tavarapaljous :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin jokin aika sitten juhlissa, joita varten minun piti ostaa uusi mekko. Löysin kivan, sopivan hintaisen mekon, joka tuntui hyvältä päällä ja jolle tiedän olevan paljon käyttöä. Siltikin harmitti ostaa uusi vaate eli käyttää rahaa ja kuluttaa luonnonvaroja. Jokin tasapaino olisi hyvä löytää, koska ei tämä syyllisyyden tunnekaan mukava ole. 

Miettisin, että miksi pitää ostaa UUSI mekko. Tarkoitan tällä sitä, että jos vaatekaapissa on 1-3 monikäyttöistä, hieman erilaista mekkoa, niin eikö niitä voi käyttää juhlista toiseen? Monissa juhlissa voi käydä pukemalla vaikka hienomman puseron ja laittamalla tavallisemman alaosan. Toisinaan voi riittää näyttävät korut, kauniit kengät ja pikkulaukku.

jep, hyvän "pikkumustan"( voi olla myös tummansininen) saa kun ostaa vaikka vähän paksumpaa trikoota olevan vaikka 3/4 hihaisen yksivärisen "kotelomekon", taipuu arkeen edustavampiin tilaisuuksiin ilman koruja ja perusasusteilla. Juhliin voi lisätä koruja, korkkarit ja pienen laukun, kylmempänä vuodenaikana jakun tms. Harvempi juhlissa kauheasti muiden asuja tuijottelee ellei ole sit verkkareissa :D Instassa löytyy kivasti eri tyyleja asustaa sama mekko samoin pinterestistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin jokin aika sitten juhlissa, joita varten minun piti ostaa uusi mekko. Löysin kivan, sopivan hintaisen mekon, joka tuntui hyvältä päällä ja jolle tiedän olevan paljon käyttöä. Siltikin harmitti ostaa uusi vaate eli käyttää rahaa ja kuluttaa luonnonvaroja. Jokin tasapaino olisi hyvä löytää, koska ei tämä syyllisyyden tunnekaan mukava ole. 

Miettisin, että miksi pitää ostaa UUSI mekko. Tarkoitan tällä sitä, että jos vaatekaapissa on 1-3 monikäyttöistä, hieman erilaista mekkoa, niin eikö niitä voi käyttää juhlista toiseen? Monissa juhlissa voi käydä pukemalla vaikka hienomman puseron ja laittamalla tavallisemman alaosan. Toisinaan voi riittää näyttävät korut, kauniit kengät ja pikkulaukku.

Sepä se, vaatekaapissa ei ollut yhtäkään mekkoa, jolla olisi voinut mennä juhliin. Muut omistamani mekot ovat kaikki liian arkisia (pellavainen kesämekko, trikoinen mekko, reikäkuvioitu mekko ja paitamekko) juhlissa käytettäväksi eikä myöskään ollut vaatteita, joita yhdistelemällä olisi saanut tilaisuuteen sopivan asun yhdisteltyä. Olisin paljon mieluummin käyttänyt jotain omistamaani kuin lähtenyt kiertelemään vaatekauppoja, mitä inhoan ja käyttänyt rahaa, mitä sitäkin inhoan. Tilaisuus oli työtilaisuus, joten en voinut jäädä poiskaan.

Jäinkin pohtimaan, miksi sinänsä tarpeellisen hankinnan tekeminen harmitti niin kovasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan miettinyt, että tämä minimalismitrendi ja tavaran pois heittomuoti olisi osa tätä nykymaailman agendaa. "et omista mitään, mutta olet onnellinen" ja yleensä se, että ihmiset heittää pois käyttökelpoista tavaraa ja sitten tulee "yllättäin" saatavuusongelmia, komponenttipulaa, sähkökatkosta, vesikatkosta ja laivat jumittuu kanaaliin jne ja sitten ollaan pulassa. Ei ole mitään ylimääräistä kaapeissa tai korvaavaa tuotetta varastossa kun se on heitetty pois.

Ei silloinkaan tarvita rumia koriste-esineitä tai hiertäviä kenkiä.

Mä tarkoitin sitä, että kaapissa on vain yksi pyyhe ja yhdet lakanat joka perheenjäsenelle. Vaatteita vain ne jotka on päällä ja muutama hassu rytky kaapissa, astioita niin, ettei yhtääkään juomalasia ole liikaa. Ei ole verhoja, ei ylimääräisiä peittoja, tyynyjä, makuupussia, työkaluja, narua, sankoja.

Sitten kun tulee sähkökatko, ja alkaa kämppä jäähtyä ja tarttis lämmintä päälle, tai veden katkeamisen vuoksi ei pystykään tiskaamaan hetkeen jne, niin sitten ollaan pulassa.

Oikeasti ton mun kysymyksen pointti ei ollut se, että mitä kukakin yksilö heittää pois, vaan se, että onko tässä takana jotain suurempaa ja tavoitteellista agendaa.

Painu kuuseen noiden salaliittoteorioidesi kanssa, tähän kivaan keskusteluun ei kaivata sekopäiden juttuja.

En minä huomannut tuossa mitään salaliittoa. Tavallista pohdintaa, jota monikin miettii näinä epävarmoina aikoina. Mitä kannattaa säästää mahdollisen sodan/pula-ajan varalta.

Turhan roinan karsiminen on aina hyvä homma!

PS. Vain ilkeä ihminen sanoo toista sekopääksi.

Vierailija kirjoitti:

Te lapsiperheissä tavaravirtojen hallinnoinnin kanssa kamppailevat: tsemppiä ponnistuksiin. Saattaa se vielä kantaa hedelmää. Oma aikuiseksi kasvanut lapseni kysyi vähän aikaa sitten, voisinko tulla auttamaan häntä vaatekaapin karsimisessa :) Oli kivaa tehdä sitä yhdessä.

Kiitos tästä viestistä! 

Ehkä myös minä joku päivä olen sinun asemassasi. Ainakin toivon niin! :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin jokin aika sitten juhlissa, joita varten minun piti ostaa uusi mekko. Löysin kivan, sopivan hintaisen mekon, joka tuntui hyvältä päällä ja jolle tiedän olevan paljon käyttöä. Siltikin harmitti ostaa uusi vaate eli käyttää rahaa ja kuluttaa luonnonvaroja. Jokin tasapaino olisi hyvä löytää, koska ei tämä syyllisyyden tunnekaan mukava ole. 

Miettisin, että miksi pitää ostaa UUSI mekko. Tarkoitan tällä sitä, että jos vaatekaapissa on 1-3 monikäyttöistä, hieman erilaista mekkoa, niin eikö niitä voi käyttää juhlista toiseen? Monissa juhlissa voi käydä pukemalla vaikka hienomman puseron ja laittamalla tavallisemman alaosan. Toisinaan voi riittää näyttävät korut, kauniit kengät ja pikkulaukku.

jep, hyvän "pikkumustan"( voi olla myös tummansininen) saa kun ostaa vaikka vähän paksumpaa trikoota olevan vaikka 3/4 hihaisen yksivärisen "kotelomekon", taipuu arkeen edustavampiin tilaisuuksiin ilman koruja ja perusasusteilla. Juhliin voi lisätä koruja, korkkarit ja pienen laukun, kylmempänä vuodenaikana jakun tms. Harvempi juhlissa kauheasti muiden asuja tuijottelee ellei ole sit verkkareissa :D Instassa löytyy kivasti eri tyyleja asustaa sama mekko samoin pinterestistä.

Muuten hyvä, mutta trikoo ei ole millään tavalla juhlava materiaali.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin jokin aika sitten juhlissa, joita varten minun piti ostaa uusi mekko. Löysin kivan, sopivan hintaisen mekon, joka tuntui hyvältä päällä ja jolle tiedän olevan paljon käyttöä. Siltikin harmitti ostaa uusi vaate eli käyttää rahaa ja kuluttaa luonnonvaroja. Jokin tasapaino olisi hyvä löytää, koska ei tämä syyllisyyden tunnekaan mukava ole. 

Miettisin, että miksi pitää ostaa UUSI mekko. Tarkoitan tällä sitä, että jos vaatekaapissa on 1-3 monikäyttöistä, hieman erilaista mekkoa, niin eikö niitä voi käyttää juhlista toiseen? Monissa juhlissa voi käydä pukemalla vaikka hienomman puseron ja laittamalla tavallisemman alaosan. Toisinaan voi riittää näyttävät korut, kauniit kengät ja pikkulaukku.

jep, hyvän "pikkumustan"( voi olla myös tummansininen) saa kun ostaa vaikka vähän paksumpaa trikoota olevan vaikka 3/4 hihaisen yksivärisen "kotelomekon", taipuu arkeen edustavampiin tilaisuuksiin ilman koruja ja perusasusteilla. Juhliin voi lisätä koruja, korkkarit ja pienen laukun, kylmempänä vuodenaikana jakun tms. Harvempi juhlissa kauheasti muiden asuja tuijottelee ellei ole sit verkkareissa :D Instassa löytyy kivasti eri tyyleja asustaa sama mekko samoin pinterestistä.

Muuten hyvä, mutta trikoo ei ole millään tavalla juhlava materiaali.

Niin minäkin luulin, kunnes sovitin (muistaakseni Tiger of Sweden -merkkistä) vahvasta, paksusta trikoosta tehtyä mustaa mekkoa. Se istui kuin hansikas, mutta ei ollut sellainen ohut ja sinkuva vaan jämäkän oloinen ja samalla mukava. Ei kannata teilata trikootakaan. Tai en ole ihan varma mitä ihmiset nyt trikoolla tarkoittavat, minä ajattelen sellaista joustavaa kangasta.

Trikoota on eri laatuja. En minä käy sen hienommissa juhlissa kuin hautajaisissa ja toimiston pikkujouluissa. Paksua trikoota oleva pikkumusta menee molemmissa. Kesälle jos sattuu joku juhla puen puuvillaisen kukkamekon. Käytän töissäkin tällaisia ja vielä astetta rennompia mekkoja.

En saa kutsuja mihinkään iltapukujuhliin. Viime kesän häissä sulhasen äidillä oli leggingsit, tunika ja avokasmalliset crocsit. Ihan joukkoon sopivasti olin sievässä tavallisessa kukkamekossa ja pidin sitä muutenkin paljon kesällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin jokin aika sitten juhlissa, joita varten minun piti ostaa uusi mekko. Löysin kivan, sopivan hintaisen mekon, joka tuntui hyvältä päällä ja jolle tiedän olevan paljon käyttöä. Siltikin harmitti ostaa uusi vaate eli käyttää rahaa ja kuluttaa luonnonvaroja. Jokin tasapaino olisi hyvä löytää, koska ei tämä syyllisyyden tunnekaan mukava ole. 

Miettisin, että miksi pitää ostaa UUSI mekko. Tarkoitan tällä sitä, että jos vaatekaapissa on 1-3 monikäyttöistä, hieman erilaista mekkoa, niin eikö niitä voi käyttää juhlista toiseen? Monissa juhlissa voi käydä pukemalla vaikka hienomman puseron ja laittamalla tavallisemman alaosan. Toisinaan voi riittää näyttävät korut, kauniit kengät ja pikkulaukku.

jep, hyvän "pikkumustan"( voi olla myös tummansininen) saa kun ostaa vaikka vähän paksumpaa trikoota olevan vaikka 3/4 hihaisen yksivärisen "kotelomekon", taipuu arkeen edustavampiin tilaisuuksiin ilman koruja ja perusasusteilla. Juhliin voi lisätä koruja, korkkarit ja pienen laukun, kylmempänä vuodenaikana jakun tms. Harvempi juhlissa kauheasti muiden asuja tuijottelee ellei ole sit verkkareissa :D Instassa löytyy kivasti eri tyyleja asustaa sama mekko samoin pinterestistä.

Muuten hyvä, mutta trikoo ei ole millään tavalla juhlava materiaali.

Niin minäkin luulin, kunnes sovitin (muistaakseni Tiger of Sweden -merkkistä) vahvasta, paksusta trikoosta tehtyä mustaa mekkoa. Se istui kuin hansikas, mutta ei ollut sellainen ohut ja sinkuva vaan jämäkän oloinen ja samalla mukava. Ei kannata teilata trikootakaan. Tai en ole ihan varma mitä ihmiset nyt trikoolla tarkoittavat, minä ajattelen sellaista joustavaa kangasta.

Tuo kangas taitaa olla interlockia, joka neulotaan eri tavalla kuin trikoo ja tuntuu siksi jämäkämmältä.

Jipii, vaatekaappia käyty taas läpi! Vihdoin mies innostui käymään oman puolensa läpi. Löytyi kestokassillinen liian pieniä tai muuten huonon mallisia, jotka meni kirppispinoon. 2 kestokassillista menee tekstiilikierrätykseen.

Omalta puoleltani kestokassillinen kierrätykseen ja toinen tekstiilikeräykseen (vihdoin raaskin laittaa ne reikäisimmät ja pinttyneimmät pois). Ainiin, ja siivousräteiksi jätettiin varmaan kymmenisen tpaitaa.

Huomattiin samalla, että ne halvimmat tpaidat joita ollaan suosittu, menettää muotonsa tosi nopeasti. Muistetaan jatkossa välttää niitä ja ostetaan jotain laadukkaampaa. Turha ostaa halpaa roskaa joka jää kaapin nurkille hautumaan kun niitä ei koskaan halua laittaa päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan miettinyt, että tämä minimalismitrendi ja tavaran pois heittomuoti olisi osa tätä nykymaailman agendaa. "et omista mitään, mutta olet onnellinen" ja yleensä se, että ihmiset heittää pois käyttökelpoista tavaraa ja sitten tulee "yllättäin" saatavuusongelmia, komponenttipulaa, sähkökatkosta, vesikatkosta ja laivat jumittuu kanaaliin jne ja sitten ollaan pulassa. Ei ole mitään ylimääräistä kaapeissa tai korvaavaa tuotetta varastossa kun se on heitetty pois.

Ei silloinkaan tarvita rumia koriste-esineitä tai hiertäviä kenkiä.

Mä tarkoitin sitä, että kaapissa on vain yksi pyyhe ja yhdet lakanat joka perheenjäsenelle. Vaatteita vain ne jotka on päällä ja muutama hassu rytky kaapissa, astioita niin, ettei yhtääkään juomalasia ole liikaa. Ei ole verhoja, ei ylimääräisiä peittoja, tyynyjä, makuupussia, työkaluja, narua, sankoja.

Sitten kun tulee sähkökatko, ja alkaa kämppä jäähtyä ja tarttis lämmintä päälle, tai veden katkeamisen vuoksi ei pystykään tiskaamaan hetkeen jne, niin sitten ollaan pulassa.

Oikeasti ton mun kysymyksen pointti ei ollut se, että mitä kukakin yksilö heittää pois, vaan se, että onko tässä takana jotain suurempaa ja tavoitteellista agendaa.

Painu kuuseen noiden salaliittoteorioidesi kanssa, tähän kivaan keskusteluun ei kaivata sekopäiden juttuja.

En minä huomannut tuossa mitään salaliittoa. Tavallista pohdintaa, jota monikin miettii näinä epävarmoina aikoina. Mitä kannattaa säästää mahdollisen sodan/pula-ajan varalta.

Turhan roinan karsiminen on aina hyvä homma!

PS. Vain ilkeä ihminen sanoo toista sekopääksi.

Sota on Euroopassa meidän itäisen isännän toimesta, jota syystäkin voi sanoa sekopääksi.

Hän konmarittaa ihmisten kodit perusteellisesti. Siinä menee seinät ja kattokin, eikä vain se pesukone.

Meillä vähennetään tavaraa nyt maltillisemmin, että on mistä ottaa jos pahaksi yltyy. Ei kyllä muutenkaan tykätä kodista joka kaikuu kolkkoa tyhjyyttään, mutta turhat törkypesät joutaa pois.

Jokainen tietysti tyylillään. Eihän ole vain yhtä oikeaa tapaa asua ja elää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan miettinyt, että tämä minimalismitrendi ja tavaran pois heittomuoti olisi osa tätä nykymaailman agendaa. "et omista mitään, mutta olet onnellinen" ja yleensä se, että ihmiset heittää pois käyttökelpoista tavaraa ja sitten tulee "yllättäin" saatavuusongelmia, komponenttipulaa, sähkökatkosta, vesikatkosta ja laivat jumittuu kanaaliin jne ja sitten ollaan pulassa. Ei ole mitään ylimääräistä kaapeissa tai korvaavaa tuotetta varastossa kun se on heitetty pois.

Ei silloinkaan tarvita rumia koriste-esineitä tai hiertäviä kenkiä.

Mä tarkoitin sitä, että kaapissa on vain yksi pyyhe ja yhdet lakanat joka perheenjäsenelle. Vaatteita vain ne jotka on päällä ja muutama hassu rytky kaapissa, astioita niin, ettei yhtääkään juomalasia ole liikaa. Ei ole verhoja, ei ylimääräisiä peittoja, tyynyjä, makuupussia, työkaluja, narua, sankoja.

Sitten kun tulee sähkökatko, ja alkaa kämppä jäähtyä ja tarttis lämmintä päälle, tai veden katkeamisen vuoksi ei pystykään tiskaamaan hetkeen jne, niin sitten ollaan pulassa.

Oikeasti ton mun kysymyksen pointti ei ollut se, että mitä kukakin yksilö heittää pois, vaan se, että onko tässä takana jotain suurempaa ja tavoitteellista agendaa.

Painu kuuseen noiden salaliittoteorioidesi kanssa, tähän kivaan keskusteluun ei kaivata sekopäiden juttuja.

En minä huomannut tuossa mitään salaliittoa. Tavallista pohdintaa, jota monikin miettii näinä epävarmoina aikoina. Mitä kannattaa säästää mahdollisen sodan/pula-ajan varalta.

Turhan roinan karsiminen on aina hyvä homma!

Ohis, mutta jos viitataan 'agendaan' ja 'new world orderiin' (sana, jota hän ei käyttänyt, mutta mainitsi fraasin "et omista mitään, mutta olet onnellinen), niin kyllä silloin ollaan salaliittoteorioiden äärellä. 

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan miettinyt, että tämä minimalismitrendi ja tavaran pois heittomuoti olisi osa tätä nykymaailman agendaa. "et omista mitään, mutta olet onnellinen" ja yleensä se, että ihmiset heittää pois käyttökelpoista tavaraa ja sitten tulee "yllättäin" saatavuusongelmia, komponenttipulaa, sähkökatkosta, vesikatkosta ja laivat jumittuu kanaaliin jne ja sitten ollaan pulassa. Ei ole mitään ylimääräistä kaapeissa tai korvaavaa tuotetta varastossa kun se on heitetty pois.

Ylellä oli taannoin juttu Ukrainan sotaa pakoon lähteneistä ja heidän lähtemisen hetkestä ja tunnelmista. Mukaan lähti vaihtovaatetta, lapsen lääkkeet, yhdellä ristipistotyö, toisella häämatkalta ostettu muisto. Yhdellä ei ollut enää mahdollisuutta käydä kotona hakemassa äitinsä valokuvaa, mukaan lähti vain pommisuojassa mukana olleet vaihtivaatteet. Kaikki muu jäi jälkeen, nyt ehkä pommitettu tomuksi. Elämän aikana kerätty tavara hetkessä täysin merkitysetöntä.

"Compulsive decluttering" (pakonomainen karsiminen) on olemassaoleva ilmiö siinä missä hamstraaminenkin, mutta hamstraaminenkaan ei sovellu kaikkiin jotka hankkivat tavaroita - samalla tavoin se, että jotkut kehittävät pakkomielteen karsimisesta, ei tarkoita etteikö siihen olisi mahdollista suhtautua tasapainoisesti.

Ja taas tuo pakkomielle tuskin on seurausta mistään agendasta, vaan ihan samoista henkilökohtaisista syistä jotka ovat muidenkin addiktioiden taustalla.

Lisäksi käytännössä varmasti esimerkiksi Japanissa yleiset pikkuiset asunnot ja muut vastaavat olosuhteet voivat ajaa ihmisiä tilanteeseen, jossa "yhden pyyhkeen politiikka" tuntuukin hyvältä idealta, ja esimerkiksi blogikirjoittajan tai kirjailijan ominaisuudessa välitetty innostus intensiiviseen karsimiseen saattaa sitten tarttua esimerkiksi tavarapaljoutensa kanssa painivaan suomalaiseen perheenäitiin - mutta kyllä jokainen on silti itse kykenevä määrittelemään, mikä juuri niissä omissa olosuhteissa on järkevä määrä tavaraa. Osalla voi lähteä mopo lapasesta, mutta mitään taustavoimaa siihen ei tarvita.

Tässä vielä Ylen juttu jos joku haluaa lukea

"Minulla oli paljon huonekasveja ja kolme ruukkutammea. Lähtiessä ensin tuli pelko, sitten sääli. Kaikki tämä pitää jättää taakse. Elämän arvot muuttuivat, koska kaikkea aineellista voi hankkia elämän mittaan lisää pikkuhiljaa. Tärkeintä on oma ja läheisten selviäminen."

https://yle.fi/uutiset/3-12388951

Tämä on se todellisuus missä eletään kun ollaan oikean kriisin keskellä. Silloin ei ole mitään merkitystä sillä ollaanko vuosia sitten konmaritettu vanhat juhlamekot, mappikansiot ja kananmunankeittimet.

Vierailija kirjoitti:

Jäinkin pohtimaan, miksi sinänsä tarpeellisen hankinnan tekeminen harmitti niin kovasti.

Saahan se harmittaa, jos alitajuisesti tiedät, ettet muualla tarvitse kyseistä vaatetta. 

Varmaan joku tähän nyt vastaa, että sitä voi käyttää toisissa vastaavissa tilaisuuksissa, mutta eihän sellaista välttämättä tule kymmeneen vuoteen. Tätä ei tajua ihmiset, joilla juhlia ja muita virallisia tilaisuuksia on paljon, mutta kaikilla ei näin ole. Sitten tullaankin kysymykseen, pitääkö kaapissa roikottaa vaatetta, jolle ei ole käyttöä. Jos sen ottaa arkiseen käyttöön, sitten se onkin nuhjaahtunut, kun viiden vuoden päästä tulee juhla, johon se sopisi paremmin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäinkin pohtimaan, miksi sinänsä tarpeellisen hankinnan tekeminen harmitti niin kovasti.

Saahan se harmittaa, jos alitajuisesti tiedät, ettet muualla tarvitse kyseistä vaatetta. 

Varmaan joku tähän nyt vastaa, että sitä voi käyttää toisissa vastaavissa tilaisuuksissa, mutta eihän sellaista välttämättä tule kymmeneen vuoteen. Tätä ei tajua ihmiset, joilla juhlia ja muita virallisia tilaisuuksia on paljon, mutta kaikilla ei näin ole. Sitten tullaankin kysymykseen, pitääkö kaapissa roikottaa vaatetta, jolle ei ole käyttöä. Jos sen ottaa arkiseen käyttöön, sitten se onkin nuhjaahtunut, kun viiden vuoden päästä tulee juhla, johon se sopisi paremmin. 

Ja toisaalta käyttämättömänäkin kangas menee kaapissa huonoksi 10 tai 20 vuoden aikana. Ehkä järkevintä ottaa mekko arkikäyttöön jolloin siitä on iloa ja ostaa sitten 10 vuoden päästä juhliin taas uusi. Yksi uusi mekko 10 vuodessa ei ole kovin suuri synti.

Tiedän kyllä mekolle tulevan käyttöä lähivuosina, kun taas aletaan järjestää em. kaltaisia työtilaisuuksia koronan laantuessa. Ei niitä kuukausittain ole, mutta säännöllisesti kuitenkin. Arkisten kenkien ja laukun kanssa ja ilman koruja se ei myöskään ole liian juhlava epämuodollisempiin tilaisuuksiin. Ostaminen vaan on toimituksena epämiellyttävä ja mieluummin vien tavaraa kotoa pois kuin tuon sinne mitään.

t. mekon ostoa harmitellut

Samalla kiittelen taas Facebookin kierrätysryhmiä. Löysin keittiöstä tarvikkeita laitteeseen, jota minulla ei enää ole ja kun laitoin ilmoituksen, muutaman tunnin kuluttua joku tuli ne hakemaan. Helppoa ja kätevää ja nyt kaappeja on taas vähän helpompi käyttää, kun siellä ei ole ylimääräistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on jotenkin nyt kauheasti vaatteita, ne on kaikki pikkuise1n nuhjuisia. Jos laitan yhden pois, pitäisi laittaa loputkin. Aina välillä ostan uusia vaatteita, koska en halua mennä joka paikkaan nuhjuisissa vaatteissa. Joten nyt mulla liikaa nuhjuisia vaatteita ja liian vähän hyvässä kunnossa olevia. Olisi edes niin nuhjuisia, ettei voisi mennä edes lähikauppaan, mutta eivät ole. Sitten käytän pääasiassa niitä hyviä ja niistäkin tulee hieman nuhjuisia. Sitten ostan taas lisää. Kamala kierre. Reikäiset, väärän kokoiset ja rumat osaan laittaa pois, mutta en noita kivoja lähes huonoja tai melkein hyviä.

Mihin sen rajan vetää?Välillä joku vaate näyttää ihan hyvältä, mutta kun viikkaa sitä vaikka uuden vastaavan kanssa, niin näyttääkim jo huonolta. Tai joku näyttää hyvältä ja sitten valokuvassa huomaa, että "ei hitto, toihan olisi pitänyt heittää pois ajat sitten."

Toinen on se, kun ei halua ostaa turhaa vaatetta, niin ei osta samanlaisia. Niin ei raaski heittää pois sitä vähän nuhjuista koska ei ole täysin vastaavaa tilalle. Ikään kuin ei olisi sitten mitään mitä pitää töissä, kun kaikissa muissa on joku epäsovelias kuvio tai liian paljastava tai liian tylsä tai liian jotain muuta.

Miten ihmeessä sulla on noin paljon NUHJUISIA vaatteita? Mulla ei oo kuin pari semmosta nukkavierua jotka menettelevät kotioloissa. Muut hyviä, mutta niitä on liikaa. Sen takia laitan kiertoon, tai annan suoraan. Kokoa M.

Nuhuisella tarkoitan sellaista joka vähän nyppääntynyt, venynyt tai pikkuisen menettänyt väriä. Sellaisia, että voi hyvin laittaa vielä kauppaan tai jos arkena joku tuttu käy kahvilla, mutta ei asiakastapaamisen, juhliin tai sellaiseen. Tää korona-aika varmaan pahensi ongelmaa, kun ei voinut käyttää oikein loppuun, mutta kaikkia tuli käytettyä.

Ymmärrän täysin ja itsekin tasapainoilen juuri tämän asian kanssa. Tosin mulla korona-aika paransi asiaa, kun uusia vaatteita tuli ostettua vähemmän ja enemmän etätöissä ja vapaa-ajan etäkokouksissa ym. tuli käytettyä esim juuri näitä nuhjuisia housuja, jotka ei kamerassa näkynyt tai jo hieman kuluneita paitoja ja parin vuoden aikana vaatteita kului jonkin verrankin roskiskuntoon. Esim. farkkuja olen heittänyt kuluneina ja rikkinäisinä roskiin varmaan neljät tai viidet parin vuoden aikana, mutta yksiäkään uusia en ole ostanut.

Tuohon pystyn samaistumaan tosi hyvin, että niitä nuhjuisia mutta ihan ok vaatteita on enemmän kuin mitä tarvitsee ja siististä vaatteesta vaatteet muuttuvat nopeammin kotivaate-kuntoon kuin kuluvat siitä roskis kuntoon ja kyllä sitä uutta vaatetta on vain pakko ostaa töihin ja vapaa-ajalle. En voi todellakaan toimia vaikka puheenjohtajana kokouksissa ihan missä tahansa vaatteessa. Kuitenkaan noita jo vähän kuluneita vaatteita ei voi enää oikein laittaa vaatekeräykseenkään ja ne jää itselle loppuunkäytettäviksi, tai tokihan näitä tekstiilikeräyksiä on ja roskiinkin voi heittää. Mutta siinä tulee vastaan se tietty ekologisuus/taloudellisuus näkökulma, jossa haluaisin nämä vaatteet sitten käyttää loppuun, jos ne vaan materiaalin ja mallin puolesta sopivat koti/mökkivaatteeksi. Mutta varmasti välillä pitäisi vaan heittää pois vähän ronskimmalla kädellä nuhjuisia vaatteita, vaikka eivät ihan rikki vielä olisikaan.

Sama ongelma täällä, töissä ja vapaa-ajallakin tarvitsee siistimpää vaatetta. Kotona ja mökillä voi käyttää nuhjuista, mutta nuhjuista vaatetta tulee nopeampaa kuin niitä ehtii kotivaatteena käyttää loppuun. Eli sinänsä ehjää, mutta nuhjuista vaatetta on vaan pakko heittää roskiin (toki kierrättäen esim. tekstiilikeräykseen) tai muuten sitä on pian kaikki kaapit ja komerot täynnä.

Minusta vaatteet eivät edes sinänsä nuhjuunnu nopeasti (yritän panostaa laatuun), mutta jossain vaiheessa kuitenkin. Toki virheostoksiakin tulee joskus, mutta aika harvoin mielestäni. 

Miksiköhän minulla ei ole mitään nuhjuisia. Nuhjuuntuvatko toisten vaatteet herkemmin?

Voiko nuhjuisuus johtua väärästä pesusta?

Onko nuhjuuntuva heikompilaatuinen tuote?

Olen kyllä kiinnostunut kuulemaan millaisia vaatteita hankit jos eivät nuhjuunnu ollenkaan! 

Itselläni menee valtaosa vaatteista 2-5 vuodessa sen näköiseksi ettei enää mielellään laita toimistolle tai muutenkaan ihmisten ilmoille päälle. Ei nyt mahdottomaan kuntoon, mutta osa venähtää ja menettää muotonsa ja toisissa kangas menee vanhan ja epäsiistin näköiseksi. Pesen aina vaatteen pesuohjeen mukaan ja poistan nukkaa, korjaan pieniä reikiä ym.

Erikoisesti kestävämpiä on ollut ihan tavallinen puuvillasekoitteesta tehty neuletakki, joka kesti siistinä melkein 15 vuotta kunnes reikääntyi ja halpa keinokuituinen neulepaita, joka sekin säilyi siistin näköisenä saman ajan kunnes lopulta kului puhki kyynärpäästä.

Ostan kaikki vaatteet sovittaen, katson aina materiaalin ja saumat ja olisin kyllä valmis maksamaan enemmänkin jos löytyisi vain vaatetta joka varmasti kestää. Vinkkejä hyvistä merkeistä otetaan ilolla vastaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on jotenkin nyt kauheasti vaatteita, ne on kaikki pikkuise1n nuhjuisia. Jos laitan yhden pois, pitäisi laittaa loputkin. Aina välillä ostan uusia vaatteita, koska en halua mennä joka paikkaan nuhjuisissa vaatteissa. Joten nyt mulla liikaa nuhjuisia vaatteita ja liian vähän hyvässä kunnossa olevia. Olisi edes niin nuhjuisia, ettei voisi mennä edes lähikauppaan, mutta eivät ole. Sitten käytän pääasiassa niitä hyviä ja niistäkin tulee hieman nuhjuisia. Sitten ostan taas lisää. Kamala kierre. Reikäiset, väärän kokoiset ja rumat osaan laittaa pois, mutta en noita kivoja lähes huonoja tai melkein hyviä.

Mihin sen rajan vetää?Välillä joku vaate näyttää ihan hyvältä, mutta kun viikkaa sitä vaikka uuden vastaavan kanssa, niin näyttääkim jo huonolta. Tai joku näyttää hyvältä ja sitten valokuvassa huomaa, että "ei hitto, toihan olisi pitänyt heittää pois ajat sitten."

Toinen on se, kun ei halua ostaa turhaa vaatetta, niin ei osta samanlaisia. Niin ei raaski heittää pois sitä vähän nuhjuista koska ei ole täysin vastaavaa tilalle. Ikään kuin ei olisi sitten mitään mitä pitää töissä, kun kaikissa muissa on joku epäsovelias kuvio tai liian paljastava tai liian tylsä tai liian jotain muuta.

Miten ihmeessä sulla on noin paljon NUHJUISIA vaatteita? Mulla ei oo kuin pari semmosta nukkavierua jotka menettelevät kotioloissa. Muut hyviä, mutta niitä on liikaa. Sen takia laitan kiertoon, tai annan suoraan. Kokoa M.

Nuhuisella tarkoitan sellaista joka vähän nyppääntynyt, venynyt tai pikkuisen menettänyt väriä. Sellaisia, että voi hyvin laittaa vielä kauppaan tai jos arkena joku tuttu käy kahvilla, mutta ei asiakastapaamisen, juhliin tai sellaiseen. Tää korona-aika varmaan pahensi ongelmaa, kun ei voinut käyttää oikein loppuun, mutta kaikkia tuli käytettyä.

Ymmärrän täysin ja itsekin tasapainoilen juuri tämän asian kanssa. Tosin mulla korona-aika paransi asiaa, kun uusia vaatteita tuli ostettua vähemmän ja enemmän etätöissä ja vapaa-ajan etäkokouksissa ym. tuli käytettyä esim juuri näitä nuhjuisia housuja, jotka ei kamerassa näkynyt tai jo hieman kuluneita paitoja ja parin vuoden aikana vaatteita kului jonkin verrankin roskiskuntoon. Esim. farkkuja olen heittänyt kuluneina ja rikkinäisinä roskiin varmaan neljät tai viidet parin vuoden aikana, mutta yksiäkään uusia en ole ostanut.

Tuohon pystyn samaistumaan tosi hyvin, että niitä nuhjuisia mutta ihan ok vaatteita on enemmän kuin mitä tarvitsee ja siististä vaatteesta vaatteet muuttuvat nopeammin kotivaate-kuntoon kuin kuluvat siitä roskis kuntoon ja kyllä sitä uutta vaatetta on vain pakko ostaa töihin ja vapaa-ajalle. En voi todellakaan toimia vaikka puheenjohtajana kokouksissa ihan missä tahansa vaatteessa. Kuitenkaan noita jo vähän kuluneita vaatteita ei voi enää oikein laittaa vaatekeräykseenkään ja ne jää itselle loppuunkäytettäviksi, tai tokihan näitä tekstiilikeräyksiä on ja roskiinkin voi heittää. Mutta siinä tulee vastaan se tietty ekologisuus/taloudellisuus näkökulma, jossa haluaisin nämä vaatteet sitten käyttää loppuun, jos ne vaan materiaalin ja mallin puolesta sopivat koti/mökkivaatteeksi. Mutta varmasti välillä pitäisi vaan heittää pois vähän ronskimmalla kädellä nuhjuisia vaatteita, vaikka eivät ihan rikki vielä olisikaan.

Sama ongelma täällä, töissä ja vapaa-ajallakin tarvitsee siistimpää vaatetta. Kotona ja mökillä voi käyttää nuhjuista, mutta nuhjuista vaatetta tulee nopeampaa kuin niitä ehtii kotivaatteena käyttää loppuun. Eli sinänsä ehjää, mutta nuhjuista vaatetta on vaan pakko heittää roskiin (toki kierrättäen esim. tekstiilikeräykseen) tai muuten sitä on pian kaikki kaapit ja komerot täynnä.

Minusta vaatteet eivät edes sinänsä nuhjuunnu nopeasti (yritän panostaa laatuun), mutta jossain vaiheessa kuitenkin. Toki virheostoksiakin tulee joskus, mutta aika harvoin mielestäni. 

Miksiköhän minulla ei ole mitään nuhjuisia. Nuhjuuntuvatko toisten vaatteet herkemmin?

Voiko nuhjuisuus johtua väärästä pesusta?

Onko nuhjuuntuva heikompilaatuinen tuote?

Minulla on, kyllä se on paljon tuotteesta kiinni. Minulla on yksi h&m:n mekko joka on kestänyt nuhjaantumatta varmaan kymmenen vuotta ja malli on aivan ihana ja sopii lähes kaikkiin tilaisuuksiin, eli on käytetty paljon. Kerran on sauma ratkennut, mutta sen sai korjattua. Samassa ajassa on ollut varmaan 30 muuta saman puljun mekkoa, jotka ovat nuhjaantuneet noin 5-10pesussa. Hinta näissä kaikissa 10-50 ja kuvissa about saman näköisiä. Samaa kokemusta myös muista liikkeistä, laatu vaihtelee, samoin kuin koot, halvoista ja kalliista kaupoista.

Nykyinen maku on sellainen, ettei monesta paikkaa löydy noita minun tyylisiä vaatteita ja siksi pitää ostaa sieltä mistä saa, vaikka laatu on epäluotettavaa. Enkä toisaalta jaksa tutkia sataa tuntia mikä olisi kestävä. Nykyinen kauppa on sentään jokseenkin eettinen. Ostaisin kalliimmallakin, kun ei enää tartte mennä sillä opiskelija budjetilla, jos vaan voisi varmistua laadusta ja löytyisi sellaisia joita haluan pukea.

Sinulle on kertynyt, tilaat varmaan. Minä ostan aina kaikki vaatteet kivijalkakaupasta ja sovitan ensin. Samalla näkee myös laadun. Näin ei pääse kertymään kovin suuria vaatemääriä kaappiin.

En ihan ymmärtänyt tätä kommenttia. Eihän kirjoittajalla ole mitään kertynyt, jos mekot on käytetty loppuun ja ostettu vasta sitten uusi. Ja tilaamallakin vaatteet sovitetaan ennen ostopäätöstä ja tutkitaan materiaali ja päätetään vasta sitten mitä pidetään ja mitä palautetaan, ei eroa mitenkään kivijalkaliikkeestä ostamisesta tuossa suhteessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on jotenkin nyt kauheasti vaatteita, ne on kaikki pikkuise1n nuhjuisia. Jos laitan yhden pois, pitäisi laittaa loputkin. Aina välillä ostan uusia vaatteita, koska en halua mennä joka paikkaan nuhjuisissa vaatteissa. Joten nyt mulla liikaa nuhjuisia vaatteita ja liian vähän hyvässä kunnossa olevia. Olisi edes niin nuhjuisia, ettei voisi mennä edes lähikauppaan, mutta eivät ole. Sitten käytän pääasiassa niitä hyviä ja niistäkin tulee hieman nuhjuisia. Sitten ostan taas lisää. Kamala kierre. Reikäiset, väärän kokoiset ja rumat osaan laittaa pois, mutta en noita kivoja lähes huonoja tai melkein hyviä.

Mihin sen rajan vetää?Välillä joku vaate näyttää ihan hyvältä, mutta kun viikkaa sitä vaikka uuden vastaavan kanssa, niin näyttääkim jo huonolta. Tai joku näyttää hyvältä ja sitten valokuvassa huomaa, että "ei hitto, toihan olisi pitänyt heittää pois ajat sitten."

Toinen on se, kun ei halua ostaa turhaa vaatetta, niin ei osta samanlaisia. Niin ei raaski heittää pois sitä vähän nuhjuista koska ei ole täysin vastaavaa tilalle. Ikään kuin ei olisi sitten mitään mitä pitää töissä, kun kaikissa muissa on joku epäsovelias kuvio tai liian paljastava tai liian tylsä tai liian jotain muuta.

Miten ihmeessä sulla on noin paljon NUHJUISIA vaatteita? Mulla ei oo kuin pari semmosta nukkavierua jotka menettelevät kotioloissa. Muut hyviä, mutta niitä on liikaa. Sen takia laitan kiertoon, tai annan suoraan. Kokoa M.

Nuhuisella tarkoitan sellaista joka vähän nyppääntynyt, venynyt tai pikkuisen menettänyt väriä. Sellaisia, että voi hyvin laittaa vielä kauppaan tai jos arkena joku tuttu käy kahvilla, mutta ei asiakastapaamisen, juhliin tai sellaiseen. Tää korona-aika varmaan pahensi ongelmaa, kun ei voinut käyttää oikein loppuun, mutta kaikkia tuli käytettyä.

Ymmärrän täysin ja itsekin tasapainoilen juuri tämän asian kanssa. Tosin mulla korona-aika paransi asiaa, kun uusia vaatteita tuli ostettua vähemmän ja enemmän etätöissä ja vapaa-ajan etäkokouksissa ym. tuli käytettyä esim juuri näitä nuhjuisia housuja, jotka ei kamerassa näkynyt tai jo hieman kuluneita paitoja ja parin vuoden aikana vaatteita kului jonkin verrankin roskiskuntoon. Esim. farkkuja olen heittänyt kuluneina ja rikkinäisinä roskiin varmaan neljät tai viidet parin vuoden aikana, mutta yksiäkään uusia en ole ostanut.

Tuohon pystyn samaistumaan tosi hyvin, että niitä nuhjuisia mutta ihan ok vaatteita on enemmän kuin mitä tarvitsee ja siististä vaatteesta vaatteet muuttuvat nopeammin kotivaate-kuntoon kuin kuluvat siitä roskis kuntoon ja kyllä sitä uutta vaatetta on vain pakko ostaa töihin ja vapaa-ajalle. En voi todellakaan toimia vaikka puheenjohtajana kokouksissa ihan missä tahansa vaatteessa. Kuitenkaan noita jo vähän kuluneita vaatteita ei voi enää oikein laittaa vaatekeräykseenkään ja ne jää itselle loppuunkäytettäviksi, tai tokihan näitä tekstiilikeräyksiä on ja roskiinkin voi heittää. Mutta siinä tulee vastaan se tietty ekologisuus/taloudellisuus näkökulma, jossa haluaisin nämä vaatteet sitten käyttää loppuun, jos ne vaan materiaalin ja mallin puolesta sopivat koti/mökkivaatteeksi. Mutta varmasti välillä pitäisi vaan heittää pois vähän ronskimmalla kädellä nuhjuisia vaatteita, vaikka eivät ihan rikki vielä olisikaan.

Sama ongelma täällä, töissä ja vapaa-ajallakin tarvitsee siistimpää vaatetta. Kotona ja mökillä voi käyttää nuhjuista, mutta nuhjuista vaatetta tulee nopeampaa kuin niitä ehtii kotivaatteena käyttää loppuun. Eli sinänsä ehjää, mutta nuhjuista vaatetta on vaan pakko heittää roskiin (toki kierrättäen esim. tekstiilikeräykseen) tai muuten sitä on pian kaikki kaapit ja komerot täynnä.

Minusta vaatteet eivät edes sinänsä nuhjuunnu nopeasti (yritän panostaa laatuun), mutta jossain vaiheessa kuitenkin. Toki virheostoksiakin tulee joskus, mutta aika harvoin mielestäni. 

Miksiköhän minulla ei ole mitään nuhjuisia. Nuhjuuntuvatko toisten vaatteet herkemmin?

Voiko nuhjuisuus johtua väärästä pesusta?

Onko nuhjuuntuva heikompilaatuinen tuote?

Minulla on, kyllä se on paljon tuotteesta kiinni. Minulla on yksi h&m:n mekko joka on kestänyt nuhjaantumatta varmaan kymmenen vuotta ja malli on aivan ihana ja sopii lähes kaikkiin tilaisuuksiin, eli on käytetty paljon. Kerran on sauma ratkennut, mutta sen sai korjattua. Samassa ajassa on ollut varmaan 30 muuta saman puljun mekkoa, jotka ovat nuhjaantuneet noin 5-10pesussa. Hinta näissä kaikissa 10-50 ja kuvissa about saman näköisiä. Samaa kokemusta myös muista liikkeistä, laatu vaihtelee, samoin kuin koot, halvoista ja kalliista kaupoista.

Nykyinen maku on sellainen, ettei monesta paikkaa löydy noita minun tyylisiä vaatteita ja siksi pitää ostaa sieltä mistä saa, vaikka laatu on epäluotettavaa. Enkä toisaalta jaksa tutkia sataa tuntia mikä olisi kestävä. Nykyinen kauppa on sentään jokseenkin eettinen. Ostaisin kalliimmallakin, kun ei enää tartte mennä sillä opiskelija budjetilla, jos vaan voisi varmistua laadusta ja löytyisi sellaisia joita haluan pukea.

Sinulle on kertynyt, tilaat varmaan. Minä ostan aina kaikki vaatteet kivijalkakaupasta ja sovitan ensin. Samalla näkee myös laadun. Näin ei pääse kertymään kovin suuria vaatemääriä kaappiin.

En ihan ymmärtänyt tätä kommenttia. Eihän kirjoittajalla ole mitään kertynyt, jos mekot on käytetty loppuun ja ostettu vasta sitten uusi. Ja tilaamallakin vaatteet sovitetaan ennen ostopäätöstä ja tutkitaan materiaali ja päätetään vasta sitten mitä pidetään ja mitä palautetaan, ei eroa mitenkään kivijalkaliikkeestä ostamisesta tuossa suhteessa. 

Mulla se menee niin päin, että kotiin tilatessa tulee tarkemmin katsottua vaatteen laatu ja istuvuus kuin kaupassa ja kotona vaatetta voi sovittaa yhdessä muiden vaatteiden kanssa. Toinen juttu on, että kaupoissa minä en ainakaan osaa samalla lailla rauhoittua tutkimaan vaatetta ajan kanssa, mutta kotona se on helppoa.

Tietenkin tilaamisessa ja palauttamisessa on oma vaivansa eikä se ole ympäristöllisesti kovin kestävää. Kohtuus siis siinäkin kuten kaikessa kuluttamisessa.