Euro sekoitti kuluttajien laskupään

Kolme neljästä suomalaisesta ajattelee jokapäiväiset ostoksensa yksinomaan euromääräisinä.

Kuva: Timo Jaakonaho/Lehtikuva



10.1. 11:35 Kuluttajien hintatietoisuus on edelleen heikompi kuin markka-aikana. Tieto ilmenee Kuluttajatutkimuskeskuksen tuoreesta tutkimuksesta.





Euroon siirtyminen sekoitti ihmisten käsitykset tuotteiden hinnoista.





Suosittele



15 suositusta

Tulosta



Pdf-versio



Lähetä kaverille



Kommentoi



taloussanomat

Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan hintatietoisuus ei kuitenkaan ole parantunut, vaan jopa huonontunut alkushokin jälkeen.



Kuluttajat tukeutuvat edelleen koko euroalueella vanhoihin valuuttoihin etenkin suuria ostoksia tehdessään.



Joka kymmenes suomalainen ilmoittaa yhä ajattelevansa jokapäiväiset ostoksensa yksinomaan markkoina.



Kolme neljästä suomalaisesta ajattelee jokapäiväiset ostoksensa yksinomaan euromääräisinä.



¿ Yksi syy hintatietoisuuden heikkenemiseen saattaa olla se, että ainakin alhaisten hintojen kohdalla euron nimellisarvo on vaikeampi ymmärtää ja muistaa kuin markan arvo oli. Markka oli tavallinen arvioyksikkö, mutta euroaikana kuluttajat arvioivat hintoja euron tai 50 sentin avulla. Arvioasteikko on siis karkeampi kuin ennen, tutkija Marita Nikkilä sanoo.



Hintatietoisuus vaihtelee suuresti eri-ikäisillä kuluttajilla. 50¿79-vuotiaiden hintatietoisuus on heikentynyt eniten.



Niin Suomessa kuin muissakin euromaissa nuoret ilmoittavat omaavansa vähiten ongelmia euron käytössä.



¿ Voi myös olla, että nuoret eivät piittaa edullisten tuotteiden hinnoista. Elintarvikkeiden hinnoista piittaamattomuuteen voi olla yleisempikin syy: kun elintaso nousee, kuluttaja ei välitä sellaisten tuotteitten hinnoista, joiden osuus menoista on pieni, erikoistutkija Anu Raijas sanoo.



Tutkimuksessa käsitellään euromaiden kuluttajien kokemuksia euron käytöstä ja suomalaisten kuluttajien hintatietoisuuden kehitystä viiden ensimmäisen eurovuoden aikana.