvan kanssa. Jemmattiin ne kotiimme, esim johonkin kulmaan, nurkkaan, pöytäliina päälle.
Meidän kodin välittömään läheisyyteen tulee kerran vuodessa kierrötysauto ja kärrättiin nämä nokkakärryillä sinne.
Usein kävi koko satsista tuli myytävää muovipussillinen.
Appivanhemmat aina, kun kävivät ruokakaupasss, toivat banaanilaatikoita. Niitä oli heillä satoja.
Pakkasivat tarpeetonta niihin.
Mieheni sai 1/2 v työpaikan ja ajoi pakettiautolla. Sai luvan kanssa kerran viikossa käydä vanhempien luona, kun oli lähettyvillä.
En edes muista kauanko tätä kesti, montako kuormaa meille tuotiin.
Sen muistan mies jossain vaiheessa sanoi ei huomaa mitään eroa.
Tavarat tuli meille. Minä niitä kävin läpi, valtaosa roskiin, ehkä 1/3 kirppikselle. Sain hiljaiselta kirppikseltä yhden välin. Täytin sitä, tiputin hintoja jne.
Myyntiaika oli alle 1/2 v ja kirppiksen provikka oli 50%. Saatiin isosta urakasta käteen 15 000 e.
Joka viikko tuli joku iso huonekalu. Kaikki laitettiin heti myyntiin, välillä koti tuntui isolta huonekalukaupalta.
Nyt he ovat myyneet talon. Vieressä oli paljon metsää. Myyty on myös kesämökki ja auto. Rahaa heillä oli säästössä. Kaikki rahat meni, kun muuttivat maalta kaupunkiin asumaan. Asuntojen hinnoissa eroa.
Arki on halvempaa. Kotivakuutus kerrostalossa on halpa, kun jäi pois auto-, mökki-, matka- ja ison talon vakuutukset
Me jaksettiin savottaa sillä, kun tajuttiin jokainen muovipussi on vähemmän, kun joudutaan hommiin.
On heillä enemmän irtaimistoa, kun meillä ja mun vanhemmilla yhteensä. Kaukana ollaan hulluista vuosista
Jahas, alapeukuttaja tahtoo senkin rahan itselleen. 🤑