tavarapaljous :(

Vierailija kirjoitti:

Tavaraa täälläkin aivan liikaa. Olen myös jotenkin tuntein kiinni tavaroissa, sen takia on vaikeampaa heittää vanhoja asioita pois, kun ne on osa omaa elämänhistoriaa. Järkisyin kuitenkin tiedän etten enää nykyisessä tilanteessa tarvitse kaikkea mitä mulla on ollut 10, 20 tai 30 vuotta sitten. En silti kaikkea halua hävittääkään. Tykkään kun on muistoja konkreettisessakin muodossa. Valinta mitä säästää ja mitä laittaa pois, on tosi vaikeaa. Mikä siihen auttaisi..?

Konmari.

Vierailija kirjoitti:

Meille on tulossa keittiöremontti ja juuri sama ongelma. Erilaisia makarooneja ja pastoja  kaappi täynnä.    Itse en syö  mitään makaronia niin ei niitä tule käytettyä.  On muitakin Mufinsi  valmispakkauksia. Makukahveja joita en  pysty juomaan. Itse tilasin pikkupaahtimon kallista kahvia,  lahjoitin joka kerta eteenpäin. Näyttää niitäkin jääneen kaappiin. On monenlaista jauhoa ja riisiä montaa erilaista.  Erilaisia  sokereita, joita en käytä. Minne  ne laittaisin.  Täällä ei  ole  varattomia. Espoon omakoti aluetta meren rannalla.. Tavaroita  olen jättänyt kuten  muissa maissa  ulos:  saa  ottaa. Ei niitä  kukaan huoli.

Espoon merenranta-alueiden lähelläkin on apua tarvitsevia. Vie ne avaamattomat elintarvikkeet, joissa on päiväystä jäljellä, vaikka ulrainalaispakolaisten avustuspisteeseen Matinkylään, osoite Kala-Matti 3. Itse ostin sinne jaupasya ja monet tilaavat säännöllisesti kaupan kuljetuksella. Kävijöitä on siellä nykyään yli 200 hlöä päivässä ja lisää tulee koko ajan. Pian avataan Suomenojan avustuspaikka sinne voi viedä myös vaatteita, astioita, kodintarvikkeita ym., uudenveroisia tietenkin, sellaisia joita itsekin käyttäisit. Liity vaikka Facebookin West -End-Haukilahti-ryhmään tai hooglaa Kaivo, niin huomaat, että ihan lähelläsi on paljon ihmisiä, jotka tarvitsevat apua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan miettinyt, että tämä minimalismitrendi ja tavaran pois heittomuoti olisi osa tätä nykymaailman agendaa. "et omista mitään, mutta olet onnellinen" ja yleensä se, että ihmiset heittää pois käyttökelpoista tavaraa ja sitten tulee "yllättäin" saatavuusongelmia, komponenttipulaa, sähkökatkosta, vesikatkosta ja laivat jumittuu kanaaliin jne ja sitten ollaan pulassa. Ei ole mitään ylimääräistä kaapeissa tai korvaavaa tuotetta varastossa kun se on heitetty pois.

Ei silloinkaan tarvita rumia koriste-esineitä tai hiertäviä kenkiä.

Mä tarkoitin sitä, että kaapissa on vain yksi pyyhe ja yhdet lakanat joka perheenjäsenelle. Vaatteita vain ne jotka on päällä ja muutama hassu rytky kaapissa, astioita niin, ettei yhtääkään juomalasia ole liikaa. Ei ole verhoja, ei ylimääräisiä peittoja, tyynyjä, makuupussia, työkaluja, narua, sankoja.

Sitten kun tulee sähkökatko, ja alkaa kämppä jäähtyä ja tarttis lämmintä päälle, tai veden katkeamisen vuoksi ei pystykään tiskaamaan hetkeen jne, niin sitten ollaan pulassa.

Oikeasti ton mun kysymyksen pointti ei ollut se, että mitä kukakin yksilö heittää pois, vaan se, että onko tässä takana jotain suurempaa ja tavoitteellista agendaa.

Onko liikaa vaadittu että edes tämä ketju pysyisi vapaana salaliittohörhöistä?

Minun kokemus on se, että kun tavarasta luopuu ja samalla huomaa, miten moni muukin on turha/vääränlainen niin kaikki ostohimot sammuvat kuin jouluvalot loppiaisena. Siis täysin päinvastainen vaikutus! Se kun näkee miten turhaa tavaraa tai liian hätäisesti on ostanut vie kyllä innon lähteä "uudistamaan asukokoelmat" tai "vaihtamaan sisustusta".

En ole tainnut koskaan "uudistaa sisustusta" noin 20 vuoden sisällä mitä olen asunut omistuskämpässä. Sisustus on lähtenyt aina siitä mikä on tarve. Osa huonekaluista on hyvin vanhoja, osa ikeasta. Silti lopputulos noudattelee meidän makuja ja tarpeita. Turhat on poistettu, vieläkin saattaa jotain löytyä.

Vierailija kirjoitti:

Tavaraa täälläkin aivan liikaa. Olen myös jotenkin tuntein kiinni tavaroissa, sen takia on vaikeampaa heittää vanhoja asioita pois, kun ne on osa omaa elämänhistoriaa. Järkisyin kuitenkin tiedän etten enää nykyisessä tilanteessa tarvitse kaikkea mitä mulla on ollut 10, 20 tai 30 vuotta sitten. En silti kaikkea halua hävittääkään. Tykkään kun on muistoja konkreettisessakin muodossa. Valinta mitä säästää ja mitä laittaa pois, on tosi vaikeaa. Mikä siihen auttaisi..?

- valokuvaa osa muistoista talteen

- mieti muille jäävää kuolinsiivousta. Siis ihan konkreettisesti kuvittelet tilanteen missä kuolet yllättäen ja joku muu / muut tulevat kotiisi ja alkavat setviä tavaroita. Sinun silmissäsi moni vanha aarre on juurikin aarre, mutta heidän käsiensä kautta se saattaa lennähtää suoraan roskalavalle. Tai he maksavat yritykselle, joka tyhjää kaiken. Sen sijaan, että perilliset tappelisivat vanhoista täkeistä ja muistoista, he eivät ehkä lainkaan halua niitä. Se sattuu, mutta sellaista se on

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan miettinyt, että tämä minimalismitrendi ja tavaran pois heittomuoti olisi osa tätä nykymaailman agendaa. "et omista mitään, mutta olet onnellinen" ja yleensä se, että ihmiset heittää pois käyttökelpoista tavaraa ja sitten tulee "yllättäin" saatavuusongelmia, komponenttipulaa, sähkökatkosta, vesikatkosta ja laivat jumittuu kanaaliin jne ja sitten ollaan pulassa. Ei ole mitään ylimääräistä kaapeissa tai korvaavaa tuotetta varastossa kun se on heitetty pois.

En usko. Se tavara mitä nyky-ihminen hilloaa kaapeissaan on enimmäkseen roskaa ja tarpeetonta. Myös siinä katastrofitilanteessa. Jokin opiskeluajan kirja, 1000 kpl vanhoja valokuvia tai vanha vessanpönttö ei paljon auta sotatilanteessa. Siinä voi hyvinkin auttaa reppu, jossa vain tarpeelliset tavarat.

Jos se ylimääräinen tavara on esim. ylimääräinen toppatakki varastossa ja kotivara, niin hienoa. Mutta yleensä se on jotain tyyliin ysärin bilemekko ja miehen vanhat housut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on aika iso perhe ja suht iso talo muttei tarpeeksi säilytystilaa. Turhaa roinaa on kertynyt niin paljon että on hankala siivota. Se ahdistaa minua hirveästi. Haluaisin poistaa tavaraa mutta pienen vauvan hoito vie paljon aikaani luonnollisesti. Jos alan raivaamaan niin kohta on taas aika syöttää vauva, valmistaa ruokaa, laittaa pyykit kuivumaan tms. ja homma jää kesken. Sitten se osittain raivattu tavara leviää taas ympäriinsä. Mitä ihmettä tekisin tämän raivausurakan kanssa? Osaisiko kukaan antaa neuvoja?

Jos jotain ylimääräistä saankin kerättyä laatikkoon, en tiedä mihin laatikon laittaisin kun sitä säilytystilaa ei ole. Yleensä olen myynyt kirpparilla muutaman kerran vuodessa mutta nyt en vauvan takia ennen syksyä ehdi. Jotain vaatetta vien kyllä lahjoitukseen mutta niitä kalliimpia ja laadukkaampia en raski kun tiedän saavani niistä kirpparilla hyvin rahaa.

Älä ahdistu, vaan nauti vauva-ajasta. Vauvakin aistii äidin ahdistuksen, joten ota rennosti ja palaa asiaan tuonnempana. Tsemppiä!<3

samaa mieltä! jos jotain haluaa tehdä niin lukee/kuuntelee tavarapaljous/konmari-kirjoja ja tekee omia suunnitelma, miten sitten lähtee raivaamaan.

niin ja tärkein: älä osta mitään turhaa :)

Te jotka valitatte kun kukaan ei huoli ulos jättämäänne tavaraa: ottaisitteko itse? Ei tietoa miten kauan ko. tavara on ulkona lojunut, onko se kastunut, onko eläimet kuten oravat, rotat, linnut ja ötökät käyneet sörkkimässä sitä, onko se ylipäätään turvallinen vai onko joku sekopää ohikulkija ehkä myrkyttänyt ruokatavaran tai tehnyt muuta ikävää jos se on ollut ulkona pidempään.

Älkää jättäkö ulos ruokatavaraa Suomessa. Ensinnäkin maailma on täynnä hulluja ihmisiä, eikä moni uskalla syödä mitään ruokia mistä ei voi olla täysin varma. Tästä samasta syystä joku ei esim. syö lahjoitettuja itseleivottuja pipareita kun ei tiedä kuka lahjoitti ja mistä. Useampi kuin yksi miettii tosissaan, että mitä näihin on sekoitettu ja meneeko pää sekaisin tai pettääkö sisäelimet. Ja jättää siihen.

Toinen juttu on just nämä tuholaiset ja eläimet, niitäkään ei kannata alkaa ruokkimaan.

Käyttäkää ammattijärjestäjää, jos epätoivo meinaa iskeä. Se ihan oikeasti auttaa todella paljon!

Olen laittamassa ylioppilasjuhlia meille kotiin. Kaivoin esiin kaikki pöytäliinat, niitä on ihan hirveästi, eikä yksikään oikean mittainen tai värinen. Joten ne lähtevät kiertoon nyt. Nämä ovat kumminkin viimeiset valkoisten liinojen isot juhlat, jotka minä saan järjestää.

Olin jokin aika sitten juhlissa, joita varten minun piti ostaa uusi mekko. Löysin kivan, sopivan hintaisen mekon, joka tuntui hyvältä päällä ja jolle tiedän olevan paljon käyttöä. Siltikin harmitti ostaa uusi vaate eli käyttää rahaa ja kuluttaa luonnonvaroja. Jokin tasapaino olisi hyvä löytää, koska ei tämä syyllisyyden tunnekaan mukava ole. 

Vierailija kirjoitti:

Minulla on vanhempi sukulainen jolla muistan olleen samat huonekalut lapsuudestani asti. Nyt näin vanhoja valokuvia 70-luvulta hänen kotoaan ja näissäkin kuvissa on täsmälleen samat täyspuiset huonekalut jotka siellä edelleen ovat. Asunto on kuitenkin kaunis ja hyvällä maulla sisustettu, vaihtelua ja väriä tuotu tekstiileillä. Siinä ei ole kerskakulutusta harrastettu. Aika kunnioitettavaa säilyttää samat huonekalut käytössä yli 50 vuoden ajan. 

Hyvä huomio! Näinä aikoina kun vaihtelun nimissä uusitaan sisustuksia vain uusimisen vuoksi, eniten pidän sisustuksista, joissa on pysyvyyttä. Ne rauhoittavat ja rentouttavat. Tyylikkyys ei myöskään näytä väärällä tavalla vanhanaikaiselta; esimerkiksi Villa Mairea on pysynyt sisustukseltaan suht samana vuosikymmeniä, ja näyttää edelleen mielestäni todella kauniilta ja viihtyisältä.

Kohtuus kaikessa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan miettinyt, että tämä minimalismitrendi ja tavaran pois heittomuoti olisi osa tätä nykymaailman agendaa. "et omista mitään, mutta olet onnellinen" ja yleensä se, että ihmiset heittää pois käyttökelpoista tavaraa ja sitten tulee "yllättäin" saatavuusongelmia, komponenttipulaa, sähkökatkosta, vesikatkosta ja laivat jumittuu kanaaliin jne ja sitten ollaan pulassa. Ei ole mitään ylimääräistä kaapeissa tai korvaavaa tuotetta varastossa kun se on heitetty pois.

Olen miettinyt samaa. Siksi en halua ryhtyä minimalistiksi, olipa se miten trendikästä vaan.

Ihmistä voi ahdistaa niin moni muukin asia kuin tavarat. Meidän koti saa olla oman näköinen sinne kuuluvine esineineen. Kotiamme on sanottu hyvin viihtyisäksi ja lämminhenkiseksi.

Emme tykkäisi asua tyhjässä valko-harmaassa, jossa on pari taide-esinettä oikein sijoitettuina.

Mutta liika tavara on pahasta, kaikenlainen törky ja roina joka tukkii kaikki paikat eikä mitään tarvittavaa löydy seasta. Sellaisesta romppeesta pitää hankkiutua eroon. Myös sitä hyvää tavaraa on vähennettävä, että järjestys säilyy. Mieluiten lahjoittaisin suoraan tarvitseville.

Minimalismi sisustustyylinä on eri juttu kuin minimalistinen tavarasuhde. Olen minimalisti, mutta seinillä on värikästä taidetta, on avonainen kirjahylly, on tekstiilejä, on harrastusvälineitä näkyvillä jne.

Mitä tulee varautumiseen, olen poistanut tavaraa, joka on ollut minulle turhaa. Vaikka mikä konttilaiva jäisi jumiin, ei niistä turhista tavaroista tule sen tarpeellisempia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan miettinyt, että tämä minimalismitrendi ja tavaran pois heittomuoti olisi osa tätä nykymaailman agendaa. "et omista mitään, mutta olet onnellinen" ja yleensä se, että ihmiset heittää pois käyttökelpoista tavaraa ja sitten tulee "yllättäin" saatavuusongelmia, komponenttipulaa, sähkökatkosta, vesikatkosta ja laivat jumittuu kanaaliin jne ja sitten ollaan pulassa. Ei ole mitään ylimääräistä kaapeissa tai korvaavaa tuotetta varastossa kun se on heitetty pois.

Ei silloinkaan tarvita rumia koriste-esineitä tai hiertäviä kenkiä.

Mä tarkoitin sitä, että kaapissa on vain yksi pyyhe ja yhdet lakanat joka perheenjäsenelle. Vaatteita vain ne jotka on päällä ja muutama hassu rytky kaapissa, astioita niin, ettei yhtääkään juomalasia ole liikaa. Ei ole verhoja, ei ylimääräisiä peittoja, tyynyjä, makuupussia, työkaluja, narua, sankoja.

Sitten kun tulee sähkökatko, ja alkaa kämppä jäähtyä ja tarttis lämmintä päälle, tai veden katkeamisen vuoksi ei pystykään tiskaamaan hetkeen jne, niin sitten ollaan pulassa.

Oikeasti ton mun kysymyksen pointti ei ollut se, että mitä kukakin yksilö heittää pois, vaan se, että onko tässä takana jotain suurempaa ja tavoitteellista agendaa.

Painu kuuseen noiden salaliittoteorioidesi kanssa, tähän kivaan keskusteluun ei kaivata sekopäiden juttuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on vanhempi sukulainen jolla muistan olleen samat huonekalut lapsuudestani asti. Nyt näin vanhoja valokuvia 70-luvulta hänen kotoaan ja näissäkin kuvissa on täsmälleen samat täyspuiset huonekalut jotka siellä edelleen ovat. Asunto on kuitenkin kaunis ja hyvällä maulla sisustettu, vaihtelua ja väriä tuotu tekstiileillä. Siinä ei ole kerskakulutusta harrastettu. Aika kunnioitettavaa säilyttää samat huonekalut käytössä yli 50 vuoden ajan. 

Hyvä huomio! Näinä aikoina kun vaihtelun nimissä uusitaan sisustuksia vain uusimisen vuoksi, eniten pidän sisustuksista, joissa on pysyvyyttä. Ne rauhoittavat ja rentouttavat. Tyylikkyys ei myöskään näytä väärällä tavalla vanhanaikaiselta; esimerkiksi Villa Mairea on pysynyt sisustukseltaan suht samana vuosikymmeniä, ja näyttää edelleen mielestäni todella kauniilta ja viihtyisältä.

nykyään on vain hiukan haasteellista löytää kestäviä huonekaluja, vaikka olisivat vähän kalliimmatkin..enää ei ole takuita että sohva kestää 10-20v..5v alkaa olemaan lähempänä totuutta vaikkei olisi halvinta ikeaa edes ostanut. En itsekään kannata koko sisustuksen uusimista aina kun trendi vaihtuu eli malliin vuosi kaksi sitten kaikki oli bohoa..ja nyt jo jotakin muuta( en ole edes kärryillä enää näistä :D )

Kierrätyskeskuksista tms vanhempien huonekalujen osto ei ole kaikille vaihtoehto eikä edes terveysturvallista kun ei voi tietää mistä homekämpästä ne on taikka tuleeko muita yllätysvieraita mukana.

Muutto on yksi parhaimmista tilaisuuksista päästä tavarasta eroon. Oikein nautin siitä kun saa säkkikaupalla tavaraa ulos talosta. Olen saanut hienosti myös torissa myytyä tavaraa, saaduilla rahoilla ollaan miehen kanssa käyty syömässä.

Olen/olen ollut aikamoinen kosmetiikkafriikki. Purkkia ja purtiloa on kaapit täynnä. Nyt kun tuleva muutto on ollut tiedossa jo puolen vuoden ajan, olen saanut kosmetiikkaakin urakalla vähennettyä. Minulla on monta pannuprojektia, uskon saavuttavani suurimman osan tavoitteistani ennen muuttoa. En halua heittää mitään käyttökelpoista roskiin joten saan outoa tyydytystä siitä että saan jälleen yhden rasvan tai seerumin käytettyä loppuun. Tämä on luonnollisesti vaikuttanut myös ostokäyttäytymiseeni. En ole viime syksyn jälkeen ostanut muuta kosmetiikkaa kuin dödön ja ripsivärin.

Vierailija kirjoitti:

Tavaraa täälläkin aivan liikaa. Olen myös jotenkin tuntein kiinni tavaroissa, sen takia on vaikeampaa heittää vanhoja asioita pois, kun ne on osa omaa elämänhistoriaa. Järkisyin kuitenkin tiedän etten enää nykyisessä tilanteessa tarvitse kaikkea mitä mulla on ollut 10, 20 tai 30 vuotta sitten. En silti kaikkea halua hävittääkään. Tykkään kun on muistoja konkreettisessakin muodossa. Valinta mitä säästää ja mitä laittaa pois, on tosi vaikeaa. Mikä siihen auttaisi..?

Asuin 3 v ulkomailla. Irtaimisto oli vanhemmilla jemmassa. Tulin Suomeen ja aika nopeasti muutin mieheni luo.

Otin aina laatikon käydessä ja olihan se melkoista.

N 10 v sitten vanhemmat alkoivat puhumaan muuttamisesta kerrostaloon ja äiti tähtäsi saa muovipussillisen tarpeetonta kuukaudessa. Mä vein nämä kirppikselle. Käydessä myin käyttämättömien huoneiden huonekaluja jne.

Reilu 5 v meni omakotitalon tyhjentämisessä ja me muutettiin samaan aikaan. Vanhemmat n 80 neliön kolmioon isosta omakotitalosta ja me kaksiosta 5 huoneen rivitaloon.

Yhtäkkiä oli tilaa ottaa vaikka kaikki vastaan. Vasta, kun viimeisiä laatikoita pakattiin, löytyi mm minun lapsuuden leluja, opiskeluaikaisia astioita jne.

Olin aivan kypsä karsimista, kirppistä jne ja laitoin kaikki loput uuden kodin varastoon.

Tyhjensin varastoa hitaasti, ehkä 2 laatikkoa vuodessa.

Silloin näkee tuleeko varastossa oleva käyttöön.

Meillä on 2 isoa varastoa ja kumpikin ovat lähes tyhjiä. Kellarissa on ehkä 5 laatikkoa. Max.

Mun neuvo, kun olet karsinut, et saa niitä ikinä takaisin. Mä olen tehnyt tätä vuosia vähän kerralla.

Nyt appivanhemmat ovat siinä tilassa, että haluavat muuttaa pienempään.

Vierailija kirjoitti:

Tavaraa täälläkin aivan liikaa. Olen myös jotenkin tuntein kiinni tavaroissa, sen takia on vaikeampaa heittää vanhoja asioita pois, kun ne on osa omaa elämänhistoriaa. Järkisyin kuitenkin tiedän etten enää nykyisessä tilanteessa tarvitse kaikkea mitä mulla on ollut 10, 20 tai 30 vuotta sitten. En silti kaikkea halua hävittääkään. Tykkään kun on muistoja konkreettisessakin muodossa. Valinta mitä säästää ja mitä laittaa pois, on tosi vaikeaa. Mikä siihen auttaisi..?

Näistä konkreettisista muistoista on täällä useamman kerrankin puhuttu. Ota ne tavarat esiin ja käyttöön. Tee vaikka jokaiselle vuodenajalle oma laatikko, jossa on koristeena noita muistoja ja tavaroita joita käytät ja sitten vaihdat sisustuksen. Varsinkin joulun aikaa on jotenkin ihana, kun koti on täynnä tietynlaista fiilistä ja muistoja.

Tee niistä tauluja, koristetyynyjä, teippaa kaapin ovien sisäpuolelle koristeeksi, keksi miten voit katsella niitä aina. Juo kahvia niistä vanhoista astioista ja ota arkeen käyttöön tavaroita joilla on tunnearvoa.

Minun yhdellä ystävällä on vaatehuoneen ovessa sisäpuolella esillä hääpuku, vie vähemmän tilaa tilaa kuin pukupussissa käyttövaatteiden seassa ja saa ihastella sitä joka päivä.

Sitten ne joita et halua halua ikinä esille, etkä ottaa käyttöön, niin mieti tarvitseeko säilyttää? Kuinka paljon tämmöistä tavaraa on sinulle sopiva määrä? Yksi iso laatikko varastossa?

Vierailija kirjoitti:

Olin jokin aika sitten juhlissa, joita varten minun piti ostaa uusi mekko. Löysin kivan, sopivan hintaisen mekon, joka tuntui hyvältä päällä ja jolle tiedän olevan paljon käyttöä. Siltikin harmitti ostaa uusi vaate eli käyttää rahaa ja kuluttaa luonnonvaroja. Jokin tasapaino olisi hyvä löytää, koska ei tämä syyllisyyden tunnekaan mukava ole. 

Miettisin, että miksi pitää ostaa UUSI mekko. Tarkoitan tällä sitä, että jos vaatekaapissa on 1-3 monikäyttöistä, hieman erilaista mekkoa, niin eikö niitä voi käyttää juhlista toiseen? Monissa juhlissa voi käydä pukemalla vaikka hienomman puseron ja laittamalla tavallisemman alaosan. Toisinaan voi riittää näyttävät korut, kauniit kengät ja pikkulaukku.