subjektiivinen päivähoito-oikeus poistettava!

olen tähän asti hoitanut. Töihin kaipailen jo kovasti. Varmaan haen jo piankin jotain 1 tai 2 krt viikonloppuna hommia. Olen asiaa paljon pohtinut ja keskustellut monien kanssa ja tullut tulokseen että meidän perheen osalta tämä on hyvä ratkaisu että aktiiviset ja vilkkaat kaksoset pääsevät hoitoon 3 päivänä viikossa. Myös uusi perheenjäsen tarvii oman aikana ja koska ekojen kanssa imetys ei onnistunut, toivoisin että nyt vain yhden vauvan kanssa siihen olisi mahdollisuus. itse olen ollut välistä tosi uupunut ja masentunut, jo senkin takia kaksosille tekee hyvää mennä muualle hoitoon niin että minä pääsen kuntosalille, kahville, lenkille tai vaikka vain nukkua jos niin huvittaa.

Mun lapseni on 2-3 päivää viikossa (ma-pe välillä siis) pph:lla.



T. työttömäksi joulukuussa jäänyt kokoajan työtä metsästävä ja kyselevä 1 lapsen äiti

no ei ole tieto, vaan sellainen olo tulee tänkin ketjun viestejä lukiessa! Mutta joo, vakavasti ottaen subjektiivinen päivähoito, isän oikeus vanhempainvapaaseen ja syrjimättömyys työnhakutilanteessa on kolme tärkeintä tapaa varmistaa, että naisilla ja miehillä on yhtäläinen pääsy työmarkkinoille. Olisi nurinkurista, jos nimenomaan naiset haluaisivat tätä oikeutta horjuttaa.

Mä siis kyselin, että onko subjektiivinen päivähoito-oikeus luotu luomaan tasa-arvoa työmarkkinoilla? Tämä muu voidaan jättää jokaisen pääteltäväksi itse....

Meille kävi pari vuotta sitten näin. Minulle soitettiin työpaikasta, pystyin aloittamaan heti, onneksi miehellä ei ollut vielä alkanut omat työt.



Ensin sijaisuuteni oli kuukauden mittainen, kun se läheni loppua sanoin pomolle että, emme saa hoitopaikkaa mikäli työni ei jatku, emme voi siis sen vuoksi elää epätietoisuudessa. Pomoni kysyi nimittäin että, voimmehan soittaa sinulle jos tarvetta tulee.



Miehen työt alkoi ja lapsillamme ei ollut edelleenkään hoitopaikkaa=o

Kunta tarjosi meille yksityistä perhepäivähoitajaa, meillä on hyviä kokemuksia vanhempien lasten kohdalla perhepäivähoitajista mutta tämä, oli jotain aivan kamalaa.



Kaksosemme olivat kahden vanhoja aloittaessaan hoidon pph:lla, samalla tädillä oli meidän lasten lisäksi 2 lasta, molemmat iältään 1v3kk.



Lapsemme jäivät itkun ja huudon kanssa hoitoon, lapsemme nukkuivat usein vielä päiväunia kun menin heitä neljän aikaan hakemaan, hoitajan pihassa ei ollut aitoja, hän oli ratkaissut ongelman valjailla. Hän kiinnitti lapset valjailla kiikkuun istumaan ulkona ollessa =o



Se kuukausi oli helvetin pitkä, pelkäsin puhelua ensiavusta, milloin jommalle kummalle kaksosista on sattunut jotain, jäänyt auton alle tms... Ja se kuinka itkin itse kun teki niin pahaa viedä lapset sinne.



Sitten saimme kolmelle lapselle hoitopaikan vuoropäiväkodista ja olemme erittäin onnellisia ja tyytyväisiä kun lapset ei nuku neljää tuntia vain siksi että, hoitaja pääsee helpommalla ja lapset saavat ulkoilla liikkumalla vapaasti päiväkodin hyvin aidatulla pihalla.



Nyt teen itse 50% työaikaa ja mies aloittaa taas työt maaliskuussa, eli meidän lapset ovat hoidossa osa-aikaisesti vaikka olemme miehen kanssa yhtäaikaakin kotona.



Emme todellakaan ota riskiä että, joutuisimme viemään lapsemme hoitopaikkaan jossa he itkevät kun eivät saa ulkoilla muuta kun kiikkuun kytkettynä. Meinasimme jossain vaiheessa että luopuisimme hetkellisesti paikoista mutta eihän se lasten kannalta olisi järkevää, etsiä taas piakkoin uutta hoitopaikkaa. Eli me käytämme osittain ns. subjektiivista päivähoito-oikeutta.