¤Maalikset loppuvkko 10-13.1.!¤

Aamulla olin neuvolas. Kaikki ok, mutta terkkari aika pitkään kuunteli sykettä, kun vauvan myllertäessä huiteli 170. Sanoi, että odotellaan, jos vähän rauhottuis, ja laskihan se syke sitten 140:een. Onko tuo 170 nyt joku ihmeellisen korkea sitten?



Painoa oli tullut vajaa kilo reilussa neljässä viikossa. Eli kaikkiaan nyt 5,4 kg plussaa. Sf-mitta oli 24, eli ihan alimmalle käyrälle osuu. Samoin on ollut edellisillä. Hb oli laskenut myös, nyt 110, joten rauta pitää aloittaa. Toivottavasti maha kestää. Verenpaineet alhaalla. Supistuksiin ei oikein otettu kantaa- pyysin lääkäriä, mutta neljän viikon päähän meni. Mulla on omasta mielestä suppareita aika paljon, lisäksi alaselkä kipuilee ja eilen alkoi liitoskivut, joita ei ole aiemmin ollut. Luulen, että vauva on siirtynyt alemmaksi, ainakin pään liikkeet tuntuu tosi alhaalla. Itse ajattelisin, että olis syytä kontrolloida kohdunsuun tilanne. Katson viikonlopun yli, ja soittelen sitten yksityiseltä varmaan aikaa.



Jollakulla oli ollut vierihoito-osastolla nälkä. Mun mielestä siellä kyllä kuuluu saada ravintoa tarpeeksi jo ihan toipumisen ja maidontuotannon kannalta, joten kannattaa pyytää hoitajilta, jos osastolla ei mammojen jääkaappia ole.



Synnytys tosiaan kummittelee mielessä jo varmaan meillä kaikilla. Toivoisin itsekin löytäväni vielä sen tunteen, että synnytystä odottaa innolla. Mutta se usko omaan jaksamiseen horjuu vielä... Isä tulee synnytykseen, kyllä se läsnäolo on tärkeää, vaikka ei mitään muuta osaisi tehdäkään. Itse muistan edelliskerrasta sen, kuinka suuri asia henkisesti oli, kun kesken tajuttoman kipeiden supistusten mies vaan otti kädestä kiinni ja puristi. Pieni ele, jota en unohda koskaan. Meillä asuu molemmat isovanhemmat samalla paikkakunnalla kuin me, joten lapset menee mummolaan. kun lähtö tulee. Te, joilla ei ole sukulaisia lähellä, voisiko joku naapuri ottaa lapsia/lapsen synnytyksen ajaksi?



Eilen sain ilmoituksen pakkauksen saapumisesta postiin ja myös päivärahapäätöksen. Hakemus molempien osalta on jätetty 26.11. ja päätöksen pakkauksesta sain päivää ennen, kun jakelu keskeytettiin.



Täällä lumet näyttää uhkaavasti taas sulavan.



Lapsille muuten kerroin vk-loppuna, että meille tulee vauva. Ei ne oikein tuumanneet mitään, mutta aina välillä niiden puheissa tuo vauva-asia tulee esille. Annetaan sulatella asiaa, kysymykset tulee varmaan myöhemmin. Kovasti ovat luvanneet ainakin vauvaa hoitaa, eikä mitää kateuden merkkejä ole osoitettu. Ei ne toki ymmärräkään koko totuutta vielä, ja toisaalta ovat tottuneet siihen, että sisarus jo on, välillä ilona ja välillä harmina.



Terveisin popz (rv 30 + 2)

Jorvissa ei ainakaan muuta tarjottu, ruokaa siis, kuin näytettiin mistä voi käydä tekemässä mehua, että maitoa riittää. Tiedä sitten, olisiko tilanne ollut toinen siellä varsinaisella synnytysosastolla, sillä remontin takia meitä oli sijoitettu silloin myös naisten polille. Kovin omatoiminen siellä sairaalassa saa kyllä olla. Minä olin ainakin mieli niin herkkänä, että mitään ruokaa ym. en olisi osannut lähteä vaatimaan, sillä itku olisi tullut heti, kun se siis tuli jo muutenkin ihan kaikesta. Sen takia en halunnut kenenkään kanssa puhelimessakaan puhua, kun pillitin ja kaikki olivat huolissaan, vaikkei mitään hätää ollutkaan. Kauhulla odotan taas niitä hormoneita, viitteitä on niiden tulosta ollut jo nyt, kun muutamia kertoja on vain alkanut ihan syyttä itkettämään. On siinä miehellä kestämistä, kun akka parkuu syyttä suotta. Lapsi jostain syystä ei hämmenny yhtään vaikka äiti itkee. Sulattaa täysin kaikki kotkotukset vauvanodotuksesta johtuvaksi.



Joku tunsi jo vauvan hikottelut ja hoksasin, että kertaakaan ei muuten ole tämän vauvan kanssa niitä tuntunut vielä, vaikka tuo esikoinen oli tosi kova hikottelemaan. Vauvan asentoakaan en osaa oikein tunnistaa. Luulisin sen olevan pää alaspäin ja jalat suorassa päätäkohti, sillä ylämaha on saanut jäädä ihan rauhaan yhtä kertaa lukuunottamatta. Samaisessa asennossa tuo esikoinenkin mylläsi, kerataakaan en saanut iskuja tai potkuja kylkiluihin, hyvä niin. Välillä vauva ihan selvästi pyörittää päätään virtsarakkoa vasten. Poikittain ai taida enää olla... Paljon rauhallisempi tämä joka tapauksessa on kuin mitä tuo esikoinen oli.



Aatuska 30+6

Heippa Maalikset!



Nostetaanpa pinoa vähän ylöspäin, vaikkei mitään kerrottavaa oikein olekaan. Meille kuuluu hyvää. Äippä jaksaa hyvin ja pikkusella on kova meno päällä. On se niin mukavaa kuulostella tota myllerrystä.



Monet ovat jo pian jäämässä äippälomalle. Mulla on vielä viisi kokonaista viikkoa jäljellä aherrusta. Tuntuu kyllä ihan sopivalta määrältä.



Eipä sitten muuta kuin mukavaa viikonloppua kaikille! Yritetään jaksaa, vaikka ulkona onkin taas tutun synkkää ainakin täällä etelässä. Laittelen ens viikolla nauvolakuulumisia.



Nakero08, 29+1 - pian 30 rikki täälläkin!

Ansku78 - 11.01. 11:06 vastaa tähän viestiin (54/54)

Moikka maalikset pitkästä aikaa taas!



Aikaa on hurahtanut hurjasti siitä kun olen viimeksi ennättänyt koneelle mitään rustaamaan. Mutta nyt siis langoilla vihdoin :)



Omaan oloon ei juuri kuulu mitään ihmeellistä, hirveämmin ei ole ollut vaivojakaan vielä. Ei pahemmin närästä eikä lapsi vielä pysy raivotarjonnassa niin olen noilta liitoskivuiltakin toistaiseksi vielä välttynyt. Jonkinlaista hermosärkyä olen potenut häntäluun tienoilla jo jonkin aikaa, usein alkaa lapsia pukiessa kun on kumarassa niin jotenkin jämähtää nuo alaselän hermot. Eikä siitä meinaa sitten päästä enään suoraksi ilman erilaisia venytysliikkeitä :Q.. Inhaa..

Pelkopolille sain ajan 25.1. ja odotankin jo että pääsen juttelemaan sinne. Alkaa tuo synnytys olemaan mielessä jo vähän väliä, näillä viikoilla kun jo mennään.

Äitiyspakkaus saapui vihdosta viimein tällä viikolla ja on sitä tullut taas hypisteltyä!! Kahdelle edellisellekkin lapselle olen sen ottanut ja niin sitten päätettiin ottaa tälle viimeiselle villahousullekkin :)

Ja kauan kaivattu äitiysrahapäätöskin saapui vihdoin eilen. Vielä vähän aikaa kun jaksaa ja pystyy kitkuttamaan tuolla kotihoidontuella niin kyllä tuntuu ihmeellisen isolta rahalta kun ekat äitiyspäivärahat alkaa pyörimään. Taas sitä on suunnitellut kuinka laittaa osan sitten säästöön.. ja pah, kaikki ne kuitenkin taas menee mitä tulee ;))



Inhat vesikelit täällä pirkanmaalla, niinkuin varmaan vähän joka puolella suomea taitaa olla nyt :/ Taas sai kaivaa eskarilaiselle talvikumisaappaat aamulla, kyllä häntä harmitti.



Tänään sain aikaiseksi ilmoittaa esikon kouluun ja eskarin jälkeen lähdetään ostamaan luistimet sekä muut tarpeelliset varusteet kun hän pääsi luistelukouluun!! Jee, on ihan innoissaan :)



Mutta nyt kalasopan valmistukseen, mars!





Terkuin, Ansku78 rv31+0 TASAN

Taas alkaisi olla yksi työviikko pulkassa.



Tuikku tuolla edellisessä pinossa mietit vaunujen ostoa ja kalliutta. Minä ostin käytettynä parvekevaunuiksi yhdellä lapsella olleet yhdistelmät hintaan 45 e, tosi siistit ja hyväkuntoiset. Olin ihan yllättynyt, kun laitoin nettiin ilmoituksen, kuinka paljon edullisia tarjouksia sain ja kaikki vaikuttivat hyväkuntoisilta ja siisteiltä. Pystyi valitsemaan vaihtoehdoista juuri sellaiset kuin itse halusi. Kaikki kangasosat olen kyllä pessyt, vaikka vaunut siistit olivatkin. Meillä on ykkösvaunuina siskolta perityt yhdistelmät. Kyllähän tuolla kovasti säästää, jos ei välttämättä halua uusia.



Mitäs muuta.. eilen oli taas neuvola ja arvot kohdillaan, täytyy taas koputtaa puuta, että vointi jatkuisi yhtä hyvänä. Sf-mitta oli jo 30, keskikäyrällä. Vauva sen kun majailee pää alaspäin vasemmassa reunassa masua. Nytkin kun kokeilee, niin oikea reuna tuntuu ihan tyhjältä, hassua. Voiskohan olla, että kun olen vasenkätinen, niin olen saattanut silitellä ja taputella masua enemmän vasemmalta, että hakeutuisi siksi äitin siliteltäväksi? Aloitin kansalaisopistolla äitiysjumpan, jossa tehdään myös rentoutus- ja hengitysharjoituksia synnytystä ajatellen, tosi kiva.



Katsoin eilen Kuningaskuluttajan, kun siinä kerrottiin kantovälineistä. Mulla on sekä BabyBjörn rintareppu että kantoliina saatuna. Etsin sitten tänään netistä lisätietoa ja aika paljon on noita rintareppuja arvosteltu.. epäilen vaan, että jaksanko itse alkaa aina värkätä sen liinan kans.. aikamoiseen tietotulvaan sitä joutuu, kun yrittää kaikista näistä vauva-asioista pysyä perillä. Pitää yrittää sitä omaa maalaisjärkeäkin muistaa käyttää.



Mukavaa viikonloppua maalismasujen kasvattelijoille :)

Päivittäin supistelee täälläkin, vauva liikkuu jonkin verran öisin ja äiti valvoskelee välillä. Aika lailla vaivatta olen kuitenkin vielä selvinnyt. Uida ja joogata jaksan joka viikko. Vaikka suurimmat mehut äidistä imeekin ensi viikolla 2v täyttävä esikoispoika. Sokerittomuus on sujunut myös yllättävän hyvin (3-4 ekaa päivää oli kyllä vaikeaa, mutta nyt jo 2 viikkoa takana). Painoa tullut nyt yhteensä 11kg, mitä kyllä kauhistelen.

Vauvanvatteet olen pessyt ja laittanut kaappiin valmiiksi. Äippärahapäätös tuli mullekin viime viikolla. Mustakin tuntuu luksukselta saada välillä kunnon rahaa, yli vuosi kun on kituutettu kotihoidontuella. Eipä muuta kummempaa. Harmittaa, kun taas sataa vettä.



Rentoa ja mukavaa viikonloppua kaikille!

t. Kuutamoheinä , raskausviikolla 30 vissiin...

Nyt se äitiyspakkaus tuli meillekin! Lisäksi tänään käytiin ostamassa vaunut yms. elikäs kaiken pitäisi nyt olla hankittuna, vaatteista kun kaiken saimme käytettynä.



Elikäs ei tässä sitten muuta kuin odottelemaan synnytystä :D Päätimme siis hankkia kaiken hyvissä ajoin, koska olen nyt ollut sairaslomalla ja ensi viikon jälkeen palaan varmaan vielä muutamaksi viikoksi töihin (voinnin parannuttua), niin ei sitten töiden kanssa päällekäin tarvitse stressata vielä viimehetken hankinnoista.



Rahapäätöksiä täällä vieläkin odotellaan, kohta saisi jo nekin tulla...

Rintareppu vai liina...

Liinasta ei minulla ole käytännössä kokemusta, kun mistään trikooliinasta ei ollut silloin tietoa. Rintarepusta en kuitenkaan tykännyt ollenkaan. Lapsen jalkoja ja käsiä sai koko ajan varoa, kun ne sojottivat joka suuntaan. Lapsikaan ei siinä roikkumassa viihtynyt. Nyt minulla on kaapissa odottamassa trikoinen liina, mikä ison nuken kanssa koekäytettynä tuntuu enemmän omalle, kun lapsen saa tukevammin itseään vasten. Kokemushan sitten kertoo käytännössä asianlaidan.



Aatuska 31+

Nopsaan kirjoittelen neuvolakuulumisia. Eli tänään oli neuvola ja viikkoja kasassa 32+5 Sf mitta oli jo toistamiseen kasvanut liian vähän, mitta oli nyt 29 ja kurva ei ole laskeva, mutta ei tarpeeksi nousevakaan joten varmuuden vuoksi laitettiin lähete extra ultraan, viime raskaudessa oli kanssa yhdellä kertaa pieni notkahdus, mutta korjaantui seuraavaan kertaan mennessä, nyt siis toistamiseen liian pieni kasvu. Muilla kokemuksia asiasta? Ainahan sitä vähän huolestuu väkisinkin. Painoa tullut yhteensä 6kg ja kaikki muutkin arvot kunnossa.



Vauva potkii kyllä paljon, ja potkut + liikkeet tuntuu selvemmin kuin viime raskaudessa, tekee melkein kipeää ja itse epäilenkin, että olisiko lapsiveden määrä vähäisempi nyt.



meilläkin melkein kaikki valmiina tulokasta varten, paitsi kehto, jonka lainaamme miehen veljen perheeltä. Ei haluta vielä esikoista pinniksestä lastensänkyyn kun ikää on vasta reilu 16kk. Uudet lakanat ja pinnasuojan kehtoon ostin tänään.



kantovälineistä: Kokeilin esikoisen kanssa liinaa ja baby björn reppua. Meidän tyttö tuli liinassa ihan hysteeriseksi, se ei tykännyt yhtään siitä ettei voinut liikuttaa raajojaan, joten myin sen ihan käyttämättömänä pois, liina oli tricot slen. baby björn tosi kätevä käyttää ja tyttö siinä viihtyi, mutta ergonomiahan ei ole paras mahdollinen kantajalle eikä vauvalle. Nyt ollaan hankittu Ergo kantoreppu (kuullut paljon hyvää) vastasyntyneen lisäosalla. ergoa olen kerran käyttänyt esikoisen kanssa lentäessä suomeen ja silloin tyttö oli n. 13kk ikäinen. Se oli ihan maahtava, ei tuntunut reilun kymmenkiloisen kantaminen siinä repussa missään, suosittelen.



Jaahas, mies nukuttaa pientä esikoistamme ja minä taidan taas avata suklaalevyn :) Mä syön ihan tolkuttomia määriä suklaata ja hedelmiä, ne on himoista suurimmat. Hauskaa viikonloppua kaikille.

Kirjoitin just tooooooosi pitkän jutun kantoliinoista ja repuista ja se katosi bittitaivaaseen. Että ottaa päähän :(



Ehkä huomenna jaksan yrittää uudelleen...

Iltaa maalikset! Muutaman viikon olen pitänyt hiljaiseloa tietokoneeni kanssa, siinä on jotain vikaa eikä huvita tulla kiroilemaan iltaisin tähän koneelle. Keittiöremppa alkaa olla myös lopuillaan, melko helpolla siitäkin selvittiin. Olo on edelleen hyvä, tosin sf-mitta huolestuttaa, kun viime neuvolakäynnistä ollut kasvanut kuin yhden sentin. Seuraava neuvola on viikon päästä, jolloin luultavasti saan lähetteen äitiyspolille tarkempiin tutkimuksiin. Terkan kanssa ollaan sitä mieltä molemmat, että vauva on edelleen poikittain, mutta vatsa on silti tosi kapea, eli joku ei nyt täsmää.



Hikkailussa tämä vauva on oikea mestari! Monta kertaa päivässä tuntuu rytmikäs jumputus. Samaa tekivät isoveljetkin. Tänään on vauhtia riittänyt, aina kun istahdan joko tuolille tai sohvalle, alkaa armoton meno vatsassa. Ja välillä hikkaillaan...



Eilen tuli viimeinkin äitiysavustus- ja ä-raha-päätökset, olinkin jo kovasti niitä odotellut. Pakkausta emme ottaneet tällekään, saa esikoisen pakkaus riittää. Mitään vaatteita ja tarvikkeita en ole vieläkään katsellut, taitaa jäädä ihan viime tippaan, niinkuin kaikki asiat mulla. Töitä jäljellä 20 päivää!! Eihän niitä tule laskettua... ;) Kumpa olo pysyisi yhtä hyvänä äitiyslomaan saakka mitä tähän asti, niin ei tarvitsisi ottaa saikkua. Oon aika tunnollinen työntekijä.



Mutta tässäpä tärkeimmät kuulumiset, ensi kerralla yritän ottaa kantaa muidenkin juttuihin. Ai niin, kantoliina kiinnostaisi, repusta on jonkinverran kokemusta, mutta musta se ei ollut kovinkaan toimiva kapine. Hartiat väsyivät jo muutaman minuutin kanniskelun jälkeen. Josko saisi ostettua liinan samalla kertaa kun haen vaunuihin varaosia. Tietääkö kukaan miten hyvät varaosamarkkinat on Brion vaunuilla? Meidän -03 vuosimallin vaunuista on murtunut pari muoviosaa ja niiden tilalle pitäisi saada uudet, muuten vaunut ovat tosi hyvässä kunnossa ja toimivat.



Hyviä vointeja massujenne kanssa! Semlis rv31 tasan!

Satunnaisesti olen kerinny seuraamaan teidän muiden kirjoituksia. Työ ja opiskelut vieny niin paljon aikaa ja nämä kolme jo olemassa olevaa mussukkaani kotona ollessa, ettei paljoo ole kerinny koneella vain olemaan.

Odotan siis perheemme neljättä lasta. Aika menny niin nopeeta, et viimeviikonloppuna tajusin, et ne äitiyspäivärahahakemukset pitää olla jo tiistaina viimeistään Kelassa. Onneks kerkesivät sinne. Nyt vaan vielä jännätään sitä päätöstä sieltä, jospa kerkeis saamaan pakkauksenki ennen äitiysloman alkua.



Tuo kantoliina-keskustelu sai mut nyt viimein kirjautumaan. Itse ostin nyt vielä nuorimmaiselleni kantoliinan ja rakastuin siihen. Esikoisella kokeiltiin reppua, muttei tykätty miehen kanssa kumpikaan. Mutta tuo liina oli aivan ihana. Mulla on sellanen kudottu, pitkä liina, merkkiä en muista. Siitä tehdään niillä erilaisilla sidonnoilla itselle sopiva. Vauva viihty siinä tosi hyvin, eikä tarvinnu pelätä jalkojen tai käsien kanssa, kun koko vauva mahtu tiukasti liinaan. Melkein päivittäin vauva nukkui päiväuniaan siinä. ja sitä oli itsekkin paljon vapaampi sen pikkuvauva-ajan, kun tykkään pikkuista pitää muutenkin paljon sylissä. Nyt haaveilen vielä siitä trikoisesta, ehkäpä sellasen hommaankin.



Mulla on vielä kaikki laittamatta vauvalle. aika paljon kerkesin antaa vaatettaki pois nuorimmaisen jälkeen. Pinnasänkykin heitettiin pois. Onneks vaunut on vielä olemassa, jos niikseen tulee, niin saa vauva aloittaa nukkumisensa vaunuissa.



Nyt olen ajatellut kokeilla kestovaippoja, ainakin osittain. Saas nähdä, kuinka luonnistuu. Mies laittaa kyllä vastaan, mutta mulla painaa paljon nämä luontoasäästävät asiat nykysin, et jos jollaintapaa edes sais vähennettyä kaatopaikkajätettä vaippojenkin osalta.



Tämä raskaus on mennyt kieltämättä aika lailla siinä sivussa. Mitään kauheita vaivoja ei ole ollut, no suonikohjut on lisääntynyt huimasti. Nyyt loppua kohden vasta alkanu tuntemaan, et raskaana sitä tässä ollaan. Enää ei jaksa kovin keräillä leluja lattioilta ja jo kävelykin on aikamoista puuskutusta.

Jospa sitä itsekkin kerkeis nyt loppuakohden enempi kirjottelee tänne, kun ei paljon muuta jaksa enää tehdä, kun istua. Huuto.netistä katellu nyt jonkin verran tavaraa vauvalle. Mitään tosin en vielä ole huutanut, mutta eiköhän tässä kerkiä. Antakaas joku vinkkiä, millasilla kestoilla kannattais tälläsen alottelijan alottaa? Käytettynä varmaan kuitenkin ostelen ekat vaipat. Kiitos jo etukäteen, jos joku vastaa.

Tällasia kirjotteli -mussukat- rv32+1

...On se, kun tajusin ettei mun laskut voi pitää paikkaansa, ja täällähän mennään jo viikkoa pidemmällä kuin luulin, hih! 30 viikon maaginen raja meni rikki jo viime viikolla! Mies ihmetteli että mitäs tuosta, eihän se laskettu aika siirtynyt yhtään mihinkään. Eipä niin, mutta mä ainakin tuijotan ihan täysin noihin viikkoihin ja päiviin, vaikka siihen lisäänkin heti 2 viikkoa niin sitten ollaan lähempänä oikeata syntymäaikaa.



Jos nyt yrittäisin uudelleen kirjoittaa vähän niistä kantoliina- ja reppujutuista. Meillä on ollu molemmat käytössä, ja riippuu kyllä ihan tilanteesta kumpi on parempi.



REPPUUN ei voi ihan pientä laittaa (en tiedä näistä uusista, kokemusta vain baby björnistä) on kamalan näköistä kun pienten päät retkottaa vailla tukea niissä. Myös jalat ja kädet on kovin suojattomina. Mutta reppu puolustaa paikkaansa vähän isommalla, joka hallitsee niskansa jo täysin. Se on suht helppo ja nopea laittaa päälle ja siksi hyvä esim. kaupassa kun ei liinaa jaksa/voi alkaa sitomaan. Kauaa repussa ei kyllä lasta voi pitää, ei ainakaan mun hartioilla ja niskalla. Aika vähälle meillä on reppuilut jääneet.



Mulla on ollut käytössä PITKÄLIINA, jonka tein itse ohuesta puuvillasta esikoista odottaessani. Se on ollut kovassa käytössä, ja nyt saan varmaan lainaan myös joustavan version, sitä kovasti odottelen. Liinassa on se hyvä puoli, että sen saa todella tukevaksi ja pienen lapsen ihan liki itseä, ei oikeastaan ole touhutessa yhtään tielläkään. Esikoisella oli myös Kanga lainassa, mutta siitä en pitänyt. Tuntui, että lasta piti koko ajan pitää toisella kädellä ettei putoaisi.



En ole opetellut kuin yhden sidonnan, sillä pärjää hyvin koko kantoiän. (Esikoista tuli kannettua joskus 3-vuotiaanakin vielä.) Tässä lyhykäisyydessään sidontaohjeet, joita olen Hanna G:n ohjeista muokannut, kannattaa kokeilla nukella/lainalapsella jos liinan omistaa:



1) Laita liina keskikohdastaan vyötäröllesi " vyöksi" .



2) Liinan päät menevät takanasi ristiin, ja tuo ne eteen olkapäidesi yli. Katso, ettei liina kierry tai muuten se painaa selkää. Jätä mahavyö HIEMAN löysäksi.



3) Laita liinan päät nyt ristiin edessäsi, laita vyön alle ja vie ne kylkien sivuitse taakse ja tee solmu.



4) Edessäsi pitäisi nyt olla risti. Pujota lapsi siihen " kaula-aukosta" istumaan masu masua vasten, levitä kankaat pepun alta aina niskaan asti selkää tukemaan. Toisen puolen voit vetää rinnan kohdalta lapsen pään päälle tukemaan päätä, jätä naama paljaaksi :)



5) Levitä " VYÖ" lapsen jalkojen yli hänen peppunsa ja selkänsä päälle, jalat tulee sammakkoasentoon. Tai toisella tavalla ajateltuna: pujota lapsen jalat sen kankaan ali, joka on vyötäisilläsi. Tätä varten " vyö" piti alunperin jättää hiukan (mutta vain hiukan) löysäksi. Vyön voi vetää aina niskaan saakka, jolloin myös kädet ovat suojattuina.

Isommalla lapsella vyön voi jättää nostamatta, jolloin saa vapaasti heilutella jalkoja. Isomman lapsen voi myös asettaa selkä masua vasten, jolloin näkee ja viihtyy paremmin. Äidin takin sisältä on kiva kurkkia kevättä arskat päässä:)



KESTOVAIPOISTA mussukalle sen verran, että olen molemmilla lapsilla ihan pienenä käyttänyt harsoja, välissä froteeta imua lisäämässä ja päällä kuoret tai villahousut. Harsot menee muutamia kuukausia, mutta sitten käyvät imuteholtaan liian vähäisiksi. Mutta suosittelen niillä aloittamaan, niin näet pidätkö koko touhusta eikä tarvitse ihan kauhean kalliisti satsata. Harsot kuivuu tosi nopeasti ja ovat hirmu monikäyttöisiä muutenkin, kuten varmaan olet kolmella muksulla jo huomannutkin :)



Keskiviikkona olis neuvola, mut taidan soitella jo huomenna terkkarille, et jos pääsis lääkärillä käymään. Olis hyvä tarkastaa kohdunsuun tilanne ennenkuin vauvauintiin menee. Siis meidän vauva on jo melkein 2, mutta vauvauinnissa käydään koko perhe. Ajattelin jo kysellä että voiko ensi syksyksi varata paikan tälle tulevalle :)



Maaria ja uudet hienot luvut 30+3 (Ei enää tuo mahan kokokaan kauhistuta niin paljon :)

Eikös tuo sulla mitattu sf-mitta kuitenkin mene ihan esim. neuvolakortin käyrällä?



Tietysti ton mitan odotetaan kasvavan tasaisesti, mutta mittaanhan vaikuttaa vauvan asentokin vatsassa. Ja jos vauva on nyt laskenut alaspäin, niin sehän tekee käyrään just ton, mitä sulle on nyt tapahtunut.



Mulla on sf-mitat joka kerta olleet alussa vähän alakäyrän yläpuolella, mutta sitten täs lähellä 30 viikkoa ja sen jälkeen, just ja just alakäyrällä ja joskus allekin. Mulla vauvat on tosi varhaisessa vaiheessa ottaneet paikkansa pää alaspäin ja sitten lähellä 30 viikkoa ovat laskeutuneet alaspäin. Eli koko loppuajan ovat olleet tosi alhaalla, eivät muuten ilmeisesti mahdu olemaan, kun olen pienikokoinen. Hyvähän se on, että ultrassa katsotaan kasvu, niin ei tarvi turhaan miettiä, mutta kun sulla painonnousu ja kaikki muut kuitenkin on, niin luulisin, ettei ole syytä huoleen.



Täällä alkaa työnteko maistua jo puulta, eikä enää niin hyvin jaksakaan. Ajatukset ei enää oikein pysy kasassa ja kotonakin olisi vauvan vaatteiden pesua ja muuta laittamista.



Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille joka tapauksessa!



popz (rv 30 + 6)

Kommentoin vielä tähän listaan, vaikka onkin jo uusi viikko, kun liittyy näihin samoihin aiheisiin.

Maarialle kiitokset kantoneuvoista, pitääpä kokeilla tuota neuvomaasi sidontaa. Ergoreppu kiinnostaisi, mutta kun liina on jo olemassa, niin katsotaan kuinka sen käyttö lähtee sujumaan.

Mussukat: minäkin ajattelin kokeilla ainakin osakestoilua, kannattaa käydä www.kestovaippainfo.fi sivuilla, tosi paljon löytyy neuvoja jo valmiista viestiketjuista ja itsekin voi kysellä. Minä hankin kestovaippainfon myynti-palstan kautta erilaisia käytettyjä vaippoja kokeeksi, jälleenmyynti ilmeisesti onnistuu melko hyvin jos ei itselle sovikaan. Meillä onneksi kun esikoista odotellaan, niin mies ei osaa kyseenalaistaa tätä valintaa.. ;)

Toivottavasti teillä molemmilla, joilla oli sf-mitta liian pieni, on kaikki ultrassa kunnossa. Taitaa olla aika paljon eroja siinä, kuinka tarkkaan terkat niitä käyriä tulkitsee; mulla on pomppinut ala- ja keskikäyrän välillä, eikä koskaan ole ollut puhetta alakäyrällä ollessa, että olisi noussut liian vähän, vaikka edellinen olisi ollut keskikäyrällä. Mutta hyvähän se tietysti on, että pääsette jatkotutkimuksiin varmistamaan, että kaikki on kunnossa, ja muutenkin kurkkaamaan masukin menoa ultralla.



Nyt alan siivoamaan työhuonetta. Huomenna viimeistä viedään, työpäivää siis :) :) :)



Mama ja Justus.. öö.. oisko tasan 33