tavarapaljous :(

Jos tulisi sota tms niin tarvitaan vettä ja huoneenlämmössä säilyvää ruokaa sekä lämpimiä vaatteita. Pitää pystyä toimimaan tilanteessa jossa sähkö, vesi, kaukolämpö ja kännykkäverkot ovat alhaalla. Retkikeitin, paristo radio. 72 tuntia ohjeistus löytyy netistä.

Itse ajattelen että tavaroiden läpikäyminen ja järjestäminen on tärkeää valmistautumista myös sen varalle että pitäisi äkkiä löhteä pois kotoa.

Tärkeät paperit pitää olla järjestyksessä ja sekä paperilla että muistitikulla ja pilvessä.

Jos kaikki on ihan sotkussa on vaikea toimia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole lukenut tätä ketjua nyt vähään aikaan, joten pahoittelen jos aihetta on jo käsitelty aiemmilla sivuilla, mutta vaikuttaako ahdistus hintojen noususta jne. teihin negatiivisesti?

Olen aika kiitettävästi päässyt tavaroista eroon viimeisen vuoden aikana, mutta nyt kun hinnat nousevat käsittämätöntä vauhtia ja kaikenlaista pulaa rummutetaan mediassa koko ajan, jokin hamsterimoodi on taas napsahtanut aivoissa päälle, enkä oikein tiedä mitä tehdä. Se nyt on ihan silkkaa faktaa, että jos haluaa saada halvemmalla jotain mitä on aikonut vielä jossain vaiheessa ostaa, se olisi ostettava nyt. Sekin on silkkaa faktaa, ettei minulla ole rahaa tehdä noita haluamiani hankintoja. Sekin on silkkaa faktaa, että nyt "kannattaisi" hamstrata ruokaa yms. jota tulee tarvitsemaan tulevaisuudessakin. Mutta sekin on silkkaa faktaa, että minulla ei ole nyt sen enempää tilaa hamstraukselle kuin ennenkään...

Ajatukset pyörivät jotenkin negatiivista kehää näiden asioiden ympärillä, eikä asiaa auta sekään, ettei mikään enää mene kaupaksi nettikirppiksillä, kun kaikki ilmeisesti alkoivat säästää samaan aikaan.

Onko muilla samanlaista ongelmaa?

Sellaiseen amerikkalaistyyliseen pantry- ja preppaushamstraamiseen keskiverrossa suomiasunnossa ei olekaan tilaa, mutta jos esim. kuukauden kuiva-aineiden varaston haluat, se mahtuu muutamaan kestokauppakassiin jonnekin nurkkaan tai takkien alle eteiskaappiin, ei tarvitse olla siististi keittiönkaapeissa. Näin meillä on toimittu koronan alusta lähtien, kun kauppareissujen väli harveni. Ylimääräiset riisit ja makaronit yms. jätettin siihen kauppakassiin ja haettiin käyttöön sieltä.

Jatka kaappien siivoamista äläkä osta uusia tavaroita tilalle kuin vain tarkkaan harkiten. Raha ja tilat riittää näin.

Otin yhden tyhjentyneen vaatekaapin tähän käyttöön. Oikeasti kuluvia hygieniatuote- ja kotitaloustarvikkeiden lisäksi siellä on säilykkeitä, kuiva-aineita jne. Aloitin jo ennen koronaa. On kätevää shoppailla omasta varastosta. Eihän kuluvaa tavaraa tarvitse olla minimalistisen vähän jos sille on tilaa ja varmuudella käyttöä.

Näiden varastojen kanssa saa vaan olla tarkkana, että ne tulee oikeasti käytettyä ja oikeassa järjestyksessä, että tavara ei vanhene ja mene huonoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole lukenut tätä ketjua nyt vähään aikaan, joten pahoittelen jos aihetta on jo käsitelty aiemmilla sivuilla, mutta vaikuttaako ahdistus hintojen noususta jne. teihin negatiivisesti?

Olen aika kiitettävästi päässyt tavaroista eroon viimeisen vuoden aikana, mutta nyt kun hinnat nousevat käsittämätöntä vauhtia ja kaikenlaista pulaa rummutetaan mediassa koko ajan, jokin hamsterimoodi on taas napsahtanut aivoissa päälle, enkä oikein tiedä mitä tehdä. Se nyt on ihan silkkaa faktaa, että jos haluaa saada halvemmalla jotain mitä on aikonut vielä jossain vaiheessa ostaa, se olisi ostettava nyt. Sekin on silkkaa faktaa, ettei minulla ole rahaa tehdä noita haluamiani hankintoja. Sekin on silkkaa faktaa, että nyt "kannattaisi" hamstrata ruokaa yms. jota tulee tarvitsemaan tulevaisuudessakin. Mutta sekin on silkkaa faktaa, että minulla ei ole nyt sen enempää tilaa hamstraukselle kuin ennenkään...

Ajatukset pyörivät jotenkin negatiivista kehää näiden asioiden ympärillä, eikä asiaa auta sekään, ettei mikään enää mene kaupaksi nettikirppiksillä, kun kaikki ilmeisesti alkoivat säästää samaan aikaan.

Onko muilla samanlaista ongelmaa?

Sellaiseen amerikkalaistyyliseen pantry- ja preppaushamstraamiseen keskiverrossa suomiasunnossa ei olekaan tilaa, mutta jos esim. kuukauden kuiva-aineiden varaston haluat, se mahtuu muutamaan kestokauppakassiin jonnekin nurkkaan tai takkien alle eteiskaappiin, ei tarvitse olla siististi keittiönkaapeissa. Näin meillä on toimittu koronan alusta lähtien, kun kauppareissujen väli harveni. Ylimääräiset riisit ja makaronit yms. jätettin siihen kauppakassiin ja haettiin käyttöön sieltä.

Jatka kaappien siivoamista äläkä osta uusia tavaroita tilalle kuin vain tarkkaan harkiten. Raha ja tilat riittää näin.

Otin yhden tyhjentyneen vaatekaapin tähän käyttöön. Oikeasti kuluvia hygieniatuote- ja kotitaloustarvikkeiden lisäksi siellä on säilykkeitä, kuiva-aineita jne. Aloitin jo ennen koronaa. On kätevää shoppailla omasta varastosta. Eihän kuluvaa tavaraa tarvitse olla minimalistisen vähän jos sille on tilaa ja varmuudella käyttöä.

Näiden varastojen kanssa saa vaan olla tarkkana, että ne tulee oikeasti käytettyä ja oikeassa järjestyksessä, että tavara ei vanhene ja mene huonoksi.

Kyllä, kaikki on rivissä päiväyksen mukaan. Tavara on ehdottomasti vain sellaista, jota ihan koko ajan käytetään.

Vihdoinkin sain järjestettyä kaikki kirjat ja pyyhittyä pölyt hyllyistä. Samalla karsin 40 kirjaa. Aion viedä ne vähitellen kirjastojen kierrätyshyllyihin, kunhan lakko päättyy. Pasilan kirjasto tosin oli rajoitetusti auki myös viime viikolla. Mutta Entresse on mulle lähin, kotimatkan varrella.

Seuraavana projektina on dvd-levyjen karsinta. Kun teetin puusepällä dvd- hyllykön, kuvittelin että kyllä sinne kaikki levyt tulevat mahtumaan. Kuinka ollakaan, tuosta on 18 vuotta ja nyt on levyjä jo vaatekomerossakin

Vierailija kirjoitti:

Vihdoinkin sain järjestettyä kaikki kirjat ja pyyhittyä pölyt hyllyistä. Samalla karsin 40 kirjaa. Aion viedä ne vähitellen kirjastojen kierrätyshyllyihin, kunhan lakko päättyy. Pasilan kirjasto tosin oli rajoitetusti auki myös viime viikolla. Mutta Entresse on mulle lähin, kotimatkan varrella.

Seuraavana projektina on dvd-levyjen karsinta. Kun teetin puusepällä dvd- hyllykön, kuvittelin että kyllä sinne kaikki levyt tulevat mahtumaan. Kuinka ollakaan, tuosta on 18 vuotta ja nyt on levyjä jo vaatekomerossakin

Kirjoja ja levyjä on oikeasti helppo karsia. Jättää vain ne, jotka oikeasti tahtoo joskus lukea/katsoa (uudestaan). Muutaman jutun voi jättää, vaikka ei aikoisi uusiksi palata, mutta iso osa kirjoista ja levyistä tuntuu olevan kertynyttä peetä tai alesta ostettua. Pois vaan.

Kirjat ja levyt voi viedä suoraan kierrätyskeskuksellekin, ottavat isomman määrän vastaan kuin kirjasto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole lukenut tätä ketjua nyt vähään aikaan, joten pahoittelen jos aihetta on jo käsitelty aiemmilla sivuilla, mutta vaikuttaako ahdistus hintojen noususta jne. teihin negatiivisesti?

Olen aika kiitettävästi päässyt tavaroista eroon viimeisen vuoden aikana, mutta nyt kun hinnat nousevat käsittämätöntä vauhtia ja kaikenlaista pulaa rummutetaan mediassa koko ajan, jokin hamsterimoodi on taas napsahtanut aivoissa päälle, enkä oikein tiedä mitä tehdä. Se nyt on ihan silkkaa faktaa, että jos haluaa saada halvemmalla jotain mitä on aikonut vielä jossain vaiheessa ostaa, se olisi ostettava nyt. Sekin on silkkaa faktaa, ettei minulla ole rahaa tehdä noita haluamiani hankintoja. Sekin on silkkaa faktaa, että nyt "kannattaisi" hamstrata ruokaa yms. jota tulee tarvitsemaan tulevaisuudessakin. Mutta sekin on silkkaa faktaa, että minulla ei ole nyt sen enempää tilaa hamstraukselle kuin ennenkään...

Ajatukset pyörivät jotenkin negatiivista kehää näiden asioiden ympärillä, eikä asiaa auta sekään, ettei mikään enää mene kaupaksi nettikirppiksillä, kun kaikki ilmeisesti alkoivat säästää samaan aikaan.

Onko muilla samanlaista ongelmaa?

Sellaiseen amerikkalaistyyliseen pantry- ja preppaushamstraamiseen keskiverrossa suomiasunnossa ei olekaan tilaa, mutta jos esim. kuukauden kuiva-aineiden varaston haluat, se mahtuu muutamaan kestokauppakassiin jonnekin nurkkaan tai takkien alle eteiskaappiin, ei tarvitse olla siististi keittiönkaapeissa. Näin meillä on toimittu koronan alusta lähtien, kun kauppareissujen väli harveni. Ylimääräiset riisit ja makaronit yms. jätettin siihen kauppakassiin ja haettiin käyttöön sieltä.

Jatka kaappien siivoamista äläkä osta uusia tavaroita tilalle kuin vain tarkkaan harkiten. Raha ja tilat riittää näin.

Joo, minulla on itse asiassa kotivaraa jo kotona, ja olen juurikin yhden eteiskaapin sitä varten vallannut :) Mutta en tuossa ylläolevassa viestissä niinkään pohtinut sitä, mitä kotiin pitää varata jotain potentiaalista kriisiä varten, vaan enemmänkin tosiaan sitä hintojen nousua ja siitä johtuvaa ahdistusta. Jotenkin tulee siis sellainen olo, että ihan normaalisti käytössä kuluvaa ruokaa pitäisi alkaa hamstrata kotiin ennen kuin joistain kuiva-aineista joista pidän tulee budjettiini täysin sopimattomia.

Eikä kyse ole edes pelkästään välttämättömyyksistä kuten ruoka, vaan esimerkkinä on yksi harrastusväline, johon olen aikonut tämän vuoden aikana säästää. Siihen on tullut joulukuun jälkeen puolet hintaa lisää, ja paniikissa mietin, että pitäisi saada ostettua se jo nyt, ennen kuin hinta nousee niin paljon ettei minulla ole enää ikinä siihen varaa. Mutta minulla ei yksinkertaisesti ole siihen vielä tarpeeksi rahaa.

Siis kaikenlaista tällaista panikointia tarkoitan. Se toimii myös osittain toiseen suuntaan, siis minusta on tullut vähän haluttomampi karsimaan tavaraa, koska jos tarvitsen tulevaisuudessa samanlaista, minulla ei välttämättä ole siihen enää varaa.

Kiinnostaisi vain tietää, onko kukaan muu kokenut viime aikoina samanlaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole lukenut tätä ketjua nyt vähään aikaan, joten pahoittelen jos aihetta on jo käsitelty aiemmilla sivuilla, mutta vaikuttaako ahdistus hintojen noususta jne. teihin negatiivisesti?

Olen aika kiitettävästi päässyt tavaroista eroon viimeisen vuoden aikana, mutta nyt kun hinnat nousevat käsittämätöntä vauhtia ja kaikenlaista pulaa rummutetaan mediassa koko ajan, jokin hamsterimoodi on taas napsahtanut aivoissa päälle, enkä oikein tiedä mitä tehdä. Se nyt on ihan silkkaa faktaa, että jos haluaa saada halvemmalla jotain mitä on aikonut vielä jossain vaiheessa ostaa, se olisi ostettava nyt. Sekin on silkkaa faktaa, ettei minulla ole rahaa tehdä noita haluamiani hankintoja. Sekin on silkkaa faktaa, että nyt "kannattaisi" hamstrata ruokaa yms. jota tulee tarvitsemaan tulevaisuudessakin. Mutta sekin on silkkaa faktaa, että minulla ei ole nyt sen enempää tilaa hamstraukselle kuin ennenkään...

Ajatukset pyörivät jotenkin negatiivista kehää näiden asioiden ympärillä, eikä asiaa auta sekään, ettei mikään enää mene kaupaksi nettikirppiksillä, kun kaikki ilmeisesti alkoivat säästää samaan aikaan.

Onko muilla samanlaista ongelmaa?

Sellaiseen amerikkalaistyyliseen pantry- ja preppaushamstraamiseen keskiverrossa suomiasunnossa ei olekaan tilaa, mutta jos esim. kuukauden kuiva-aineiden varaston haluat, se mahtuu muutamaan kestokauppakassiin jonnekin nurkkaan tai takkien alle eteiskaappiin, ei tarvitse olla siististi keittiönkaapeissa. Näin meillä on toimittu koronan alusta lähtien, kun kauppareissujen väli harveni. Ylimääräiset riisit ja makaronit yms. jätettin siihen kauppakassiin ja haettiin käyttöön sieltä.

Jatka kaappien siivoamista äläkä osta uusia tavaroita tilalle kuin vain tarkkaan harkiten. Raha ja tilat riittää näin.

Varasto voi olla myös esim. varastossa, autotallissa, häkkivarastossa. Sinne muutama ylimääräinen vessapaperipakkaus, vesipulloja, kuivamuonaa. Ei liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole lukenut tätä ketjua nyt vähään aikaan, joten pahoittelen jos aihetta on jo käsitelty aiemmilla sivuilla, mutta vaikuttaako ahdistus hintojen noususta jne. teihin negatiivisesti?

Olen aika kiitettävästi päässyt tavaroista eroon viimeisen vuoden aikana, mutta nyt kun hinnat nousevat käsittämätöntä vauhtia ja kaikenlaista pulaa rummutetaan mediassa koko ajan, jokin hamsterimoodi on taas napsahtanut aivoissa päälle, enkä oikein tiedä mitä tehdä. Se nyt on ihan silkkaa faktaa, että jos haluaa saada halvemmalla jotain mitä on aikonut vielä jossain vaiheessa ostaa, se olisi ostettava nyt. Sekin on silkkaa faktaa, ettei minulla ole rahaa tehdä noita haluamiani hankintoja. Sekin on silkkaa faktaa, että nyt "kannattaisi" hamstrata ruokaa yms. jota tulee tarvitsemaan tulevaisuudessakin. Mutta sekin on silkkaa faktaa, että minulla ei ole nyt sen enempää tilaa hamstraukselle kuin ennenkään...

Ajatukset pyörivät jotenkin negatiivista kehää näiden asioiden ympärillä, eikä asiaa auta sekään, ettei mikään enää mene kaupaksi nettikirppiksillä, kun kaikki ilmeisesti alkoivat säästää samaan aikaan.

Onko muilla samanlaista ongelmaa?

Sellaiseen amerikkalaistyyliseen pantry- ja preppaushamstraamiseen keskiverrossa suomiasunnossa ei olekaan tilaa, mutta jos esim. kuukauden kuiva-aineiden varaston haluat, se mahtuu muutamaan kestokauppakassiin jonnekin nurkkaan tai takkien alle eteiskaappiin, ei tarvitse olla siististi keittiönkaapeissa. Näin meillä on toimittu koronan alusta lähtien, kun kauppareissujen väli harveni. Ylimääräiset riisit ja makaronit yms. jätettin siihen kauppakassiin ja haettiin käyttöön sieltä.

Jatka kaappien siivoamista äläkä osta uusia tavaroita tilalle kuin vain tarkkaan harkiten. Raha ja tilat riittää näin.

Joo, minulla on itse asiassa kotivaraa jo kotona, ja olen juurikin yhden eteiskaapin sitä varten vallannut :) Mutta en tuossa ylläolevassa viestissä niinkään pohtinut sitä, mitä kotiin pitää varata jotain potentiaalista kriisiä varten, vaan enemmänkin tosiaan sitä hintojen nousua ja siitä johtuvaa ahdistusta. Jotenkin tulee siis sellainen olo, että ihan normaalisti käytössä kuluvaa ruokaa pitäisi alkaa hamstrata kotiin ennen kuin joistain kuiva-aineista joista pidän tulee budjettiini täysin sopimattomia.

Eikä kyse ole edes pelkästään välttämättömyyksistä kuten ruoka, vaan esimerkkinä on yksi harrastusväline, johon olen aikonut tämän vuoden aikana säästää. Siihen on tullut joulukuun jälkeen puolet hintaa lisää, ja paniikissa mietin, että pitäisi saada ostettua se jo nyt, ennen kuin hinta nousee niin paljon ettei minulla ole enää ikinä siihen varaa. Mutta minulla ei yksinkertaisesti ole siihen vielä tarpeeksi rahaa.

Siis kaikenlaista tällaista panikointia tarkoitan. Se toimii myös osittain toiseen suuntaan, siis minusta on tullut vähän haluttomampi karsimaan tavaraa, koska jos tarvitsen tulevaisuudessa samanlaista, minulla ei välttämättä ole siihen enää varaa.

Kiinnostaisi vain tietää, onko kukaan muu kokenut viime aikoina samanlaista.

Ota rauhassa, älä panikoi. Jos todella tarvitset sitä harrastusvälinettä, osta se. Älä ostaa tavaraa varmuuden vuoksi. Edelleen käytettyä tavaraa kiertää hyvin hinnoin ja tavaraa tulee olemaan kierrossa myös puolen vuoden päästä. Tavarat eivät tuo onnea eikä turvaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikähän vika minun menetelmässäni on, kun jään kaipaamaan pois laittamiani tavaroita/vaatteita, vuodenkin kuluttua mietin aina, että olisi kannattanut säästää, nyt olisikin tarvetta.

Itselleni vaikeimpia poislaitettavia ovat äidin jäämistö: Kauniit Arabian kannut, kahvimylly, vanhempien kihla- ja häälahjat, äidin kirjomat liinat, ym.ym. Kun annoin pois äidin kutomat matot, ei itku ollut kaukana. Muuten en ole mielestäni keräilijä enkä hamsteri. Tämä liika tunteellisuuteni harmittaa minua suuresti. Haluaisin olla järki-ihminen, mutta joka asiassa tunne menee edelle. Onkohan muita näin höperöitä ja voiko asialle tehdä jotain?

Voi ei, älkää nyt niin hulluina siivotko tavaraa pois, että sellaiset oikeasti rakkaat ja merkitykselliset asiat hävitetään. :( Minulle ovat niin tärkeitä aarteita menneiden sukupolvien tavarat, eivätkä ne ole vain jossain kaapin nurkissa, vaan osana jokapäiväistä arkea. Isomummon kutomat matot ovat parvekkeella, jossa tulee usein ajateltua lämpimästi häntä kuin muitakin jo poismenneitä läheisiä. Myös toisen isomummolan kuin kummankin mummolan tavaraa on käytössä niin koristeina, lamppuina, astioina... Ja nyt jo omat vanhemmatkin purkavat joitakin tavaroitaan, ja sain heidän kihlajaislahjaksi saamansa maljakon.

Pyrin hävittämään omia tarpeettomia tavaroita ja pitämään kodin siistinä ja järjestyksessä, mutta missään vaiheessa tavoitteena ei ole ollut tehdä kodista tyhjää tilaa. Ei sellainen tuntuisi minusta kodilta. Uskon, että monikin vielä itkee hävittämiensä merkityksellisten asioiden perään tämän konmaritus-puuhan jäljiltä. Eri asia oikeasti tarpeettomien tavaroiden kanssa, ne pitää vain osata erottaa toisistaan. Tärkeät muistot eivät ole turhia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole lukenut tätä ketjua nyt vähään aikaan, joten pahoittelen jos aihetta on jo käsitelty aiemmilla sivuilla, mutta vaikuttaako ahdistus hintojen noususta jne. teihin negatiivisesti?

Olen aika kiitettävästi päässyt tavaroista eroon viimeisen vuoden aikana, mutta nyt kun hinnat nousevat käsittämätöntä vauhtia ja kaikenlaista pulaa rummutetaan mediassa koko ajan, jokin hamsterimoodi on taas napsahtanut aivoissa päälle, enkä oikein tiedä mitä tehdä. Se nyt on ihan silkkaa faktaa, että jos haluaa saada halvemmalla jotain mitä on aikonut vielä jossain vaiheessa ostaa, se olisi ostettava nyt. Sekin on silkkaa faktaa, ettei minulla ole rahaa tehdä noita haluamiani hankintoja. Sekin on silkkaa faktaa, että nyt "kannattaisi" hamstrata ruokaa yms. jota tulee tarvitsemaan tulevaisuudessakin. Mutta sekin on silkkaa faktaa, että minulla ei ole nyt sen enempää tilaa hamstraukselle kuin ennenkään...

Ajatukset pyörivät jotenkin negatiivista kehää näiden asioiden ympärillä, eikä asiaa auta sekään, ettei mikään enää mene kaupaksi nettikirppiksillä, kun kaikki ilmeisesti alkoivat säästää samaan aikaan.

Onko muilla samanlaista ongelmaa?

Sellaiseen amerikkalaistyyliseen pantry- ja preppaushamstraamiseen keskiverrossa suomiasunnossa ei olekaan tilaa, mutta jos esim. kuukauden kuiva-aineiden varaston haluat, se mahtuu muutamaan kestokauppakassiin jonnekin nurkkaan tai takkien alle eteiskaappiin, ei tarvitse olla siististi keittiönkaapeissa. Näin meillä on toimittu koronan alusta lähtien, kun kauppareissujen väli harveni. Ylimääräiset riisit ja makaronit yms. jätettin siihen kauppakassiin ja haettiin käyttöön sieltä.

Jatka kaappien siivoamista äläkä osta uusia tavaroita tilalle kuin vain tarkkaan harkiten. Raha ja tilat riittää näin.

Varoituksen sana! Älä laita kestokassissa ruokia eteisen lattialle tai muuallekaan huoneeseen, jossa on lattialämmitys. Ruoat saattavat alkaaa homehtua lämpimässä. Nosta ruokakassi vaikka vaatekaappiin ja laita vaatteita kestokassissa lattialle, jos on pakko valita tilan puutteen vuoksi.

Tätä on jo moneen kertaan tässä ketjussa käsitelty, mutta minulle ne muistot eivät ole tavaroissa. Joitain yksittäisiä esineitä on isovanhemmilta tallessa, mutta ei muistojen vaalimisen takia. Siinäkin on ero, onko niitä muistoesineitä muutama vai kaikki kaapit ja varastot täynnä ja mistään niistä ei saa luopua.

Sitäkin mietin, että kuinka vaarallista lopulta on, jos tulee vahingossa hävittäneeksi esineen, jota myöhemmin alkaa kaipailla. Jos vaikka prosentti kiertoon laitetuista tavaroista on sellaisia, eikö se 99 prosenttia ja sen mukanaan tuoma arjen helpotus tee karsinnasta sen arvoista? Varsinkin kun ei se muisto tai ihminen ole niissä tavaroissa ollut alun alkaenkaan.

Huvittavinta oli, kun karsin isovanhempien minulle antamia tai tekemiä esineitä muutama vuosi sitten, ja ventovieraat ihmiset alkoivat sättiä minua, kun niin tein ja syyttelivät kunnioituksen puutteesta ja alentuvasti voivottelivat, että kyllä minä vielä päätöksiäni kadun. Minun tavarani, minun päätökseni! 

Vierailija kirjoitti:

Tätä on jo moneen kertaan tässä ketjussa käsitelty, mutta minulle ne muistot eivät ole tavaroissa. Joitain yksittäisiä esineitä on isovanhemmilta tallessa, mutta ei muistojen vaalimisen takia. Siinäkin on ero, onko niitä muistoesineitä muutama vai kaikki kaapit ja varastot täynnä ja mistään niistä ei saa luopua.

Sitäkin mietin, että kuinka vaarallista lopulta on, jos tulee vahingossa hävittäneeksi esineen, jota myöhemmin alkaa kaipailla. Jos vaikka prosentti kiertoon laitetuista tavaroista on sellaisia, eikö se 99 prosenttia ja sen mukanaan tuoma arjen helpotus tee karsinnasta sen arvoista? Varsinkin kun ei se muisto tai ihminen ole niissä tavaroissa ollut alun alkaenkaan.

Huvittavinta oli, kun karsin isovanhempien minulle antamia tai tekemiä esineitä muutama vuosi sitten, ja ventovieraat ihmiset alkoivat sättiä minua, kun niin tein ja syyttelivät kunnioituksen puutteesta ja alentuvasti voivottelivat, että kyllä minä vielä päätöksiäni kadun. Minun tavarani, minun päätökseni! 

Lisään vielä, että toki on kyseessä aina oma päätös, ja toisille muistot ovat erilaisia. Esimerkiksi minulla nostalgiset muistot kytkeytyvät vahvasti myös esineisiin. Olen visuaalinen ihminen ja kun ajattelen isotätiä, muistan hänet se tietty esiliina päällä, jolloin sen käyttäminen leipoessa saa minut muistamaan häntä. Kun kehrään villaa isomummon karstoilla, sillä on minulle merkitystä, että hänen kätensä ovat pidelleet niitä samoja työvälineitä. Muistan kuinka lapsena leikin mummolan matoilla, ne tutut raidat ja värit tuntuvat kotoisilta omassakin kodissa. Tai että aina perhejuhlissa on ollut se tietty maljakko esillä, se tuntuu rakkaalta, ja on ihana laittaa omat kukat siihen nyt ajatellen äitiä, joka aina asetteli siihen kukkakimppua. Tottakai muistan asioita ilmankin fyysistä yhteyttä johonkin esineeseen, mutta kyllä se vain minulla syventää sitä lämmintä muistikuvaa ja tekee sen arkisen esineen itselle tärkeäksi.

Tuo toki on hyvä pointti, että eipä niistä muistoesineistä suurta iloa ole, jos niitä ovat kaapit täynnä, eikä niitä käytä tai tarvitse mihinkään. Mutta kuulosti siltä, että lainaamani henkilö koki nuo esineet tärkeiksi muistoiksi, eikä niitä silloin ole mitään tarvetta "väkisin" hävittää, jos ne tuottavat iloa ja tuovat lämpimiä muistoja mieleen. Oma tarkoitukseni oli sanoa, että jokainen saa karsia tavaraa omalla tavallaan, mikä sopii itselle. Joka ikinen esine ei ole jokaiselle turha.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole lukenut tätä ketjua nyt vähään aikaan, joten pahoittelen jos aihetta on jo käsitelty aiemmilla sivuilla, mutta vaikuttaako ahdistus hintojen noususta jne. teihin negatiivisesti?

Olen aika kiitettävästi päässyt tavaroista eroon viimeisen vuoden aikana, mutta nyt kun hinnat nousevat käsittämätöntä vauhtia ja kaikenlaista pulaa rummutetaan mediassa koko ajan, jokin hamsterimoodi on taas napsahtanut aivoissa päälle, enkä oikein tiedä mitä tehdä. Se nyt on ihan silkkaa faktaa, että jos haluaa saada halvemmalla jotain mitä on aikonut vielä jossain vaiheessa ostaa, se olisi ostettava nyt. Sekin on silkkaa faktaa, ettei minulla ole rahaa tehdä noita haluamiani hankintoja. Sekin on silkkaa faktaa, että nyt "kannattaisi" hamstrata ruokaa yms. jota tulee tarvitsemaan tulevaisuudessakin. Mutta sekin on silkkaa faktaa, että minulla ei ole nyt sen enempää tilaa hamstraukselle kuin ennenkään...

Ajatukset pyörivät jotenkin negatiivista kehää näiden asioiden ympärillä, eikä asiaa auta sekään, ettei mikään enää mene kaupaksi nettikirppiksillä, kun kaikki ilmeisesti alkoivat säästää samaan aikaan.

Onko muilla samanlaista ongelmaa?

Sellaiseen amerikkalaistyyliseen pantry- ja preppaushamstraamiseen keskiverrossa suomiasunnossa ei olekaan tilaa, mutta jos esim. kuukauden kuiva-aineiden varaston haluat, se mahtuu muutamaan kestokauppakassiin jonnekin nurkkaan tai takkien alle eteiskaappiin, ei tarvitse olla siististi keittiönkaapeissa. Näin meillä on toimittu koronan alusta lähtien, kun kauppareissujen väli harveni. Ylimääräiset riisit ja makaronit yms. jätettin siihen kauppakassiin ja haettiin käyttöön sieltä.

Jatka kaappien siivoamista äläkä osta uusia tavaroita tilalle kuin vain tarkkaan harkiten. Raha ja tilat riittää näin.

Joo, minulla on itse asiassa kotivaraa jo kotona, ja olen juurikin yhden eteiskaapin sitä varten vallannut :) Mutta en tuossa ylläolevassa viestissä niinkään pohtinut sitä, mitä kotiin pitää varata jotain potentiaalista kriisiä varten, vaan enemmänkin tosiaan sitä hintojen nousua ja siitä johtuvaa ahdistusta. Jotenkin tulee siis sellainen olo, että ihan normaalisti käytössä kuluvaa ruokaa pitäisi alkaa hamstrata kotiin ennen kuin joistain kuiva-aineista joista pidän tulee budjettiini täysin sopimattomia.

Eikä kyse ole edes pelkästään välttämättömyyksistä kuten ruoka, vaan esimerkkinä on yksi harrastusväline, johon olen aikonut tämän vuoden aikana säästää. Siihen on tullut joulukuun jälkeen puolet hintaa lisää, ja paniikissa mietin, että pitäisi saada ostettua se jo nyt, ennen kuin hinta nousee niin paljon ettei minulla ole enää ikinä siihen varaa. Mutta minulla ei yksinkertaisesti ole siihen vielä tarpeeksi rahaa.

Siis kaikenlaista tällaista panikointia tarkoitan. Se toimii myös osittain toiseen suuntaan, siis minusta on tullut vähän haluttomampi karsimaan tavaraa, koska jos tarvitsen tulevaisuudessa samanlaista, minulla ei välttämättä ole siihen enää varaa.

Kiinnostaisi vain tietää, onko kukaan muu kokenut viime aikoina samanlaista.

Ota rauhassa, älä panikoi. Jos todella tarvitset sitä harrastusvälinettä, osta se. Älä ostaa tavaraa varmuuden vuoksi. Edelleen käytettyä tavaraa kiertää hyvin hinnoin ja tavaraa tulee olemaan kierrossa myös puolen vuoden päästä. Tavarat eivät tuo onnea eikä turvaa.

Kiitos, tottahan tuo ja pitää vain psyykata itsensä olemaan panikoimatta turhia. (Toki kyllä hintojen nousu vielä näkyy käytetyssäkin tavarassa, joskin viiveellä.)

Olen vähän yllättynyt, miten paljon alapeukkua pukkaa viesteihini :) Voin ymmärtää, että ihmiset ovat kanssani täysin eri mieltä, mutta vähän hämmentää, että itse viestit noin paljon ärsyttävät. Minusta on melko normaalia pohtia tavaroiden arvoa ja hankintojen ajoitusta, kun kaikki hinnat nousevat kohisten.

Vierailija kirjoitti:

En ole lukenut tätä ketjua nyt vähään aikaan, joten pahoittelen jos aihetta on jo käsitelty aiemmilla sivuilla, mutta vaikuttaako ahdistus hintojen noususta jne. teihin negatiivisesti?

Olen aika kiitettävästi päässyt tavaroista eroon viimeisen vuoden aikana, mutta nyt kun hinnat nousevat käsittämätöntä vauhtia ja kaikenlaista pulaa rummutetaan mediassa koko ajan, jokin hamsterimoodi on taas napsahtanut aivoissa päälle, enkä oikein tiedä mitä tehdä. Se nyt on ihan silkkaa faktaa, että jos haluaa saada halvemmalla jotain mitä on aikonut vielä jossain vaiheessa ostaa, se olisi ostettava nyt. Sekin on silkkaa faktaa, ettei minulla ole rahaa tehdä noita haluamiani hankintoja. Sekin on silkkaa faktaa, että nyt "kannattaisi" hamstrata ruokaa yms. jota tulee tarvitsemaan tulevaisuudessakin. Mutta sekin on silkkaa faktaa, että minulla ei ole nyt sen enempää tilaa hamstraukselle kuin ennenkään...

Ajatukset pyörivät jotenkin negatiivista kehää näiden asioiden ympärillä, eikä asiaa auta sekään, ettei mikään enää mene kaupaksi nettikirppiksillä, kun kaikki ilmeisesti alkoivat säästää samaan aikaan.

Onko muilla samanlaista ongelmaa?

No tuon olen huomannut, ettei helmikuusta lähtien ole kauppa käynyt koskaan niin huonosti netissä, kuin se tänä keväänä on käynyt (mulla on parinkymmenen vuoden kokemus). Ilmeisesti ihmisiltä loppui rahat tai sitten niitä jemmataan pahan päivän varalle.

Ei ruuan hamstraamisessa ole järkeä, ellei sitten rakenna jotain valtavaa varastoa. Muutama säilykepurkki ei inflaatiovaikutusta kaada. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole lukenut tätä ketjua nyt vähään aikaan, joten pahoittelen jos aihetta on jo käsitelty aiemmilla sivuilla, mutta vaikuttaako ahdistus hintojen noususta jne. teihin negatiivisesti?

Olen aika kiitettävästi päässyt tavaroista eroon viimeisen vuoden aikana, mutta nyt kun hinnat nousevat käsittämätöntä vauhtia ja kaikenlaista pulaa rummutetaan mediassa koko ajan, jokin hamsterimoodi on taas napsahtanut aivoissa päälle, enkä oikein tiedä mitä tehdä. Se nyt on ihan silkkaa faktaa, että jos haluaa saada halvemmalla jotain mitä on aikonut vielä jossain vaiheessa ostaa, se olisi ostettava nyt. Sekin on silkkaa faktaa, ettei minulla ole rahaa tehdä noita haluamiani hankintoja. Sekin on silkkaa faktaa, että nyt "kannattaisi" hamstrata ruokaa yms. jota tulee tarvitsemaan tulevaisuudessakin. Mutta sekin on silkkaa faktaa, että minulla ei ole nyt sen enempää tilaa hamstraukselle kuin ennenkään...

Ajatukset pyörivät jotenkin negatiivista kehää näiden asioiden ympärillä, eikä asiaa auta sekään, ettei mikään enää mene kaupaksi nettikirppiksillä, kun kaikki ilmeisesti alkoivat säästää samaan aikaan.

Onko muilla samanlaista ongelmaa?

No tuon olen huomannut, ettei helmikuusta lähtien ole kauppa käynyt koskaan niin huonosti netissä, kuin se tänä keväänä on käynyt (mulla on parinkymmenen vuoden kokemus). Ilmeisesti ihmisiltä loppui rahat tai sitten niitä jemmataan pahan päivän varalle.

Ei ruuan hamstraamisessa ole järkeä, ellei sitten rakenna jotain valtavaa varastoa. Muutama säilykepurkki ei inflaatiovaikutusta kaada. 

Hamstraaminen oli ehkä väärä sana, koska en toki tarkoittanut sitä, että jemmaisin valtavan määrän säilykkeitä yms. hamaan tulevaisuuteen pahan päivän varalle. Mutta esimerkiksi gluteenittomia jauhoja ja muita ei-niin-tavallisia kuivatuotteita minulla kuluu käytössä päivittäin, ja niiden hinnat ovat monissa tapauksissa nousseet lyhyessä ajassa ihan älyttömästi. Nämä summat on päästä vedetty, mutta jos siis kuukauden kuiva-aineisiin meni ennen 200 euroa ja pian menee 400 euroa, ja parasta ennen -päiväykset noissa tuotteissa ovat joskus ensi vuonna, niin olen pähkäillyt, eikö minun kannattaisi säästää ihan helkutisti rahaa ostamalla vaikka puolen vuoden satsin ennen kuin hinta nousee koko ajan lisää.

Tällaista pohdintaa siis.

Itselleni sotauutiset saivat aikaan sen että tavaroiden merkitys väheni. Luulen että monella on sama. En osta kaunista maljakkoa enää koska näen sen vaan ylimääräisenä riesana evakkokuormassa. Tärkeintä terveys, elämä..Ei enää sisustus ja estetiikka. Tai siis toki kauneusarvo on merkityksellinen edelleen mutta tuli voimakkaasti sellainen olo että tavara on VAIN tavaraa. Ainakaan lisää en halua

Pihimimmi kirjoitti:

Itselleni sotauutiset saivat aikaan sen että tavaroiden merkitys väheni. Luulen että monella on sama. En osta kaunista maljakkoa enää koska näen sen vaan ylimääräisenä riesana evakkokuormassa. Tärkeintä terveys, elämä..Ei enää sisustus ja estetiikka. Tai siis toki kauneusarvo on merkityksellinen edelleen mutta tuli voimakkaasti sellainen olo että tavara on VAIN tavaraa. Ainakaan lisää en halua

Oon ollut ystävien muutoissa mukana. Se, jos joku avaa silmät.

Kuolinpesiä ei ole tullut vielä vastaan, onneksi

Uskooko täällä monetkin, että Suomikin on kohta oikeasti sodassa/hyökkäyksen kohteena? 

Vierailija kirjoitti:

Uskooko täällä monetkin, että Suomikin on kohta oikeasti sodassa/hyökkäyksen kohteena? 

En usko, mutta erilaisiin kyberhyökkäyksiin varaudun ihan kuin yleensäkin vaikka onnettomuuksiin, sairastumiseen jne. Missään näistä tilanteista ei ole iloa siitä, että koti on joutavaa roinaa täynnä. Mutta varautuminen on parempaa kuin äärimmäistä minimalismia harjoittavalla. Minulle pirskahtelee iloa, että ruokaa on muutamaksi viikoksi hätätilassa.

Outoa käytöstä, alapeukuttajia täällä.

Kirjoitin tuolla yhdellä sivulla karsimis turhautumisesta, viisi alapeukkua?

On se kumma että toisten sanomiset ärsyttää noin paljon :) kannattaa vähän pohdiskella mikä sitä aiheuttaa, katsoa peiliin.

Kiitos vastanneille. Tuo on hyvä vinkki että väljää tilaa ei täytetä, jos mahdollista. Noin pyrkinytkin kyllä tekemään.

Ja toinen taas olit oikeassa siinä että kaikesta ei voi luopua mistä haluaisi ja se selkeästi turhauttaaa.

Ehkä pitää keskittyä elämässä välillä muihin osa-alueisiin, ettei mene aivan pakkomielteiseksi.